Hiihdon MM-kisat päättyivät sunnuntaina Planicassa, mutta siitä vasta skandaali äityikin.
Miesten 50 kilometrin (p) kilpailun radan väitetään olleen räikeästi alimittainen. Erään suomalaishiihtäjän välittämien tietojen mukaan hänen GPS-kellonsa näytti maalilinjalla lukemaa 44,69 kilometriä – eikä hän ollut ainoa, jonka mittalaite kertoi tällaista dataa.
Kilpailunjohtaja Uros Ponikvar tyrmäsi väitteet alimittaisesta radasta, mutta epäilyksen siemen on syvässä. Pål Golbergin voittoaika oli arvokisahistorian nopein 50 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa.
Lue lisää: MM-kisojen päätöskisasta paljastui hämmästyttävä gps-tieto: ei hiihdettykään 50 kilometriä
Sanoma tavoitti sunnuntai-iltana suomalaisasiantuntijan Jussi Prykärin kommentoimaan Planican ratasoppaa.
”Ei tätä mielestäni pysty mitenkään järkevästi selittämään. Nyt puhutaan jo niin isosta erosta”, seitsemän kertaa hiihdon arvokisoissa kansainvälisen hiihtoliiton teknisenä asiantuntijana toiminut Prykäri ällistelee.
Radat mitataan Prykärin mukaan keskilinjalta. Näin ollen optimaalista ajolinjaa hiihtämällä rata on luonnollisesti hieman lyhyempi.
”Mutta silti tuo poikkeama kuulostaa todella isolta.”
50 kilometrin kisassa kierrettiin seitsemän kertaa kierros, joka Fisin virallisissa dokumenteissa on merkitty 7,14 kilometrin mittaiseksi. Jos kisa todella oli alle 45 kilometrin mittainen, yksi kierros olisi ollut lähemmäs 800 metriä ilmoitettua lyhempi.
”Mielestäni ei pitäisi olla mitenkään mahdollista. Ei mitenkään”, Prykäri päivittelee häkeltyneenä.
”En tiedä, missä on virhe. Onko älykellossa vai missä.”
Prykäri selventää, että jokaiselle kilpailuradalle tehdään virallinen homogolointiprosessi, jossa ne mitataan ja tarkastetaan sääntömääräisesti. Kaikki data latukartoista ja niiden teknisistä tiedoista on saatavilla Fisin sivuilta.
”Se mittausprosessi on tarkka. Siinä luetaan GPS-dataa, ja ymmärtääkseni arvokisoissa homologointitarkastajat mittaavat lisäksi mittapyörällä ne radat keskilinjalta. Sen pitäisi olla ihan selkeä prosessi, ettei alimittaisilla radoilla hiihdettäisi.”
”Sen tiedän, että esimerkiksi Lahden MM-kisoissa 2017 olin mukana, kun homologointitarkastaja mittasi mittapyörällä tasan tarkkaan kaikki radat eli niistä tuli tarkat metrilukemat. Sen jälkeen varmistettiin vielä GPS-datalla.”
Jussi Prykäri on toiminut teknisenä asiantuntijana useissa hiihdon arvokisoissa. Esimerkiksi Pyeongchangin olympialaisissa 2018 hän oli myös tuomarineuvoston puheenjohtaja.
Asiantuntija Prykäri epäilee, että hiihtäjien omien urheilukellojen GPS-datassa saattaisi olla heittoa.
”Olisiko tässä älykellojen mittauksessa joku inhimillinen virhe? Tai jossakin tällaisessa. Koska se virhe tuntuu niin isolta, että se tuntuu jo mahdottomalta. GPS-datahan ei ole täysin luotettavaa. Mitä ylemmäs vuoristoon mennään, niin monesti heittoa alkaa tulla.”
”Ne eivät mittausprosessissakaan ole luotettavia. GPS:llä ei mitata virallisesti ratojakaan, vaan ihan mittapyörillä.”
Edellisen kerran viime talven Pekingin olympialaisissa maastohiihdon TD:nä työskennellyt Prykäri on tehnyt paljon töitä myös MM-Planican kilpailunjohtajan Ponikvarin kanssa.
”Hän on ratasuunnittelija ja varmaan mitannutkin kisaradat. Ainakin tähän mennessä kaikki data, mitä Urokselta on tullut esimerkiksi Pyeongchangin radoista, oli todella tarkkaa. Ja siellä oli tosi tarkat radat.”
”Toki maastohiihdossa esimerkiksi viiden prosentin heitto on ihan mahdollista yksittäisellä kierroksella. Esimerkiksi viiden kilometrin rata voi hyvin olla 4 750 metriä. Se on ihan luonnollinen heitto, mutta tämä kuulostaa jo niin isolta, että tuntematta prosesseja tai näkemättä virallista dataa, uskoisin, että kyseessä on inhimillinen virhe”, Prykäri sanoo.
Planican 7,14 kilometrin MM-radan homologointidokumentti 1/2.
2/2