Ministeriön harkintavalta apurahapäätöksissä on suuri, muistuttaa ylijohtaja Esko Ranto opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Nuoriso- ja liikuntapolitiikan alalla ylijohtajana oleva Ranto ei ota kantaa yksittäisiin oikaisuvaatimuksiin, joita urheilija-apurahoista on jätetty, sillä oikaisuvaatimukset tulevat hänen käsiteltävikseen.
Esimerkiksi valtionavustuslaki määrittelee sen, että avustusten jakokriteerit pitää kertoa hakuilmoituksessa. Se millaiseksi kriteerit muodostuvat on ministeriön harkintavallan alainen asia.
Määrittelyä ohjaa etenkin valtion antama budjetti. Esimerkiksi tälle vuodelle valtio on antanut määrärahoille 2,3 miljoonan euron katon, jonka alla ministeriön on pakko pysyä.
Budjetin ja valtionavustuslain lisäksi tuloverolaki määrittelee ministeriön myöntämät apurahat verovapaiksi ja liikuntalaki takaa sen, että huippu-urheilu on sallittu avustuskohde.
”Näistä neljästä koostuu juridinen peruste apurahoille. Ne ovat harkinnanvaraisia avustuksia, joissa ministeriöllä on iso harkintavalta. Jonkin verran päätöksiä on ollut käsittelyssä eri oikeusasteisia. Kaikissa tapauksissa on todettu, että ministeriö on toiminut harkintavaltansa puitteissa”, Ranto sanoo.
Apurahoista on tänä vuonna tehty useampia oikaisuvaatimuksia.
Tuoreimpana oikaisuhakemuksestaan kertoivat salibandya pelaavat Oona ja Veera Kauppi maanantaina.
Kaupit tekivät vaatimuksensa läheisessä yhteistyössä Salibandyliiton kanssa. Hakemuksessa haastetaan apurahojen myöntämisen juridinen peruste.
Ylijohtaja Esko Ranto muistuttaa ministeriön harkintavallasta.
”Oikaisuvaatimuksessa on esitetty kysymys, ja on varmaan hyvä varmistaa, ovatko apurahojen jakoperusteet linjassa lainsäädännön kanssa. Väitämme, että olympiastatuksen ei enää nykyaikana pitäisi olla julkisessa rahanjaossa peruste asettaa urheilijoita keskenään eriarvoiseen asemaan”, Salibandyliiton toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta perusteli tehtyä oikaisuvaatimusta.
Ilmivalta sanoi, että ei ole löytänyt sellaista lakia, jossa ”urheilulajin olympiastatus toisi enemmän oikeuksia urheilijalle”
Ministeriö on määritellyt olympialajien ja ei-olympialajien asemaa tukien hakuilmoituksessa. Kriteereissä on myös määritelty millaisia apurahoja olympialajien ja ei-olympialajien ja toisaalta yksilölajien ja joukkuelajien urheilijat voivat saada.
Oona ja Veera Kauppi toivovat tasa-arvoa urheilija-apurahojen jakamiseen.
”Meidän mielestämme on hienoa, että Salibandyliitto haluaa keskustelua tästä aiheesta ja siitä, pitäisikö urheilijoiden arviointiperusteita muokata”, Veera Kauppi kommentoi tiistaina.
Jos muutoksia jakoperusteisiin tehtäisiin, niiden valmistelusta vastaisivat Rannon mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet.
Tällä hetkellä käsitellään kesälajeista tehtyjä oikaisuja. Talvilajien apurahojen hakuaika on parhaillaan meneillään ja päättyy 5. huhtikuuta.
"Arvioimme tämän vuoden päätökset ja teemme ratkaisut oikaisuvaatimuksista. Nämä tehdään rauhassa nykyisen käytännön mukaisesti. Sitten mietitään, onko aihetta jatkotoimiin.”, Ranto sanoo.
Ranto muistuttaa, että apurahojen taso on parantunut etenkin pienimmän apurahan määrän noustua 5 000 eurosta 6 000 euroon.
Pienintä apurahaa maksetaan nuorille urheilijoille, jotka ovat 25-vuotiaita tai nuorempia.
