Hiihdon MM-kisat päättyivät Sloveniassa sunnuntaina, mutta siitähän vasta soppa alkoikin. Miesten 50 kilometrin (p) kisan jälkeen alkoi putkahdella GPS-väitteitä liian lyhyestä radasta.
Toisen kisassa maaliin hiihtäneen suomalaisen urheilukello näytti matkaksi 44,69 kilometriä. Samansuuntaisia lukemia näyttivät myös monen muun hiihtäjän mittarit.
Yksi heistä oli brittikonkari Andrew Musgrave.
MM-kohuun on tarttunut norjalaislehti Dagbladet, joka kirjoittaa suomalaismedian kirkuvan ”MM-skandaalista”.
Norja otti kohukilpailusta kaksoisvoiton. Dagbladet on hakenut käsiinsä Musgraven kommentoimaan – tai pikemminkin ampumaan alas kohun.
"En ole varma, rekisteröikö kelloni kisan alun. Alvar Alevin (virolaishiihtäjän) kello näytti 47 kilometriä. On melko yleistä, että GPS aloittaa matkan rekisteröinnin hieman perässä. Siksi olen hieman epäileväinen, että 44 kilometriä olisi oikea pituus”, Musgrave tuumailee.
Musgrave itse julkaisi kisan jälkeen oman kilometrilukunsa 44,72.
”Kisapituuksissa on hieman liikkumavaraa. Ei tässä ole mielestäni mitään skandaalia. Pål Golberg olisi voittanut, vaikka olisimme hiihtäneet vielä kolme kilometriä lisää. Tulos olisi todennäköisesti ollut sama”, Musgrave sanoo.
Suomen ykköstykki Iivo Niskanen taipui kuninkuusmatkan loppukirikamppailussa kuudenneksi.
Kansainvälisen hiihtoliiton sääntökirjan mukaan sallittu kisapituuden alitus on viisi ja ylitys kymmenen prosenttia. Näin ollen 50 kilometrin kisan todellinen kisapituus saa olla mitä vain välillä 47,5–55 kilometriä.
Dagbladet on hakenut myös Fisin kilpailupäällikön Michal Lamplotin tyynnyttelemään Suomessa noussutta kohua.
”Olen täysin varma, että olemme säännösten sisällä”, Lamplot sanoo.
Kuninkuusmatkan MM-mitalit ratkottiin seitsemän miehen kirikamppailussa.
Vuosia Fisin homologointiryhmään eli kilpailuratoja ja niiden vaatimuksia valvovaan porukkaan kuulunut Janne Pylväs kertoi alkuviikosta, että hänen mielestään väitteet 45 kilometrin kisasta ovat uskottavia.
”Homologointiohjeissa reitti kehotetaan mittaamaan keskilinjaa pitkin, eikä siis ideaalilinjaa, jota hiihtäjä menee”, Pylväs sanoi.
Koska Planicassa reitillä oli paljon mutkia, heitto mitatun reitin ja todellisen hiihtolinjan välillä kasvoi suureksi. Tai oikeastaan supistui.
”Ei tarvitse kovin pitkä lenkki olla, kun eroa alkaa kertyä varsin paljon.”
Val di Fiemmen vuoden 2026 olympialaduista vastaava Pylväs toivoo muutosta siihen, ettei hiihtoratoja enää jatkossa mitattaisi keskilinjalta.
”Vanhaa perua olevaa ohjetta pitäisi viimeistään nyt päivittää ja toivottavasti siihen saadaan pian muutos”, Pylväs sanoi.
