UKK-instituutin tuore tutkimus maalaa karun kuvan suomalaisten työikäisten miesten kestävyyskunnon kehityksestä tulevina vuosikymmeninä.
Tutkimuksen ennustemallin mukaan vuonna 2040 jopa 43 prosenttia 50-vuotiaista suomalaismiehistä jää heikon kestävyyskunnon rajan alle, 60-vuotiaista jo noin kaksi kolmasosaa.
Vuonna 2040 hyvään kestävyyskuntoon yltää 30-vuotiaistakaan enää vain kuusi prosenttia, 50-vuotiaista kaksi prosenttia.
Terveystalon johtava työterveyslääkäri Ilse Rauhaniemi ei kaunistele lukujen maalaamaa tulevaisuudennäkymää.
”Onhan tämä aika karua luettavaa.”
Etenkin fyysisesti vaativammissa työtehtävissä eläkeiän saavuttaminen voi näin heikoilla tuloksilla olla vaikeaa.
Rauhaniemikin näkee, että tulevaisuudessa luvassa voi olla isoja ongelmia.
”Nämä luvuthan ovat ihan tosi karuja. Jos hyvä kestävyyskunto on vain kahdella prosentilla 50-vuotiaista, niin kyllä tämä tulee ihan varmasti näkymään työterveydessäkin”, Rauhaniemi sanoo.
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri ja painin kolminkertainen arvokisamitalisti Tuomo Karila kuuntelee ennusteiden lukuja yhtä huolestuneena.
”Aika synkältä tämä kuulostaa”, Karila sanoo.
”Tämä on herättävä kuvaus siitä, mitä tapahtuu, jos tälle asialle ei tehdä mitään. Skenaario on enemmän kuin huolestuttava.”
Jo pitkään lääkärinä työskennellyt Karila sanoo huomanneensa muutoksen suomalaisten kansanterveydessä myös omassa työssään. Ortopedin pöydälle päätyy yhä nuorempia potilaita kiihtyvällä tahdilla.
”Tämä on herättävä kuvaus siitä, mitä tapahtuu, jos tälle asialle ei tehdä mitään. Skenaario on enemmän kuin huolestuttava.
Myös Rauhaniemi sanoo, että suomalaisten liikuntamääriin liittyvät ongelmat voi huomata työterveyden vastaanotoilla.
"Kyllä liikkumattomuuden määrä näyttää lisääntyneen. Sitten kun liikunta-aktiivisuutta kysellään tutkimuksissa, niin ihmisillä on taipumusta hiukan myöskin kaunistella tilannetta. On hirveän vaikea arvioida, mikä on oikea totuus.”
Rauhaniemen mukaan vähäinen liikkuminen näkyy jossain määrin myös Terveystalon omissa kyselyissä.
”Muun muassa terveystottumuksia selvittävästä terveyskyselystämme näkee, että esimerkiksi liikaa istuvien määrä on jo nyt suuri. Meillä on ihmisiä, jotka istuvat kolme neljäsosaa siitä ajasta, jonka ovat hereillä. Se on tietysti terveyden kannalta todella haitallista. Liialla istumisella on yhteys sairastuvuuteen ja sitä kautta tietysti myös työkykyyn”, hän sanoo.
Urheiluvammoihin erikoistunut Karila sanoo toisaalta myös näkevänsä työssään myös useita ihmisiä, jotka ovat havahtuneet korjaamaan heikentymään päässyttä kuntoaan vanhemmalla iällä.
Aktiiviset vanhukset ovat nykyajan lääketieteellisen osaamisen ansioista jopa paremmassa kunnossa kuin samanikäiset vielä muutama vuosikymmen sitten.
”Näen työssäni paljon runsaasti liikkuvia ihmisiä. Meillä on paljon itsestään erittäin hyvin huolta pitäviä viisikymppisiä ja myös seitsemänkymppisiä. Monien vanhempien ihmisten aktiviteettitaso on huomattavasti parempi”, Karila sanoo.
Myös Rauhaniemi korostaa ihmisten liikuntamäärien rajua eriytymistä.
”Polarisoitumista on paljon, eli on valtavan paljon liikkuvia ja sitten niitä, jotka eivät liiku käytännössä lainkaan. Jos on kotona etätyössä tai kulkee työmatkatkin autolla, niin joillakin ihmisillä jää kaikki liikunta pois.”
Tuomo Karila näkee UKK:n tutkimuksessa julkaistun ennusteen hälyttävänä.
Sekä ortopedin että työterveyslääkärin näkökulmasta ennuste on hälyttävä.
”Tämän ennusteen pitäisi havahduttaa terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten lisäksi myös poliittisia päättäjiä siitä, että jotakin tarvitsisi tehdä. Yhteiskunnalliset kustannukset ovat ihan valtavat, jos meidän kestävyyskuntomme menee tuohon pisteeseen”, Karila sanoo.
Yhtenä isona syynä synkkään tilanteeseen Karila nostaa esiin Urheilulehden selvityksen lasten ja nuorten urheilun rajusti nousseista hinnoista.
"On ihan käsittämätöntä, että kohta lähennellään tilannetta, jossa vain hyvin toimeentulevien lapsilla on varaa harrastaa liikuntaa. Vielä 1970-luvulla julkisten liikuntapaikkojen määrä ja hoito antoi aivan eri tavalla mahdollisuuksia harrastaa”, Karila sanoo.
"Harrastamisen aloittamiselle ei saa päästä muodostumaan isoa kynnystä.”
”Tämän ennusteen pitäisi havahduttaa terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten lisäksi myös poliittisia päättäjiä siitä, että jotakin tarvitsisi tehdä.
Rauhaniemi kaipaa määrätietoisia ja jämeriä toimenpiteitä.
"Jos tupakoinnin vähentämisen eteen on tehty paljon, niin kyllä tämän liikkumattomuuden eteen pitäisi tehdä ihan vastaavia toimia, jos haluamme pystyä säilyttämään yhteiskunnan palvelutason.”
"Pystyäksemme jatkossa tarjoamaan palveluja, joita ikääntyvä väestömme tarvitsee, tulee työikäisen väestön sairastamisen ennaltaehkäisyn ja työssä pitämisen eteen tehdä kaikki voitava. Siihen tarvitaan terveydenhuollon monituottajamallia eli julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyötä”, Rauhaniemi linjaa.
Kumpikaan haastatelluista ei näe tilannetta vielä toivottomana. Karila muistuttaa, että ennuste kuvaa tilanteen kehittymistä siinä tapauksessa, jos asiat eivät muutu.
Suunta on mahdollista kääntää myös yhteiskunnan tasolla samoin kuin yksittäisten ihmisten kohdalla.
Siihen keinoja ovat hintojen kurissa pitämisen lisäksi muun muassa koululiikunnan lisääminen ja työmatkaliikuntaan kannustaminen.
Rauhaniemi puhuu myös positiivisen viestinnän puolesta.
”En halua maalata liikaa piruja seinille, vaan ennemmin kannustaa ihmisiä. Terveysviestinnällä on hirvittävän suuri rooli tässä. Meidän pitäisi onnistua viestimään tästä positiivisessa hengessä. Että kauhukuvien sijaan pystyttäisiin kannustamaan ihmisiä liikkumiseen.”
