Jelgava
Šeit mājo čempioni, julistaa kultainen teksti sinisävyisessä ovessa. Mestarit asuvat täällä. Oveen tyylitelty sinisävyinen hirvilogo kertoo paikan isännän nimen. Oven takaa löytyy Latvian mestarin koti.
Viileän sininen sävy vaihtuu kynnyksen jälkeen lämpimän punaiseksi. Voittajat eivät koskaan luovuta, eivätkä luovuttajat koskaan voita, kerrotaan seinällä latviaksi ja englanniksi.
Pukukopissa vallitsee puolitoista tuntia ennen jääkiekon Mestiksen ottelua rauhallinen tunnelma. Varusteet ovat siistissä järjestyksessä, televisio kiinni ja taktiikkataulu tyhjä.
Maalivahti Ēriks Vītols istuu paikallaan ja keskittyy. Muut HK Zemgalen pelaajat ovat ulkona verryttelemässä, ja tässä tapauksessa alkulämmittely on sananmukaisesti lämmittelyä.
Maaliskuinen kevätaurinko luo hurjan kontrastin ulkoilman ja Jelgavas ledus hallen sisätilojen välille. Jäähalli on kirjaimellisesti jäähalli, mutta pukukopissa tarkenee.
Vītolsin loosin vasemmalla puolella oleva ovi vie Artis Ābolsin valtakuntaan. Päävalmentaja haluaa tavata vieraansa ottelua odotellessaan. Tilavan valmentajakopin televisiossa pyörii ampumahiihdon maailmancup.
”Voittajat eivät koskaan luovuta, eivätkä luovuttajat koskaan voita.
Ābols tarjoaa kohteliaasti kahvia ja tiedustelee kieltävän vastauksen saatuaan pilke silmäkulmassa, maistuisiko olut tai Koskenkorva paremmin.
Suomi on valmentajalle tuttu maa, sillä hän pelasi I divisioonaa Hermeksessä ja Jokipojissa kaudella 1998–99. Kokkolan ja Joensuun lisäksi Ābols piipahti Pietarsaaressa sarjaporrasta alempana.
”Sitä aikaa on vaikea verrata nykypäivän Mestikseen, sillä jääkiekko on muuttunut paljon. Tällä hetkellä sarja on paljon nuorempi”, Ābols sanoo.
Hän luotsaa nuoren sarjan nuorinta joukkuetta, joka nostettiin Mestikseen viime kesänä. Debyyttikausi oli haastava, mutta HK Zemgale jätti taakseen Forssan Palloseuran ja Heinolan Peliitat.
”Olemme saaneet sen, mitä olemme odottaneetkin. Tiesimme tämän olevan kova liiga erityisesti tälle ryhmälle, joka meillä on kasassa tänä vuonna”, hän sanoo ja kehuu Mestistä erittäin hyväksi sarjaksi.
”Täällä pitää olla kilpailullisempi. Tiesimme jo kauden alussa, että maalinteko tulee olemaan isoin ongelmamme. Pelaajat on helpompi opettaa puolustamaan kuin tekemään maaleja.”
””Tiesimme jo kauden alussa, että maalinteko tulee olemaan isoin ongelmamme.”
HK Zemgalen päävalmentaja Artis Ābols valmistautuu illan otteluun valmentajien kopissa. ”En halua sanoa, että vain puolustamme tai olemme passiivisia, mutta samaan aikaan yleinen ajatus on se, että emme anna vastustajalle liian monia maalipaikkoja”, hän pohtii.
Valmentajan opit ovat menneet perille, sillä HK Zemgale vakuutti muut Mestis-päävalmentajat juuri puolustuspäässä. Kiekko-Vantaan Jani Manninen sanoo Zemgalea äärimmäisen vaikeaksi vastustajaksi.
”Heidän pelinsä perustuu sitkeään puolustamiseen ja riistoista tuleviin vastahyökkäyksiin. Se on nuori, työteliäs ja ihan sporttinen ryhmä”, Manninen sanoo.
Kiekko-Espoon Tomas Westerlund kuvailee Zemgalea kurinalaiseksi ja hyvin valmennetuksi. Kajaanin Hokin Pasi Räsänen kokee latvialaiset taitavaksi, erittäin liikkuvaksi ja vaaralliseksi vastahyökkäysjoukkueeksi.
”Onpa mukava kuulla. Otamme nuo sanat kohteliaisuutena työllemme ja pelaajillemme. Me valmentajat puskemme heitä eteenpäin peli toisensa jälkeen niin paljon kuin mahdollista”, Ābols kertoo.
Zemgalen paras pistemies Artūrs Homjakovs kokee onnistumisen reseptiksi työteliäisyyden ja taktiikan, joka on vaikeasti murrettavissa. Zemgale päästikin runkosarjassa kuudenneksi vähiten maaleja (158).
”Vastustajamme ovat hieman nopeampia, taitavampia ja kokeneempia. He kontrolloivat kiekkoa suuren osan ajasta, jolloin meidän on taisteltava ja puolustettava”, maalivahti Rihards Cimermanis lisää.
””Vastustajamme ovat hieman nopeampia, taitavampia ja kokeneempia.”
Artūrs Homjakovs (vas.) ja Rihards Cimermanis ovat HK Zemgalen avainpelaajia.
Sarjataulukon häntäpäähän Zemgale jumittui debyyttikaudellaan kehnon viimeistelyn vuoksi. Se teki runkosarjassa vähiten maaleja (112).
”Taitotasoltaan he ovat sarjataulukossa siellä missä kuuluukin, vaikka napsivatkin aika monelta joukkueelta pisteitä sieltä täältä. Mekin voitimme kaksi peliä ja hävisimme kaksi”, K-Vantaan Manninen sanoo.
Manninen ei ole varma siitä, onko Zemgalella urheilullisesti annettavaa Mestikselle. Joukkue toki on urheilullinen, kuten Räsänenkin muistuttaa. Hän haluaa tarkastella joukkueen panosta kokonaisuutena.
”Onko tässä Mestis-joukkueille markkinoinnillista hyötyä ja toiko joukkue lisäkatsojia kotipeleihin verrattuna siihen, mitä matkakustannukset tänne ovat. Siinä on varmasti puntaroitavaa”, Räsänen sanoo.
HK Zemgalen kotiotteluiden yleisökeskiarvo 594 oli kahdeksanneksi paras, kun sarjassa on 14 joukkuetta. Vieraissa keskiarvo oli 739, mikä riitti tilastojen yhdeksänteen sijaan.
”Kun seurataan kiinnostavuutta eli vieraspelien katsojakeskiarvoja ja tv-lukuja, niin Zemgale on semmoinen keskitason tulokas. Mielestäni lopputulos jää plusmerkkiseksi sarjan kannalta”, Mestiksen hallituksen puheenjohtaja Tuomas Haanpää kertoo.
Mestiksen operatiivinen johtaja Olli Aro kertoo sarjan pyörittelevän Zemgalen tilannetta plussat ja miinukset listaten.
”Minä näen sen aika neutraalina ja varovaisen positiivisena tässä kohtaa”, hän lisää.
Zemgalesta tuli Mestiksen 14:s joukkue viime vuoden elokuussa. Ilman sitä sarjan joukkuemäärä olisi jäänyt 13:een, kun Savonlinnan Pallokerho luopui kesällä sarjapaikastaan konkurssin myötä.
Asiat tapahtuivat sarjan kynnyksellä Aron mukaan erittäin nopeasti. Mestis oli keskustellut Baltian maiden kanssa laajentumismahdollisuuksista jo pidemmän aikaa ilman konkreettiselle tasolle menemistä.
”Kun Venäjän hyökkäyssota alkoi ja geopoliittinen tilanne muuttui, Latvia tuli sitä kautta nopeasti tapetille. Ja sitten siinä tuli aikataulullisesti suoraan sanottuna kiire”, Aro tunnustaa.
Niin kiire, ettei Mestis-lisenssissä vaadittavaa joustokaukaloa ehditty hankkia Jelgavaan. Mestis kysyi kuitenkin Aron mukaan tilanteesta Suomen Jääkiekkoilijat ry:ltä (SJRY) eli pelaajayhdistykseltä.
HK Zemgalen kotihallista puuttuu Mestiksessä ja Liigassa pakollinen joustokaukalo. Metallein tuetut laidat ja pleksit eivät anna tuumaakaan periksi.
On päivänselvää, ettei HK Zemgale voi jatkaa ensi kaudella Mestiksessä, mikäli Jelgavan jäähalliin ei tule joustokaukaloa. Nykyinen kaukalo on työturvallisuusriski.
”Nykypäivän vauhdeilla ja fyysisyydellä on tosi tärkeä asia, että joustokaukalo löytyy aina kun pelataan varsinkin miesten kovia ja fyysisiä pelejä”, SJRY:n hallituksen puheenjohtaja Teemu Ramstedt sanoo.
Tomas Westerlund antoi tammikuussa varsin tiukkasanaisen palautteen Jelgavan kaukalosta sen jälkeen, kun Kiekko-Espoo menetti vierasottelussaan kaksi pelaajaa sairastuvalle.
”Eihän se hauskaa ole. Enemmän siinä on juuri tämä turvallisuuspuoli. Pelaajille ei toivo loukkaantumisia, ja turhat loukkaantumiset pystyttäisiin välttämään joustokaukalolla”, hän sanoo nyt.
Kiekko-Espoon parhaaksi pistemieheksi (23+35=58) runkosarjassa noussut tehopuolustaja Atro Leppänen kertoo pelanneensa Jelgavassa varovaisemmin ja jokaiseen väliin änkeämistä vältellen.
”Otti vähän niin, ettei ainakaan mitään isoja tällejä otettaisi vastaan. Mutta ei siellä liikaakaan voi varoa.”
””Pelaajille ei toivo loukkaantumisia.”
Kajaanin Hokin puolustaja Anton Troshin opiskelee pelimatkoilla hotellihuoneessaan. ”Täällä on kaikki tarvittava. Ruoka hoidetaan ja jäähalli on aivan älyttömän lähellä. Muiden joukkueiden puheiden perusteella taso olisi ollut paljon matalampi kuin se oikeasti on”, Troshin pohtii olosuhteita Jelgavassa.
Mestis-hallituksen lisäksi turkulaisen Tuto Hockey oy:n hallituksen puheenjohtajana ja Jääkiekkoliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajana toimiva Tuomas Haanpää kertoo, ettei kaukaloasiasta tingitä ensi kaudella.
”Jos Zemgale tulee pelaamaan Mestistä, niin turvakaukalo täytyy olla. Se on ihan yksiselitteinen asia.”
Joustokaukaloa korkeampi laita, periksi antamattomat lasipleksit metallisine kiinnikkeineen ja lyhyt kenttä, jossa keskiympyrä mahtuu juuri ja juuri siniviivojen väliin, eivät ole kaukalon ainoat puutteet.
”Mainokset ja teippaukset repsottivat laidoista, mikä sekin tuo turvallisuusriskin. Kun teippiä pääsee jäälle ja se jää luistimen terän ja jään väliin, voi laidan lähellä kaatua hallitsemattomasti”, Manninen sanoo.
””Mainokset ja teippaukset repsottivat laidoista, mikä sekin tuo turvallisuusriskin.”
Jelgavas ledus hallen kaukalo on huonossa kunnossa. ”Kun pelaajat tottuvat pelaamaan joustokaukalossa, tilanteisiin tottuu menemään eri lailla. Täällä saattaa tulla virhearviointeja, ja kaukalo on semmoinen asia, minkä pitäisi ehdottomasti muuttua”, Hokin kapteeni Samu Pyykkönen sanoo.
Yleisöllekin kaukalo on vaarallinen matalien sivupleksien vuoksi. Katsomossa seisovien lasten päät heiluvat juuri pleksien yläpuolella, jolloin kaukalosta lentävät purkukiekot voivat aiheuttaa karmeaa jälkeä.
Urheilujohtaja Aivars Zeltiņšin mukaan seura on tietoinen uuden kaukalon tarpeesta. Vaikuttaa siltä, että ensimmäinen este HK Zemgalen Mestis-jatkon tieltä raivataan pois.
””Pelaajien mielestä seura ei ole juurikaan tuonut mitään lisäarvoa.”
HK Zemgalen nuoret kannattajat antavat läpyjä pelaajille, kuten Arturs Avotinsille (edessä vas.) ottelun jälkeen.
Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Risto Kauppinen kertoo enemmistön Mestis-pelaajista näkevän Zemgalen jatkon ”ihan ok:na” joustokaukalon ja karsintojen kanssa.
”Yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin niin sanotusti. Jos sarjasijoitus on semmoinen, että on karsinnoissa, niin silloin on karsittava”, hän sanoo.
Tänä keväänä Zemgalen ei olisi tarvinnut karsia sarjapaikastaan, vaikka sijoitus olisi ollut viimeinen. Asiaa ei toki tarvitse jossitella, sillä Zemgale jätti kaukalossa taakseen kaksi joukkuetta. Mikäli Zemgale olisi selvinnyt pudotuspeleihin, se olisi pelannut kaikki ottelunsa suomalaisvastustajansa kotikaukalossa.
Pelaajilta kysyttiin myös, onko Zemgale tuonut heidän mielestään lisäarvoa sarjalle.
Kiekko-Vantaan kapteeni Roope Elimäki on samoilla linjoilla kuin Mestis-pelaajat keskimäärin.
”Mielestäni he eivät ole juurikaan tuoneet lisäarvoa tuohon sarjaan, mutta jos he jatkavat, niin olosuhteet pitää saada kuntoon”, Elimäki sanoo.
””Olen sanonut meidän seuroille sitä, että jos sieltä tulee negatiivista palautetta, niin miksi te yövytte siinä hotellissa.”
Kajaanin Hokin kapteeni Samu Pyykkönen rentoutuu ennen ottelua hotellin aulassa. ”On vähän kysymysmerkki, onko Zemgalen paikka Mestiksessä. Pelillistä arvoa nyt ei ihan hirveästi kuitenkaan tuonut tuohon”, luottohyökkääjä pohtii.
Suomalaisilla seuroilla on Jelgavasta varsin kirjavia kokemuksia, jotka vaihtelevat osin sen mukaan, mihin aikaan kaudesta Zemgale-vieraspelit ovat ohjelmassa.
Kiekko-Vantaa matkusti Latviaan marraskuun lopussa. Joukkue sai puristettua reissun yhden yön mittaiseksi lentämällä Riikaan. Perillä odotti bussikuljetus Jelgavaan.
”En tiedä, oliko se reissu välttämättä hirveä piristys. Kuitenkin se paikka, missä olimme, ei ollut mikään hirveän kummoinen”, Elimäki kertoo.
Joukkueet voivat halutessaan asua Jelgavassa aivan hallin vieressä olevassa hotellissa. Vantaalaisluotsi Manninen luonnehtii majoitusta kansalaisopistotyyppiseksi, Kiekko-Espoon Westerlund ihan hyväksi.
”Ymmärrän pelaajien palautteen [hotellista] täysin, mutta olen sanonut meidän seuroille sitä, että jos sieltä tulee negatiivista palautetta, niin miksi te yövytte siinä hotellissa”, Olli Aro kysyy.
Kysymys on aiheellinen. Pääkaupunki Riiasta on matkaa Jelgavaan vain reilut 40 kilometriä, ja Baltian suurimmasta kaupungista löytyy majoitusta laidasta laitaan.
Etualalla oleva Jelgavan jäähalli sijaitsee aivan taustalla näkyvän hotelli Zemgalen vieressä. ”Kyllä tuo kaukalo antaa omat haasteensa. Zemgale on ollut kova kotijoukkue myös omassa sarjassaan. He pystyvät hyödyntämään tuon kaukalon ja metelin”, Hokin päävalmentaja Pasi Räsänen arvioi.
Viimeisenä suomalaisjoukkueena Jelgavassa käyneen Hokin edustajat pitävät sekä hotellin että siellä tarjotun ruuan tasoa parempana kuin etukäteen pelkäsivät.
”Olimme kuulleet paljon kaikennäköistä majoituksesta, ruuasta ja kaikesta tämmöisestä, mutta ne ovat yllättäneet positiivisesti”, kapteeni Samu Pyykkönen kertoo.
”Voisimme olla tämmöisessä hotellissa Suomessakin. Vaikka tämä ei välttämättä ihan samalla tasolla olekaan, niin täällä on kuitenkin hyvät oltavat”, Anton Troshin lisää.
Hän pitää matkaa kaikin puolin hienona, joskin raskaana kokemuksena. Kotikaupungissaan Tampereella tuotantotalouden diplomi-insinööriksi opiskeleva puolustaja lähti Latviaan kirjojen ja kannettavan tietokoneen kanssa.
”Ne on varsinkin tämmöisillä pidemmillä reissuilla hyvä olla mukana, niin monen tunnin bussimatkat eivät mene hukkaan.”
Neljättä vuotta opiskelevan kiekkoilijan yliopisto-opinnot ovat suunnitelmien mukaan paketissa puolentoista vuoden kuluttua.
Tausta
Kauden pisin matka
Jelgavan jäähalli on ainoa Mestis-halli, jossa myös vierasjoukkueen pukukopissa on loosit.
Kajaanin Hokki aloitti matkansa Jelgavaan tiistaina 14. maaliskuuta kello 7.
Joukkue matkusti bussilla Helsinkiin, siitä laivalla Tallinnaan ja jatkoi seuraavana aamuna bussilla kohti Jelgavaa.
Jelgavaan Hokki saapui keskiviikkona iltapäivällä.
Pelit HK Zemgalea vastaan olivat ohjelmassa torstaina ja perjantaina.
Kotimatka alkoi lauantaiaamuna kahdeksan jälkeen. Kajaanissa joukkue oli sunnuntaina aamuyöllä.
Jäähallin sijainti hotellin kyljessä palvelee paitsi pelaajia, jotka voivat saapua hallille omaan tahtiin, myös taustahenkilöitä kuten huoltoa ja joukkueenjohtoa. Heidän päivänsä kestävät tavallisesti aamusta iltaan.
”Kaikki oli logistisesti lähellä ja toimi moitteettomasti. Kun pyydettiin jotain, niin saatiin saman tien. Pyyhkeet, paperit ja muut olivat valmiina”, Kiekko-Vantaan päähuoltaja Veli-Pekka Nykänen sanoo.
Nykänen ajoi Vantaalta Jelgavaan pakettiautolla yhdessä toisen huoltajan kanssa. Mukaan oli lastattu yli 500 kiloa tavaraa kiekoista ja tuulettimista lähtien.
”Olin suoraan heidän päähuoltajaan yhteydessä, että mitä tarvitaan. Tarvitseeko kiekkoja viedä mukana, kun on aamujäät ja näin poispäin. Laitoin pariin otteeseen vähän pidemmän viestin, ja sitten sieltä tuli ’Yes’ ja peukku. Oletin saman tien, että viesti ei mennyt perille”, hän sanoo.
Vierasjoukkueen pukukopin oikealla puolella sijaitseva pyykkitupa tuli matkan aikana tavallista tutummaksi niin Nykäselle kuin muillekin Mestis-joukkueille.
”Siellä oli teollisuuskoneen sijaan kolme normaalia pesukonetta, mitkä sitten jyskyttivät pari tuntia per kone. Siellä vietettiin aikaa”, hän muistelee.
””Väitän osaavani keittää kahvit Moccamasterilla.”
Kajaanin Hokin joukkueenjohtaja Eino Kiiveri keittää kahvit ennen pelipäivän aamujäätä. ”Kaikki on mennyt sujuvasti. Ei ole mitään valittamista hallin suhteen”, Kiiveri kertoo olosuhteista.
Kokemuksiaan Nykänen jakoi kollegoilleen Whatsappissa Mestiksen päähuoltajien ryhmässä. Myös joukkueenjohtajilla on oma vastaava ryhmänsä. Hokin Eino Kiiveri kertoo saaneensa sieltä paljon käytännön vinkkejä.
”Kaikilta joukkueilta on tullut jonkin verran apuja. Suurin apu on tullut Keuruulta, kun he olivat viikkoa aiemmin täällä”, Kiiveri kertoo KeuPa-kollegaansa Tuomo Riikosta erikseen kiittäen.
”Tämä ympäristö on tietysti uutta, mutta kaiken muun on tiennyt etukäteen.”
18 vuotta joukkueenjohtajana ollut Kiiveri laskee kiertäneensä Hokin bussissa maapallon neljä ja puoli kertaa. Kahvia hän on keittänyt samassa ajassa 6 500–7 000 pannullista.
”Väitän osaavani keittää kahvit Moccamasterilla”, Kiiveri sanoo.
Fakta
HK Zemgale
HK Zemgalen pelaajat valmistautuvat tulemaan kentälle maalivahtinsa Ēriks Vītolsin johdolla.
Vuonna 2002 perustettu jääkiekkoseura Jelgavasta.
Aloitti vuonna 2013 yhteistyön Latvian maatalousyliopiston kanssa, minkä jälkeen virallinen nimi on ollut HK Zemgale/LLU.
Voitti Latvian jääkiekkomestaruuden keväällä 2022.
Osallistui Mestikseen kaudella 2022–23 ja sijoittui 12:nneksi.
Pelaa maalis-huhtikuun vaihteessa Latvian liigan finaaleissa HK Mogoa vastaan.
Latvian mestaruuden keväällä 2022 voittanut ja nyt finaaleissa riikalaista HK Mogoa vastaan pelaava Zemgale tarvitsee Mestistä kipeämmin kuin Mestis Zemgalea.
”Tässä liigassa on pelattava maksimitasolla joka ilta. Voittaminen vaatii jokaiselta lähes parhaalla tasollaan pelaamista, joiltain jopa sen ylittämistä”, Artis Ābols sanoo.
Zemgalen lisäksi Latvian alle 20-vuotiaiden maajoukkuetta luotsaava valmentaja kertoo altavastaaja-asetelman kasvattavan hänen pelaajiaan.
”Kuvittele, että sinun on hypättävä ilmaan kerta toisensa jälkeen. Kun teet niin, tulet vahvemmaksi.”
HK Zemgale eteni Latvian liigan finaaleihin häviämättä otteluakaan pudotuspeleissä. Runkosarjan kakkonen murskasi kolmanneksi sijoittuneen Riian Dinamon välierissä lukemin 7–0, 11–1, 9–1 ja 10–3.
”Latvian liiga ei ole kovin kilpailullinen. Mogo on ainoa vakavasti otettava vastustajamme, eikä sarjaa voi verratakaan Mestikseen, joka on paria pykälää tasokkaampi. Siksi olemme Mestiksessä”, Ābols sanoo.
””Olemme todella kiitollisia siitä, että saamme pelata Mestistä.”
HK Zemgalen urheilujohtaja Aivars Zeltiņš kertoo olevansa todella kiitollinen joukkueensa saamasta mahdollisuudesta pelata Mestistä. Zemgale on vieraanvarainen seura, jonka kannattajat toivottavat vierasjoukkueet tervetulleiksi Jelgavaan erillisellä lakanalla.
Urheilujohtaja Aivars Zeltiņš kokee päävalmentaja Ābolsin tapaan joukkueensa kehittyneen kauden aikana. Debyyttikausi oli haastava, mutta kokemus on ollut hyvä.
”Uskon meidän olevan seuraavalla kaudella paljon parempia. Puhumme seuraavaksi Mestiksen kanssa ensi kaudesta”, hän kertoo kevään ohjelmasta.
”Olemme todella kiitollisia siitä, että saamme pelata Mestistä.”
Mestis ei maininnut elokuussa sanallakaan HK Zemgalen kanssa tehdyn sopimuksen kestoa. Seura puolestaan kertoi verkkosivuillaan sopimuksen olevan kolmevuotinen.
Olli Aro kertoo nyt, että sopimus on mallia ”optio”, ja Mestiksellä on yksipuolinen oikeus päättää option käytöstä.
”Se, mitä tällä hetkellä käsitellään, on pilotin jatkuvuus. Olemme tehneet kyselyitä ja selvitelleet seurojen mielipiteitä.”
HK Zemgale päätti ensimmäisen Mestis-kautensa runkosarjan voitokkaasti.
Jokerien nousua 14:nneksi suomalaiseksi Mestis-joukkueeksi voinee jo pitää varmana. Tarkoittaako se HK Zemgalen uhraamista jo seuraavassa liittohallituksen kokouksessa?
Entä miten käy silloin, jos joku seura jää ilman Mestis-lisenssiä? Heinolassa on ollut tällä kaudella käynnissä irvokas sirkus, jonka tirehtöörinä on häärinyt jämärooliin jäänyt unkarilaishyökkääjä Zoltán Nagy. Hän paljastui seuran omistajaksi, mutta luvattua ulkomaalaista rahaa ei ole näkynyt. Koko seuran hallitus on eronnut.
Jos Jokerit tulee Mestikseen ja joku joukkue, esimerkiksi Peliitat, pudotetaan pois, viedäänkö myös ensi kausi läpi 13 suomalaisella joukkueella ja Zemgalella?
”Sinänsä loogista ajattelua, mutta kyllä me käsitellään näitä erillisinä asioina. Muuten meillä on semmoinen palapeli käsissämme, ettei sitä hallitse enää kukaan”, Aro vastaa.
Entä onko Zemgalen kohtalo sidottu Suomen ja Latvian jakamiin MM-kisoihin? Latvialaisille jäisi jaossa Mestis-joukkue ja suomalaisille mitalipelit, ja kun kisat ovat ohi, voidaan joukkue heittää yli laidan.
”Ei, ei, ei, ei”, Aro vakuuttaa.
HK Zemgalen kannattajajoukko luo tunnelmaa kotiotteluissa.
Zemgale-kuvio on Mestikselle ja Jääkiekkoliitolle haastava. Ratkaisu ei voi olla lyhytnäköinen, sillä jokainen tiedostaa sarjan olevan Jokereille vain välietappi. Espoossakin katsotaan kohti Liigaa.
”Meidän ei kannata vaihtaa omenaa omenaan vaan meidän pitäisi nähdä, mitä se voisi meille tulevaisuudessa tuoda ja uskaltaa tehdä päätöksiä sen pohjalta”, Aro sanoo.
Mestis on näivettynyt Liigan sulkemisen ja paisuttamisen vuoksi taantuvien maakuntakeskusten ykkösseurojen ja isompien keskusten kakkos- tai kolmosseurojen sarjaksi, jossa pelataan ei-mistään.
Juuri siksi Latvia-kortin katsominen oli Mestikseltä erinomainen päätös. Nyt sarjan on ratkaistava, mitä se kortillaan tekee.
”Urheilullinen puoli aiheuttaa aina keskustelua, mutta aina voi kysyä niinkin, että jos se olisi toisin päin ja Zemgale olisikin sarjakolmonen, niin olisiko se sitten hyvä vai huono juttu”, Tuomas Haanpää kysyy.
Pelkkä urheilullinen menestys ei ole aiemminkaan ratkaissut Mestis-paikkoja. Esimerkiksi Rovaniemen Kiekko nostettiin keväällä 2015 Mestikseen Suomi-sarjan kuudennelta sijalta.
””Suurin osa seuroista on pystynyt tekemään Jelgavaan onnistuneet fanimatkat.”
Jelgavan jäähallin yläkerran ravintola on monelle suomalaiselle kiekkomatkaajalle tuttu lämmittely- ja tankkauspaikka. Portaikko on koristeltu eri seurojen pelipaidoin.
Suomalaiset löysivät kauden aikana kiekkomatkailun, mikä on ollut tarkoituskin. Aro kertoo, kuinka fanimatkat muun muassa Keuruulta, Espoosta ja Turusta ovat olleet arvokasta työtä koko sarjan profiilille.
”Suurin osa seuroista on pystynyt tekemään Jelgavaan onnistuneet fanimatkat. Se on ollut ilahduttava piirre ja tekijä tuossa hommassa”, Haanpää lisää.
Parhaimmillaan fanimatkalaisia on ollut yli sata. Omatoimireissutkin onnistuvat helposti: Riiasta pääsee junalla 40 minuutissa alle kahdella eurolla Cukurfabrikan asemalle. Helppo reitti asemalta hallille on vajaan kahden kilometrin mittainen.
”Jääkiekkofanien on helppo tulla tänne ja toisaalta latvialaisten kannattajien on helppo matkustaa Suomeen”, Zeltiņš sanoo.
Sekä Aro että Haanpää kehuvat Jelgavan hallin tunnelmaa siellä näkemissään otteluissa. Myös Lielupe-joen keskellä sijaitsevaan saareen rakennettu pieni katettu tekojää on tehnyt vaikutuksen Aroon.
”Olen käynyt katsomassa, kun vaahtosammuttimen kokoiset pelaajat vetävät kamat päällä pienessä askissa treenejä. Heillä on tosi iso harrastajamäärä ja koko seuratoiminta on yllättävän hyvin organisoitu.”
Jelgavan katettu tekojää on rakennettu keskustaan Lielupe-joen keskellä sijaitsevaan saareen. Katoksessa ei ole kiinteitä seiniä, vaan päädyt sekä toinen pitkä sivu ovat avoimia.
Matkustaminen on tehty joukkueille edulliseksi. Kustannusvertailu kertoo ainakin osan seuroista hyötyneen matkoistaan taloudellisesti kokonaisuus huomioiden.
”Tässä on ihan puhdasta liiton matkustustukea, Latviasta Zemgalelta tulevaa osallistumisrahaa sekä kaupalliselta kumppanilta tulevaa rahaa”, Aro erittelee.
Kiekko-Vantaan lisäksi Kiekko-Espoo matkusti Latviaan lentäen.
Tulevia matkoja varten Haanpää visioi jopa yhdenmukaista ja keskitettyä matkustussysteemiä, mikäli Zemgale jatkaa Mestiksessä ensi kaudella ja mikäli Mestiksen hallitus ja liittohallitus asian hyväksyvät.
HK Zemgalen hyökkääjä Daniels Andersons kirjoittaa nimikirjoituksia kannattajille.
HK Zemgalelle ohjelma oli vielä raskaampi. Pelit kahdessa sarjassa, toistuvat matkat Latvian ja Suomen välillä sekä syksyinen Continental Cupin turnaus Cardiffissa kuluttivat joukkuetta.
”Voisin sanoa sen olleen raskasta, mutta emme voi käyttää sitä selityksenä. Se on yhdessä vietettyä aikaa. Olemme kuin iso perhe, ja luulen matkojen auttaneen meitä tulemaan paremmiksi ja hitsautumaan paremmin yhteen joukkueena”, kapteenina ja varakapteenina toiminut Artūrs Homjakovs sanoo.
”Kokemus on ollut mahtava, ja uskon Mestiksen olevan paras vaihtoehto meille. Olen 29-vuotias, mutta olen sitä mieltä, että pelini on kehittynyt tässä liigassa”, maalivahti lisää.
Zemgale toimi viime kaudella Riian Dinamon farmijoukkueena. KHL-Dinamo oli oligarkkirahan turvin kasattu viritys, jonka pääomistajana oli venäläisen Areti International Groupin omistama kaasuyhtiö Itera Latvija.
Iteraa ja Dinamoa johtanut Juris Savickis on väitetysti entinen KGB-agentti ja maassaan kiistelty henkilö, HS kirjoitti lokakuussa 2014. Miten Mestis on varmistanut, ettei HK Zemgalelle valu venäläistä rahaa?
”Kun lähdimme tähän, meille oli äärimmäisen tärkeää, että se on avointa ja hyvämaineista toimintaa, niin kuin Jokerit-kuviossakin. Teimme taustahenkilöselvityksen, kun tähän aikoinaan lähdettiin”, Aro vastaa.
HK Zemgalen maalivahti Rihards Cimermanis toivoo Ukrainan nopeaa voittoa sodassa.
Maalivahti Cimermanis liputtaa Ukrainan puolesta
Ukraina on jatkuvasti läsnä HK Zemgalen otteluissa. Yhdestä kannattajalipusta löytyy myös Ukrainan lippu, ja maalivahti Rihards Cimermanis pelaa sydämenmuotoinen Ukraina-tarra maskissaan.
”Dombass Donetsk pelasi KHL:ssä, kun venäläiset aloittivat ensimmäisen sotansa 2014. Ensimmäinen maalivahtivalmentajani työskenteli silloin siellä. Venäläiset polttivat areenan ja valmentajani pakeni.”
Venäjä käynnisti täysimittaisen hyökkäyssotansa viime vuoden helmikuussa. Cimermanis kertoo ensin ystävästään, jolla on sekä Latvian että Ukrainan kansalaisuus.
”Hänen isovanhempansa elivät Hersonissa ja piilottelivat kellareissa, kun kaupunkia pommitettiin. He pakenivat Latviaan viime kesänä.”
Cimermanisin entinen joukkuekaveri ja hyvä ystävä Gatis Sprukts pelasi Donbass Donetskissa Ukrainan liigaa sodan alkaessa. Kaksikko pelasi yhdessä Zemgalessa kaudella 2019–2020.
”Soitin ja tekstasin hänelle. Siellä oli täysi paniikki, he pakenivat ja kesti kaksi tai kolme päivää ajaa pois sieltä. Se oli hermostuttavaa aikaa, ja olin todella huolestunut hänestä.”
Zemgalen joukkue osallistui Donbass-cupiin Ukrainassa kolme ja neljä vuotta sitten.
”Siitä on jäänyt todella hyvät muistot. Kaikki ihmiset siellä olivat todella kohteliaita ja positiivisia, ja minulla on muutenkin hyviä muistoja maasta. Olen ollut siellä useamman kerran”, maalivahti kertoo.
”Myös vanhempani pitävät maasta. He nauttivat laskettelusta Ukrainan vuorilla.”
Cimermanis kertoo Ukrainan tukemisen olevan hänelle tärkeää.
”Toivon sodan päättyvän todella nopeasti, ja tietysti Ukrainan voittoon. Se on todella henkilökohtainen asia minulle.”
Maalivahti Rihards Cimermanisin paikka löytyy HK Zemgalen pukukopin seinustalta kultakypärä Artūrs Homjakovsin ja puolustaja Kristers Braunsin (oik.) välistä. Vasemmalta löytyy hyökkääjä Kristaps Roķisin paikka.
