HIFK–Tappara 4–2
Voitot 1–1
Helsingin IFK näytti taistelutahtonsa ja löi jääkiekon välieräsarjan Tapparaa vastaan tasoihin.
Julius Nättisen kolmannen erän alussa laukoma 3–2-maali kantoi loppuun asti. Perjantaina Tappara nousi tasoihin ja siitä jatkoerään viimeisellä minuutilla, mutta nyt IFK kesti.
”Hyvä fiilis tietenkin, kun sain hyvän tilanteen, mutta oli aika paljon paikkoja muutenkin. Olisi maali voinut tulla aikaisemminkin. Oli se tietenkin makeaan paikkaan ja oli kiva lähteä kolmanteen erään”, Nättinen sanoi.
Nättinen lasketaan maalintekijäksi ja ratkaisijaksi, mutta hän seilasi runkosarjan lopusta lähtien yhdeksän ottelua ilman osumia. Loukkaantumiset ovat sotkeneet hänen kauttaan.
”Yritin päästä nopeasti mukaan, mutta sitä on turha kiertää. Vaatii vähän aikaa, että kroppa tottuu. Pelasin Lukkoa vastaan niin, etten ollut omalla tasolla, mutta näiden kahden pelin perusteella on eri meininki.”
Kuin sinetiksi Iiro Pakarinen sai nimiinsä neljännen maalin, vaikka kiekko ei mennyt maaliin.
Tapparan Valtteri Kemiläinen kaatoi Pakarisen läpiajossa puolitoista minuuttia ennen loppua, kun Tappara pelasi ilman maalivahtia. Sääntöjen mukaan tilanteesta tuli maali.
Katkerasti päättyneen perjantai-illan jälkeen HIFK kokosi itsensä hienosti. Oli epäilemättä raskasta toipua tappiosta, joka tuli vasta viidennessä erässä.
Toisessa välierässä IFK vältti jatkobileet ja jätti ne faniensa riemuksi.
Lue lisää: Nordiksella kannattaa pitää valot päällä
Avausmaalin merkitystä ei voi ylikorostaa. HIFK sai vahvan otteen perjantaina päästyään kuljettajan pallille. Tappara istui samalle jakkaralle lauantaina.
Vaikutus oli kahtalainen. Yleisö syttyi lauantaina hitaasti kotijoukkueelle, kunnes tanssi pääsi vauhtiin toisessa erässä Sebastian Dykin tasoituksen jälkeen.
Ottelun alussa Tapparan isojen pakkien itseluottamus kasvoi entisestään, kun joukkue pääsi johtoon. Tilanne palautui, kun IFK pääsi mukaan tulostaululle.
”Tappara puolustaa tiiviisti. Joukkue on laatupelaajia täynnä”, Nättinen kuvaili vastustajan osaamista.
”Tasaisia kenttiä kaikki, eikä ole helppo päästä väleihin, ja pitää haastaa koko ajan ja sitä kautta hakea momentumia. Ja ylivoima on hyvä. Niillä se peli kääntyy yleensä toiseen suuntaan.”
IFK-pakki Otso Rantakarin avausmaaliin johtanut jäähy oli harkitsematon. Rantakari hakkasi mailallaan Petteri Puhakkaa, joka ajautui valmiiksi pieneen kulmaan.
Tapparalle ylivoiman lahjoittaminen tarkoittaa lähes samaa kuin maalin tarjoamista hopealautasella. Jori Lehterän orkesteri ehti soittaa minuutin, kun Waltteri Merelä kauhoi reboundin sisään.
Merelä oli uudestaan ylivoimalla asialla, kun hän tasoitti Otto Paajasen jäähyn aikana. Raskas maali kotijoukkueelle, kun toista erää oli vain kymmenen sekuntia jäljellä.
Micke-Max Åstenin tekemä 2–1-johtomaali kuittaantui nopeasti pois. Maali oli Åstenille harvinaisuus ja ensimmäinen pudotuspeleissä kahteen vuoteen.
IFK:lle oli johtomaalia tarjolla ajassa 8.12. Maksim Matushkin koukki Sebastian Dykiä läpiajossa. Kristian Vesalainen valjastettiin rankkarin viejäksi, mutta yritys jäi kesyksi.
Tapparaa usein syytetään pelkästä keskialueen trapista eli kentän tukkimisesta, mutta IFK:ta vastaan he iskivät välillä niin ylhäältä, ettei tullut yhtään aikaa käännöksille tai kaarteluille.
HIFK:n voitto tasoitti otteluvoitot 1–1:een, kun karavaani siirtyy kolmen ottelun ajaksi Tampereelle.
