Suomalaismiesten kestävyyskunnon rapistuminen on johtamassa vakavaan työvoimapulaan fyysistä kuntoa vaativilla aloilla.
Asian toteaa tuore suomalaistutkimus, joka pohjautuu varusmiesten kuntotesteissä ja työikäisten kuntotutkimuksissa kerättyyn valtaisaan aineistoon. Huolestuttavaa ennustetta tukee myös koululaisten Move-testien tulokset.
"Kestävyyskunto on 45 vuoden aikana tullut koko ajan alaspäin, ja nyt alamme olemaan jo niin matalalla tasolla, että pienikin lisäheikkeneminen johtaa siihen, että tulemme olemaan helisemässä työikäisten henkilöiden kestävyyskunnon riittämisessä”, kertoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Ennusteen toteutuminen on Vasankarin mukaan nykymenolla hyvin todennäköistä.
”Ennusteemme on itse asiassa hyvin konservatiivinen. Voi sanoa, että näin historia tulee itseänsä toteuttamaan, jos yhteiskunnassa ei tehdä oikeasti aika vahvoja toimenpiteitä.”
Tutkimuksen suorittivat yhteistyössä UKK-instituutti, Maanpuolustuskorkeakoulu, Puolustusvoimat sekä Jyväskylän ja Tampereen yliopistot.
Varusmiesten Cooperin testin eli 12 minuutin juoksutestin keskimääräinen tulos on pudonnut 2 760 metristä (1979) 2 376 metriin (2021). Samalla alle 2 200 metriä juosseiden osuus on kasvanut neljästä prosentista 31 prosenttiin.
Työikäisillä kuntoa on mitattu kuuden minuutin kävelytestillä. Työikäisten miesten heikon kunnon raja-arvona hapenottokyvyn katsotaan olevan 32 ml/kg/min.
Vuonna 2021 tähän rajaan ylsi 30-vuotiaista 96 prosenttia ja 50-vuotiaista vielä 75 prosenttia. Ennusteen mukaan vuonna 2040 heikon kunnon rajan ylittää 30-vuotiaista noin 83 prosenttia ja 50-vuotiaista enää 57 prosenttia.
”Tämä tarkoittaa, että valtaosa yli 50-vuotiaista työikäisistä miehistä kamppailee arjessaan heikon kestävyyskunnon aiheuttamien tarttumattomien tautien ja työkykyongelmien kanssa”, tutkimuksessa todetaan.
Nykymenolla ongelma tulee olemaan erityisen suuri aloilla, joissa vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa. Yhä harvempi saavuttaa näissä ammateissa eläkeiän, ja tyävoimapulaa voi tulla muun muassa poliiseista, pelastajista ja sotilaista.
Vasankari kuitenkin huomauttaa, että työikäisten kunnon rapistuminen koskettaa yhteiskuntaa vielä huomattavasti laajemmin. Esimerkiksi hän ottaa terveydenhuollon ammatit.
”Hoitohenkilöstöllä pitäisi olla kuntoa kävellä sairaalassa satoja metrejä pitkiä käytäviä paikasta toiseen, avittaa potilaan kääntämisessä ja nostella tavaroita. Työ on kuormittavaa, ja sitten vielä huonoimmillaan tulee pöpöt riivaamaan ja pistetään vielä maskit vaikeuttamaan hengittämistä, mikä tekee siitä vielä rankempaa”, Vasankari kuvailee.
Vasankarin mukaan vuosikymmenen kielteisen kehityksen jälkeen tilanne on nyt niin heikko, että maltillisen ennusteenkin pieni lasku johtaa jo ongelmiin ihmisten terveydessä ja kyvyssä säilyä työelämässä. Tällä on merkittäviä vaikutuksia niin talouteen kuin maanpuolustukseenkin.
Työvoimapulan lisäksi vaikutukset näkyisivät muun muassa sairastavuudessa, työkyvyttömyyseläkkeissä ja mahdollisesti myös kuolleisuudessa.
”Meillä on monen hallinnonalan ongelmatiikka edessä, ellemme kykene tulevina vuosina kääntämään näitä asioita tavalla tai toisella.”
UKK-instituutin johtajana toimiva lääketieteen tohtori Tommi Vasankari työhuoneellaan Tampereella toukokuussa 2021.
Tutkimus käsittelee vain miesten kuntoa aineistoon liittyvistä syistä.
”Tämä ei tarkoita, että ongelma koskisi vain miehiä, vaan meidän laskuoppimme perustuu siihen varusmiesten olemassa olevaan valtavaan dataan”, Vasankari toteaa.
”Olisimme tietysti voineet tehdä ennusteen myös niiden muutaman sadan varusmiespalveluksen suorittavan naisen mukaan. Laskimme kuitenkin, etteivät he todennäköisesti edusta keskimäärin omanikäistään naista vaan ovat lähtökohtaisesti ehkä keskimääräistä paremmassa kunnossa”, hän perustelee.
Vasankari kertoo, että Move-mittauksissa ja työikäisten kuntokartoituksissa naisten kuntotaso on hieman miehiä heikompi.
Ihmisten kunnon heikkeneminen on seurausta lukemattomista asioista. Länsimaisen hyvinvointivaltion tavoin ihmisten arki on helpottunut ja helpottuu edelleen jatkuvasti. Vasankari toteaa tämän trendin johtaneen arjen liikkumisen vähentymiseen ja sitä kautta paino-ongelmiin.
”Teemme itsellemme arjesta helpompaa, mikä johtaa siihen, että kulutamme energiaa vähemmän. Sen ja ravitsemuksellisten tekijöiden, kuten pikaruoan takia painoa kertyy helposti.”
”Kaikki virheet, joita yksilö on elämässään tehnyt liittyen painoon ja liikkumiseen, niin ne summautuu kestävyyskunnon heikentymisenä.”
Vasankari toteaa taustalla olevan ”leegio erilaisia ongelmia” liittyen muun muassa yhdyskuntarakentamiseen, perusopetuksen päiviin, työmatkakulkemiseen ja urheiluseuroista varhaisemmin pois jättäytymiseen.
”Esimerkiksi jos koulun osalta tehdään päätös, ettei välitunnilla tarvitse mennä ulos, niin harvoin sitä ajatellaan liikkumispäätöksenä. Mutta jos joka kerta välitunnilla jää kävelemättä ne muutama sata metriä rakennuksesta ulos ja takaisin sisälle, jää koulupäivän aikana ottamatta valtava määrä askeleita.”
Lue lisää: Vain kolmannes lapsista ja nuorista liikkuu tarpeeksi: ”Ei näy positiivista kehitystä”
Kello kutsui Porin Kaarisillan yhtenäiskoulun oppilaat takaisin oppitunnille tammikuussa 2017. Välitunneilla on merkittävä rooli kouluikäisten liikkumisessa.
Mitä kestävyyskunnon parantamiseksi voitaisiin sitten tehdä?
Vasankari toteaa, että vaikka yhteiskunnassamme mielellään haettaisiin yhtä keinoa tilanteen parantamiseen, on todellisuus valitettavasti monimutkaisempi.
”Tarvitsemme sekä valtakunnallisesti että paikallisesti todella monipuolisia ja pitkäjänteisiä, eri hallinnonaloilla tapahtuvia toimenpiteitä, joita tehdään vähän samalla tavalla kuin valtiontaloutta. On vähintään kymmenen vuoden projekti saada kansalaisten kestävyyskunto paremmalle tolalle, ja sen takia kirjoitimme, että tätä asiaa pitäisi oikeasti sitten myös johtaa.”
”Toimien on oltava riittävän monipuolisia, pitkäjänteisiä ja synkronoituja, ettei käy niin, että tehdään toimenpide joka vie asiaa metrin eteenpäin, ja sitten toisella hallinnonalalla tehdään toimenpide, joka vesittää sen tuplasti.”
Positiiviseksi esimerkiksi Vasankari nostaa Helsingin kaupungin liikkumisohjelman 2018–2021.
”Siinä ei lähdettykään siitä, että liikuntavirasto pelastaa helsinkiläisten liikkumisen, vaan kaikki hallinnonalat tekevät toimenpiteitä, joilla liikkumista edistetään.”
