Palomies Jari Saario on soutanut Atlantilla jo seitsemän viikkoa, ja takana oli maanantaina puolilta päivin lähes 4 000 kilometriä. Alkuperäisen ajatuksen mukaan jäljellä olisi ollut noin 3 000 kilometriä, mutta suunnitelmat ovat muuttuneet.
Saario lähti matkaan Gran Canarialta 23. tammikuuta määränpäänään Miami. Vastoinkäymisiä on riittänyt pitkin matkaa, ja viimeisimmät ovat pakottaneet muuttamaan suunnitelmia.
Valtamerisoutuun tarkoitetussa veneessä on pahoja sähköongelmia. Aurinkopaneelit eivät toimi oikein, vaan vene lataa sähköä liikaa. Vika voi rikkoa akun tai veneen sähkölaitteita.
Niinpä Saario on päättänyt, että Miamin sijaan hän soutaa Antigualle. Näin ollen 7 000 kilometrin urakka lyhenee reilun 5 000 kilometrin mittaiseksi, ja soudettavana on ”enää” hieman yli tuhat kilometriä.
”Laitteet sammuilevat koko ajan itsestään. Olisi järjetöntä, jos joutuisin jatkamaan rikkinäisillä vehkeillä. Lyö kipinää joka kerta, kun vetää sulakkeita irti”, Saario kertoi HS:lle satelliittipuhelimen välityksellä maanantaina.
”Hullu saa olla muttei tyhmä.”
Alun perin suunnitelma oli nimenomaan soutaa Antigualle, mutta Saario pidensi matkaa alentaakseen veneen siirrosta koituvia kustannuksia.
Antigualta vene on tarkoitus lähettää New Yorkiin valmistajan tarkistettavaksi ja korjattavaksi. Vene on ollut Saariolla vasta alle vuoden, ja hän uskoo valmistajan tulevan vastaan kuljetus- ja korjauskustannuksissa.
”Valmistaja vielä miettii vastausta, mutta eiköhän se vielä tule lähiaikoina.”
Kesäkuussa olisi vuorossa paluumatka New Yorkista Lontooseen, ja siitä Saario pitää edelleen kiinni.
”Olen ehdottomasti sitoutunut siihen, pitää vain saada vene kuntoon.”
Saarion oli alun perin tarkoitus jäädä Yhdysvaltoihin, mutta nyt hän pohtii lentämistä välillä Suomeen ja palaamista sitten suorittamaan soutu-urakan rankemman osan.
New Yorkista Lontooseen kertyy matkaa noin 6 000 kilometriä, mutta Pohjois-Atlantin sääolosuhteet ovat huomattavasti ankarammat kuin eteläisellä reitillä.
”Voisi olla parempi tulla Suomeen markkinoimaan projektia ja hankkimaan yhteistyökumppaneita.”
”Kyllä se on silti meno–paluu, vaikka välissä tulisinkin pois.”
Viime päiviin on sähköongelmien lisäksi kuulunut veneen pohjan pesua ja lähelle tulleen laivan henkilökunnan kanssa keskustelua.
Juttuhetki toi piristystä Saarion päivään, vaikka hän jäi miettimään omaa näkyvyyttään merellä.
”Laiva oli tosi lähellä, mutta he eivät nähneet minua. Aloin miettiä, että jos jotain sattuisi ja pitäisi lähettää pelastuspartio, niin venettä olisi vaikea havaita aallokossa, kun se ei onnistunut tyynessäkään säässä.”
Video veneen pohjan puhdistamisesta on kuvattu tammikuun lopussa.
Muutaman päivän vastatuulen jälkeen tuuli kääntyi, ja Saario sai ottaa ajoankkurin pois vedestä. Se piti veneen hyvin paikallaan tuulessa, mutta matka ei luonnollisesti oikein edistynyt.
”Ei harmita, ettei matka etene, se on vain huonoa tuuria. Vene vähän pomppii. on kuin olisi Lintsin laitteissa. Sitten pitää vain odottaa, montako päivää jatkuu.”
Video Saarion soutamisesta on kuvattu helmikuun alussa.
Saario arvioi koettelemusten vahvistaneen häntä entisestään henkisesti. Rauhallisesti asioihin suhtautuva mies ei tunnu menettävän hermojaan, vaikka vastoinkäymisiä riittää viikosta toiseen.
”Mitään raivoa ei tule. Totean vain, että näin kävi, miten tästä selvitään ja päästään eteenpäin. Kasvattava projekti on ollut.”
Yksi asia on kuitenkin matkan varrella päässyt Saarion ihon alle – tai oikeammin ehkä suun sisään. Parta nimittäin.
Saario antoi Instagramin seuraajilleen vallan päättää parran ajamisestaan tai ajamatta jättämisestä, ja parta pysyy.
”Just eilen mietin tätä partaa. Kasvaa niin epäsiistiksi ja suuhun sisään, että tarttuu kaikki ruoat. Ei parrassa sinänsä mitään vikaa, mutta alkaa olla aika mursu.”
Puhelun jälkeen Saariolta tulee vielä whatsapp-viesti kuvan kera. Peukalo on pystyssä, ja suukin näkyy vielä parran takaa.
”Enää ei mene hermot edes partaan.”
Jari Saarion parta kasvaa.
