Suomi hyytyy sohville ja se on vanhempien syy: ”Takapuoli ylös ja lasten kanssa pihalle”

Suomalaisten toimintakyky halutaan seuraavaan hallitusohjelmaan. Uhkakuvana on, että parinkymmenen vuoden päästä ei ole tarpeeksi hyväkuntoisia ihmisiä ylläpitämässä yhteiskuntaa, kirjoittaa HS:n urheilutoimittaja Ari Pusa.

Hiihtäjiä Helsingin Paloheinässä maanantaina 13. maaliskuuta.

15.3. 13:09

”Lasten ja nuorten liikkumattomuus on hiipinyt yhteiskunnalliseksi ongelmaksi – kuin ilmastokriisi. Liikkumattomuudesta ei puhuta tarpeeksi. Se on johtamisongelma, jota ei ole osattu nostaa riittävästi esille.”

Suomen olympiakomitea toimitusjohtaja Taina Susiluoto osui sanoillaan neulan silmään, kun Urheiluopistojen kattojärjestö kokosi asiantuntijoita pohtimaan ratkaisuja liikkumattomuuden ongelmaan.

Kun urheilun ja liikunnan rahoitus, 150 miljoonaa euroa, on tullut tähän asti korvamerkittynä Veikkauksen tulouttamista voitoista, sitä ei ole tarvinnut sen kummemmin pohtia.

Nyt kun urheilun ja liikunnan rahoitus siirtyy valtion budjettiin, se onkin osa vaalikeskustelua. Eduskuntavaalit järjestetään 2. huhtikuuta. Suomalaisten toimintakyky halutaan seuraavaan hallitusohjelmaan.

Vaalien alla lähes jokainen puolue ja ehdokas kantavat ehkä jollain tavalla huolta suomalaisten liikkumattomuudesta. Vaalien jälkeen tilanteessa palattaneen jälleen lähtöruutuun.

Aihe ei näytä kiinnostavan poliittisia päättäjiä niin paljon, että se johtaisi konkreettisiin toimiin.

Urheiluministerikin on Suomessa nelosketjun virka, johon pannaan joku vielä kokematon oppimaan. Sivistysmaissa urheiluministeri on arvostettu pesti.

Suomalaisten liian vähäinen liikkuminen vaatiikin hallinnonalojen yhteistyötä ja johtamista riittävän korkealta tasolta, mieluiten pääministeriltä, asiantuntijapaneeli korosti.

Lue lisää: Harrastamisen hinta ajaa perheitä ahdinkoon – ”Lapset ovat joutuneet kysymään vanhemmiltaan, voivatko käydä suihkussa”

Paneelissa liikkumattomuutta pohtivat ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto, yrittäjä ja neuvonantaja Pasi Rinne, hyvinvointivalmentaja Petteri Kilpinen, kansanedustaja Pauli Kiuru (kok), UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari, Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto ja kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.

Urheiluopiston asiantuntijapaneeli järjestettiin 14. maaliskuuta, suhteellisuusteorian luoneen Albert Einsteinin syntymäpäivänä.

Oikeassa elämässä suomalaisten liikkumattomuuden ratkaisemiseksi tarvittaisiin arkielämän Einsteinia: paneelikeskusteluun asetettu tiukka tavoite konkretiasta jäi vielä lupaukseksi.

Ehkä Einstein olisi sanonut, että on hyvä osata liikkua myös omassa kodissa, jossa voi tehdä monia jumppaliikkeitä ja harjoitteita. Lapsille ja nuorille ne eivät ehkä riitä.

Lähimpänä konkretiaa oli Kansallinen lapsistrategiayksikön ehdotus harrastamisen Suomen-mallista. Siinä jokaisella lapsella tai nuorella olisi yksi maksuton harrastus, jota voitaisiin harrastaa koulujen tiloissa iltaisin.

Mallia on otettu lähinnä Islannista. Mallin vaarana on, että se voitaisiin samaistaa vähävaraisen harrastusmalliksi.

Lapsistrategian pääsihteeri Laisaari oikaisee mielikuvaa. Kyse ei ole ”köyhälistön” harrastusmallista. Eniten harrastustoimintaan osallistuvat jo muutenkin aktiivisesti liikkuvat nuoret.

”Eivät siis vain maksuttomuuden takia”, Laisaari sanoo.

Toimintaa pitäisi siis kohdistaa koululaisiin, jotka eivät harrasta. Ylhäältä päin on kuitenkin hankala mennä sanomaan, että nyt liikkumaan!

Vaikka kouluissa istutaan paljon, liikkumattomuuden ongelmasta ei pidä syyttää kouluja. Toimistotyöläiset istuvat vähintään yhtä paljon, ellei paljon enemmän.

Myös olympiakomitea kannattaa harrastamisen Suomen-mallia. Olympiakomitean mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan pitää saada systemaattinen malli siihen, että lähikouluista löytyy laadukasta harrastamista lapsille ja nuorille. Näin perheille jää enemmän yhteistä aikaa.

Harrastamisen Suomen-malli vaatii koulujen ja urheiluseurojen yhteistyötä. Se taas vaatii selkeitä päätöksiä ja selkeää johtamista.

Uhkakuvana on, että parinkymmenen vuoden päästä ei ole hyväkuntoisia ihmisiä ylläpitämässä yhteiskuntaa.

Asiaa ei ratkaista raporteilla ja selvityksillä.UKK-instituutti tosin julkaisee lähiaikoina tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisten kunto 2040-luvulla ei ole ”ruusuista luettavaa”.

Tutkimus perustuu varusmiehille tehtyihin Cooperin juoksutestin tuloksiin, jotka ovat vuodesta 1979 lähtien romahtaneet.

Jos lasten, nuorten ja aikuisten liikkumattomuuteen ei puututa vaikuttavin keinoin, pitkät työurat ja eläkeiän nostot voivat jäädä toteutumatta.

Ainakin tämän pitäisi herättää päättäjät.

Lasten harrastamisessa tai harrastamattomuudessa vastuu jää vanhemmille. Sitä ei voi ulkoistaa koulujen tai kuntien liikuntaohjaajille eikä urheiluseuroille.

”Takapuoli ylös sohvalta ja lasten kanssa pihalle”, hyvinvointivalmentaja Petteri Kilpinen komensi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat