Huippupyöräilijä hylättiin verensokerimittarin käytön takia – ravitsemusasiantuntija ihmettelee

Urheiluravitsemuksen asiantuntija Kaisa Sali ei ole vakuuttunut, että glukoosimittarista olisi hyötyä kilpailusuorituksen aikana.

Tässä vaiheessa kaikki oli vielä hyvin. Kristen Faulkner (oik.) hymyili Strade Bianche -kilpailun palkintokorokkeella voittaja Demi Wolleringin ja toiseksi sijoittuneen Lotte Kopeckyn (vas.) kanssa.

17.3. 11:22 | Päivitetty 17.3. 12:50

Amerikkalainen ammattipyöräilijä Kristen Faulkner sijoittui kaksi viikkoa sitten kolmanneksi Italian Toscanassa ajetussa naisten Strade Bianche  -kilpailussa.

Se saavutus ei ole kuitenkaan enää voimassa, sillä Kansainvälinen pyöräilyliitto UCI hylkäsi Faulknerin suorituksen hyvin poikkeuksellisesta syystä: glukoosi- eli verensokerimittarin käytöstä.

Kilpailun aikana ja palkintojenjaossa otetuissa kuvissa näkyy Faulknerin vasemmassa olkavarressa paidan alla pyöreä kolikkoa muistuttava kohouma.

Se on verensokerimittarin anturi. UCI:n sääntöjen mukaan elimistön aineenvaihdunnasta tietoa antavien laitteiden käyttö on kielletty.

UCI hylkäsi tiistaina Faulknerin suorituksen, vaikka tämä yritti vakuuttaa, että mittari ei ollut edes päällä.

Faulkner kertoi myös todistelleensa UCI:lle, että hän ei ollut koskaan käyttänyt mittaria kilpailuissa.

”Toivon, että jonain päivänä glukoosimittarit sallitaan kilpailuissa. Uskon, että ne ovat hyödyllinen työkalu urheilijoille ja varsinkin naisille terveydestä huolehtimiseen”, Faulkner kirjoitti Instagramissa.

Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan urheiluravitsemuksen asiantuntija Kaisa Sali ihmettelee, miksi UCI on ylipäätään kieltänyt verensokerimittarin käytön kilpailujen aikana.

”Se on aika mielenkiintoinen asia. Olen koettanut lueskella, miksi se on kielletty, mutta kunnon perusteluja ei ole löytynyt. Veikkaan, että kyse on siitä samasta, kun UCI on rajoittanut pyöriä tietynlaiseksi, että vedetään raja johonkin”, sanoo Sali, joka on yksi Suomen menestyneimmistä triathlonisteista.

Salin mukaan diabeetikot ovat käyttäneet samanlaisia mittareita jo pitkään, mutta kestävyysurheilussa ne ovat yleistyneet viime vuosina.

Salin tietojen mukaan UCI on ainoa liitto, joka on kieltänyt tällaiset mittarit kilpailusuorituksen aikana.

Salin mukaan verensokerimittarista ei ole mitään terveydellistä haittaa urheilijalle.

Kaisa Sali toimi Planican MM-hiihdoissa Suomen hiihtojoukkueen ravitsemusasiantuntijana.

Entä voiko verensokerin mittaamisesta kisan aikana olla jotain kilpailullista hyötyä?

”En näe, että isoin hyöty siitä olisi pitkäkestoisen suorituksen aikana. Faulknerin on varmaan käyttänyt sitä enemmän treeniravitsemuksen analysointiin ja vaikka siihen, että pystyy optimoimaan verensokeripitoisuutta ennen suoritusta”, Sali sanoo.

Salin mukaan pitkäkestoisen suorituksen aikana mittarin antama data toki auttaa optimoimaan ravitsemusta.

”Mutta toisaalta suorituksessa se data tulee muutaman minuutin viiveellä, joten en usko, että siitä saisi hirveästi hyötyä. Kuitenkin lähtökohta on, että jokainen vetää hiilareita niin paljon kuin vatsa kestää. Enemmän se kilpailun aikainen data voisi auttaa jälkianalyyseissä.”

Salin omassa lajissa triathlonissa suhtautuminen glukoosimittareihin on päinvastaista. Faulkner käytti tiettävästi Supersapiens-merkkistä mittaria.

Supersapiensista tuli vuonna 2021 triathlonin kuuluisimman tapahtuman, Havaijilla pidettävän Ironmanin täyden matkan MM-kilpailun nimisponsori. Lisäksi brändi sponsoroi muun muassa joitakin lajin huippu-urheilijoita.

Sali arvioi, että triathlonissa ollaan tällaisissa asioissa usein edelläkävijöitä.

”Se on mielenkiintoinen laite, josta asiantuntijat kiistelevät, kuinka paljon siitä on lopulta hyötyä.”

Sali kertoo käyttäneensä laitetta työssään muutamien urheilijoiden kanssa. Yksi näistä urheilijoista on Salin mukaan maajoukkuehiihtäjä.

”Jatkossa voi olla, että tullaan käyttämään enemmänkin. Mutta se on hankala laite, koska se vaatii jonkin verran kokemusta, että sitä dataa osaa tulkita. Aika paljon vaatii urheilijalta paneutumista asiaan, että on oikeasti innostunut keräämään sitä dataa ja tarkkailemaan ruokavaliota ja monia eri tekijöitä.”

”Veren glukoosipitoisuuteen vaikuttaa kuitenkin useita kymmeniä eri tekijöitä. Sen takia pitää saada ympäriltä kontrolloitua aika monta tekijää, jotta mittarista saa hyötyä”, Sali sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat