HIFK–Kiekko-Espoo 3–2
HIFK mestari voitoin 3–0.
Riemu purkautui ja kypärät ja hanskat lensivät ilmaan loppusummerin soidessa, kun Helsingin IFK aloitti jääkiekon mestaruusjuhlat. IFK:n naisten joukkue, Stadin Gimmat kuten he itseään kutsuvat, kaappasi historiansa ensimmäisen Suomen mestaruuden kaatamalla Kiekko-Espoon kolmannessa finaalissa 3–2.
Dramatiikka täytti jäähallin, kun Kiekko-Espoo tuli tasoihin 2–2:een vain 1.34 ennen loppua Emmi Rakkolaisen maalilla. IFK:lle mestaruus maistui sitäkin maukkaammalta, kun Sanni Vanhanen taisteli kiekon maaliin ruuhkan keskeltä vain 36 sekuntia ennen loppua.
Maalia katsottiin jonkin aikaa videolta, kunnes aloitus siirtyi keskiympyrään.
”Olin varma, että se oli maali, mutta en ollut tuomareista varma. Kyllä siinä jalat tärisivät. Näin, että kiekko kävi maalissa”, Sanni Vanhanen sanoi.
Vanhanen ehti säikähtää, että ottelu menisi jatkoerään, kun Rakkolainen tasoitti.
”Onneksi pystyimme 60 minuutin aikana ratkaisemaan pelin. Jännitti aika paljon, oli tässä kuitenkin mestaruus katkolla, ja tällainen halli.”
””Olin varma, että se oli maali, mutta en ollut tuomareista varma.”
Sanni Vanhanen (polvillaan) sinetöi HIFK:n SM-kullan 36 sekuntia ennen varsinaisen peliajan päättymistä.
HIFK:n nousujohteinen liigataival sai kultaisen reunuksen neljännellä liigakaudellaan, ja vieläpä hienon jännityksen päätteeksi.
Tšekkihyökkääjä Michaela Pejzlován tekemässä toisen erän kauniissa rystymaalissa alkoi tuntua ripaus ratkaisusta. Hyökkäys oli kaikkiaan niin hieno, että olisi kelvannut penseimmällekin kiekkokriitikolle.
Hyökkäys alkoi nopealla nousulla omalta alueelta, joka käynnistyi Karoliina Rantamäen poikittaissyötöllä. Julia Liikala pelasi kiekon kohti maalia, johon Pejzlová leikkasi.
Jäähalli avasi pääkatsomonsa naisten finaalille. Tavallisena arkena HIFK pelaa Pirkkolassa, mutta Nordiksen areenassa puitteet olivat isommat, ja katsojamäärä valtavasti suurempi.
Peli houkutteli 1 311 katsojaa, joka on yli kymmenen kertaa enemmän kuin IFK:n runkosarjan keskiarvo. Ja olihan kotijoukkueen päädyssä oma fanikatsomonsa rumpuryhmällä vahvistettuna.
”Ihan huikeata, että päästiin tänne ja saatiin tällainen mahdollisuus ja pystyttiin vielä voittamaan mestaruus. Onhan tämä unelma”, Vanhanen sanoi. Mestaruus oli hänelle uran ensimmäinen.
””Ihan huikeata, että päästiin tänne ja saatiin tällainen mahdollisuus ja pystyttiin vielä voittamaan mestaruus.”
Michaela Pejzlová (vas.) teki HIFK:n 2–1-osuman Kiekko-Espoon Tiia Pajarisen taakse ja sai onnittelut maalin syöttäneeltä Julia Liikalalta.
Oli IFK:n onni, että avauserän jälkeen peli asettui lukemiin 1–1. Kiekko-Espoo olisi voinut hyvien maalipaikkojensa ansiosta johtaa kahdella tai kolmella maalilla.
Lisette Täks halusi siirtää mestaruuden ratkaisua viemällä K-Espoon johtoon. Aloituksen jälkeen portti maalille jäi avoimeksi IFK:n puolustukselta, ja sen tilan Täks käytti.
Onni hymyili, kun Sanni Vanhanen tasoitti 1–1:een maaliviivan takaa lähteneellä laukauksella eli niin sanotusta miinuskulmasta.
Vanhaselle ja HIFK:lle mestaruus oli uran ensimmäinen, mutta Karoliina Rantamäki on nähnyt näitä juhlia ennenkin.
”Tuntuu kuin olisi ensimmäisen mestaruuden voittanut”, Rantamäki, 45, sanoi. Hänelle mestaruus oli yhdeksäs Suomessa ja siihen päälle tulee yksi Venäjän mestaruus.
”On siitä viime Espoon mestaruudesta kuitenkin tovi vierähtänyt.”
””Tuntuu kuin olisi ensimmäisen mestaruuden voittanut.”
Michaela Pejzlová sai kaulaansa SM-kultamitalin.
Rantamäki viittasi Bluesin voittamaan kultaan 2007. Silloin Blues oli Naisten liigan kestomenestyjä, mutta Rantamäki lähti Espoosta 12 kaudeksi Venäjälle.
HIFK:n suurimmat ratkaisijat olivat nuorempia, mutta Rantamäki otti paikkansa kapteenina ykkösketjun laidalta.
”Minulla on paljon kokemusta ja sitä tietämystä, miten mestaruuksia voitetaan. Pelien katkaiseminen ei ole ikinä helppoa. Kyllä se näkyi meidän tämän päivän pelissä. Se oli ihan eri näköistä kuin kahdessa ensimmäisessä ottelussa.”
Rantamäki on voittanut laatikollisen mestaruuksia, mutta vieläkö paloa riittää?
”Kyllä ura jatkuu, mikäs tässä. Ikä on vain numero.”
””Kyllä ura jatkuu, mikäs tässä. Ikä on vain numero.”
Karoliina Rantamäki (11) voitti jo yhdeksännen Suomen mestaruutensa.
