Huippumiekkailija Niko Vuorinen on kyllästynyt Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) saamattomuuteen.
Vuorinen toivoo, että KOK ottaisi selvän ja yksiselitteisen kielteisen kannan venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden osallistumiseen vuoden 2024 olympiakisoihin Pariisissa.
”KOK:n pitäisi päättää, ettei venäläisiä oteta olympiakisoihin tai sitten tehdä se mahdollisemman vaikeaksi. Minulla on nollaluotto KOK:hon, että se äänestäisi eurooppalaisen näkökulman mukaan”, Vuorinen sanoo.
Vuorinen kehottaa KOK:ta ottamaan mallia ensi kesänä Puolassa järjestettävistä Euroopan kisoista (European Games).
Nyt on jo päätetty, että Venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat eivät pääse Euroopan olympiakomiteoiden liiton (EOC) järjestämään monilajitapahtumaan.
”Se oli simppeli päätös. KOK:n pitää tehdä samoin”, Vuorinen sanoo.
Toistaiseksi KOK:lla on vain voimassa oleva kieltosuositus, ettei mikään yksittäinen urheilulaji ottaisi mukaan venäläisiä ja valkovenäläisiä.
Venäläiset suljettiin Ukrainan sodan alettua kansainvälisestä urheilusta, mutta rivit ovat alkaneet rakoilla. Vuorisen laji miekkailu palautti viime viikolla venäläisten oikeuden osallistua kansainvälisiin kilpailuihin.
Päätös näkyi pian myös Suomessa järjestettävissä miekkailukisoissa. Suomen miekkailu- ja 5-otteluliiton hallitus päätti maanantaina perua Turussa syksyllä järjestettävän maailmancupin satelliittikilpailun.
Lue lisää: Suomen merkittävin miekkailukisa perutaan, jotta venäläiset eivät pääse mukaan
Vuorinen arvelee, että muut lajit seurannevat kohta miekkailua ja sallivat venäläisurheilijoiden paluun.
”Myös KOK etsii keinoja saada venäläiset takaisin kansainvälisille kilpakentille. Ei olisi yllättävää, että taustalla liikkuisi lahjusraha”, Vuorinen sanoo puhelimitse Pariisin lentokentältä.
Vuorinen on matkalla Buenos Airesiin, jossa hän miekkailee perjantaina ja lauantaina maailmancupissa. Kilpailusta haetaan lähtöpisteitä toukokuussa Kolumbiassa alkaviin olympiakarsintoihin.
”Niin, jos ei tule osallistumiskieltoja”, Vuorinen hymähtää.
Osallistumiskiellolla hän tarkoittaa, ettei voisi enää osallistua lajinsa olympiakarsintoihin, jos venäläismiekkailijat pääsevät mukaan, kuten Kansainvälinen miekkailuliitto on päättänyt.
”Tässä todella on kyse siitä, että lähtee työt alta. Toivottavasti tämän tilanteen takia miekkailulta ei leikata valtionapua”, Vuorinen sanoo huolissaan.
Äskettäin suomalaiset jäivät pois parhaillaan Intiassa käytävistä nyrkkeilyn naisten MM-kisoista, joihin osallistuu kaksitoista venäläistä ja kuusi valkovenäläistä urheilijaa. Venäläiset ja valkovenäläiset nyrkkeilevät omilla maatunnuksillaan, mikä on vastoin KOK:n suositusta.
Kansainvälinen miekkailuliiton johto on vahvasti venäläisten näpeissä. Suurin osa maan miekkailijoista on kaiken lisäksi armeijan palveluksessa.
Lisäksi KOK:n saksalainen puheenjohtaja Thomas Bach on entinen miekkailija, joka ei boikotin takia voinut kilpailla Länsi-Saksan joukkueessa vuoden 1980 olympiakisoissa Moskovassa.
Vuorinen sanoo, että urheilun kannalta nykytilanne on kafkamainen.
”Jokainen kisoista poisjäävä maa madaltaa kilpailun tasoa. Sitä kautta venäläisten pärjääminen helpottuu ja he menestyvät paremmin. Näin vaikutus on päinvastainen kuin on haluttu”, Vuorinen sanoo.
”Venäjälle huippu-urheilu on sisäpoliittinen propagandatyökalu. Ei sitä ulkomaita ajatellen rahoiteta niin massiivisesti. Lisäksi sodan kestoa on mahdotonta arvioida: olemmeko valmiita uhraamaan suomalaisen huippu-urheilun symboliseksi jäävän eleen vuoksi?”
”Jokainen voi miettiä, olisiko valmis eroamaan työstään tällaisen eleen vuoksi, sillä sitä boikottivaatimus urheilijoiden tapauksessa tarkoittaisi.”
Miekkailija Niko Vuorinen treenamassa.
Pariisin olympiakisojen laajamittaiseen boikottiin Vuorinen ei usko, vaikka jollain yksittäisellä eurooppalaisella maalla saattaisi olla siihen halua, jos tilanne eskaloituu.
"Boikotointi vaatii toimiakseen yhtenäisen rintaman, mutta on vaikea nähdä esimerkiksi Ranskan boikotoivan omia olympiakisojaan. Esimerkiksi Ruotsin puolellakaan tällaista ei ole tiedossa”, Vuorinen sanoo.
”Tärkein huomio kuitenkin on se, että sota on Euroopan ja länsimaiden sota. Mitä kauemmaksi Euroopasta mennään, sitä vähemmän se liikuttaa ja sen vähemmän olympiakisojen mahdollinen boikotointi saa kannatusta.”
”Lisäksi joku voi kysyä, että miksi juuri Ukrainan sodan tulisi tehdä poikkeus, kun muiden sotien tapauksessa vastaavaa urheilijoiden osallistumiskieltoa ei ole annettu.”
Urheilumaailman rivit eivät muutenkaan ole olleet yhtäpitäviä. Esimerkiksi pyöräily ja tennis ovat koko ajan sallineet venäläisten osallistumisen.
”Myös Yle on iloisesti näyttänyt venäläisten NHL-otteita koko tämän ajan”, Vuorinen sanoo.
Hänen mielestään on hassu ajatus, että ihminen lakkaisi edustamasta maataan, jos kohtaan Nationality kirjoitetaan maalyhenteen sijaan jotain muuta.
Venäläinen Daniil Medvedev (vas.) hävisi sunnuntaina Paribas Open -tennisturnauksen loppuottelussa Kaliforniassa Espanjan Carlos Alcarazille.
Mikä sitten olisi paras ratkaisu tilanteeseen, jos sellaisesta voi edes puhua?
Vuorinen tähdentää, että ongelmaa ei saa sysätä yksittäisten urheilijoiden tai kansallisten lajiliittojen harteille.
Tarvitaan korkeamman tason konkreettinen ratkaisu. Vuorinen nostaa esiin EU:n urheilupakotteet.
”Voidaan luoda pakote, joka kieltää venäläisten ja valkovenäläisten osallistumisen ylimmän sarjatason kansainvälisiin turnauksiin EU-alueella, kuten Euroopan kisoissa.”
Tämä sulkisi automaattisesti venäläiset Pariisin olympialaisista ja tekisi muutenkin heidän maajoukkueurheilemisestaan hyvin vaikeaa.
”Vaikka kansainvälinen urheilumaailma ei seuraakaan eurooppalaista ajatuksenjuoksua, voi EU:n kaltainen massiivinen koneisto poikkeuksellisesti ottaa siltä pois kriittisen päätäntävallan. EU:n tuki Ukrainalle on vankka. Tehdään moraalisesti oikein ja laajennetaan sitä myös urheiluun”, Vuorinen sanoo.
”EU:n pakote laittaisi ruotuun myös lajit, joissa ei ole noudatettu KOK:n kieltosuositusta, kuten miekkailun. Voisi kuvitella, että joka EU:n elimissä ensimmäisenä ehtii tämän ajamaan läpi, saa siitä melkoiset suitsutukset.”
Vuorista huvittavat esitetyt vasta-argumentit, joiden mukaan urheilua ja politiikkaa ei saa sotkea toisiinsa ja että urheilu on ihmisoikeus.
”Urheilu saattaa olla, mutta huippu-urheilu ei todellakaan ole, se on hyvin harvojen toimintaa. Varsinkaan olympiakisat eivät ole: muuten minunkin ihmisoikeuksiani olisi jo moneen kertaan loukattu”, Vuorinen naurahtaa.
Vuorinen on valmistunut maisteriksi teoreettisesta filosofiasta, ja hänellä on myös opettajan paperit. Kisamatkoilla hänellä on ollut aikaa ajatella maailman menoa monelta kantilta.
Matka Argentiinaa maailmancupiin kesti kotiovelta Budapestistä hotelliin 35–40 tuntia.
”Leppoisa reissu ja sunnuntaina sama matka takaisin.”
Lue lisää: Dominik Hasek esitti uuden tavan, jolla venäläiset voisivat palata olympialaisiin
Lue lisää: Venäläiset päästettiin olympiakarsintoihin – uho alkoi heti: ”Näytämme voimamme”