Jääkiekon naisten MM-kisat käynnistyivät keskiviikkona. Suomi möyhensi B-lohkon, eli heikomman tasolohkon avausottelussa Ranskan. Näissä kisoissa Suomen on tultava toimeen ilman tähtihyökkääjäänsä Susanna Tapania.
Syykin on selvä. Tapani on keskittynyt tällä kaudella mielilajiinsa ringetteen, eikä ole pelannut seurajoukkuekauden aikana peliäkään jääkiekkoa.
Ongelmallisen asiasta tekee se, että opetus- ja kulttuuriministeriö (myöh. OKM) myönsi viime kesänä Tapanille 10 000 euron suuruisen urheilija-apurahan. Tämän rahan hän sai nimenomaan jääkiekkoilijana ja jääkiekon olympiamitalistina.
OKM:llä on olemassa kriteerit, joiden perusteella apuraha voidaan keskeyttää tai jopa periä takaisin. OKM:n ylitarkastajan Kari Niemi-Nikkolan mukaan ministeriö on aloittanut selvityksen siitä, täyttyvätkö nämä kriteerit Tapanin tapauksessa.
”Selvitämme parhaillaan vähän taustoja tuolle tilanteelle. Muun muassa sitä, että onko niin, että hän ei ole mahtunut maajoukkueeseen vai onko hän kieltäytynyt maajoukkueesta. Siinä on tietysti valtava ero. Ei tällaista ihan joka vuosi tietenkään tapahdu”, Niemi-Nikkola sanoo.
”Paljon ratkaisee se, onko hän kieltäytynyt vai eikö häntä ole perinteisten kriteerien mukaan sinne valittu. Voi olla niin, että myös ne syyt, miksi ei ole valittu, ovat merkittäviä.”
Naisleijonien päävalmentaja Juuso Toivola kommentoi Tapanin puuttumista maajoukkueesta joulukuussa, kun joukkue pelasi Ruotsin EHT-turnauksessa.
Hän pyöritteli tuolloin, että Tapani keskittyy toistaiseksi ringeten pelaamiseen. Toivola ei ottanut suoraan kantaa siihen, kieltäytyikö Tapani kutsusta vai eikö häntä kutsuttu maajoukkueen mukaan. Hän antoi kuitenkin ymmärtää, että joukkueeseen valittiin ennemmin pelaajia, jotka ovat pelanneet tällä kaudella jääkiekkoa.
”Mitenhän tämän muotoilisi. Meillä on Suskin kanssa loistavat välit, mutta hän on sitoutunut pelaamaan ringetteä. Olemme käyneet keskustelua, missä hän aikoo pelata jääkiekkoa. Siihen asti keskityn niihin, jotka pelaavat”, Toivola sanoi tuolloin.
Niemi-Mikkolan mukaan Tapanin tapauksessa pitää arvioida myös jääkiekon ja ringeten välistä synergiaa.
”Eli mahtuisiko hän maajoukkueeseen, vaikka ei pelaisikaan lätkää kauden aikana. Sekin on ihan relevantti kysymys näiden lajien ollessa kyseessä. Olen ymmärtänyt niin, että ringette kehittää tiettyjä taitoja myös aika hyvin. Vaikka totta kai lajispesifi taito ja joukkuepelaaminen ovat oma asiansa.”
Niemi-Nikkola avaa esimerkein niitä kriteerejä, joiden täyttyessä myönnetyn apurahan keskeyttäminen tai jopa takaisin periminen tulee kyseeseen.
”Keskeytys tulee kyseeseen, jos urheilija keskeyttää tavoitteellisen harjoittelun tai lopettaa uransa. Ne ovat yleisimpiä tilanteita. Esimerkiksi loukkaantuminen tai raskaus eivät ole syitä apurahan maksatuksen keskeyttämiselle.”
”Sitten tietenkin, jos tulee väärinkäytöksiä, vaikkapa dopingtapaus, apuraha voidaan periä takaisin. Nämä ovat esimerkkejä, mutta tietysti näitä arvioidaan aina tapauskohtaisesti”, hän kertoo.
Apurahan myöntämisen kriteereihin kuuluu, että urheilijan on sillä hetkellä oltava tavoitteellisessa lajivalmennuksessa.
”Viimeisimmässä apurahan jaossahan kävi niin, että nyrkkeilijä Arslan Khataev ilmoitti meille, että on siirtynyt ammattilaiseksi eikä ottanut apurahaa vastaan. Näitä harkitaan aina urheilijakohtaisesti.”
Helmikuussa kesälajien apurahojen jaosta nousi kohu, kun usea kansallisen ja jopa Euroopan tason kärkiurheilija jäi joko puolikkaaseen apurahaan tai kokonaan ilman. Esimerkiksi 60 metrin aitajuoksun tuore sisäratojen Euroopan mestari Reetta Hurske ja 400 metrin aitojen EM-finalisti Viivi Lehikoinen joutuvat tyytymään puolikkaaseen.
100 metrin aitojen SE-nainen Annimari Korte putosi apurahan piiristä kokonaan.
Tästä näkökulmasta ei ole ihme, jos Tapanin tilanne närkästyttää muissa lajeissa. Niemi-Nikkolan mukaan muista lajeista tai urheilijoilta ei kuitenkaan ole tullut närkästyneitä yhteydenottoja.
”Tässä mennään aika ääripäähän lajien välisessä vertailussa, joka on muutenkin vaikeaa. Moni urheilija ja valmentaja sanoo, että tämä meidän laji on maailman vaikein laji ja haastavin laji pärjätä. Tässä on fyysisimmät urheilijat tai eniten kilpailua.”
”Mehän emme kukaan tiedä, että miten hyvin vaikkapa Susanna Tapani pelaa tällä hetkellä jääkiekkoa, jos ottaa mailan käteen. Sitä on toisesta lajista käsin todella vaikea arvioida. Sen verran tämä asia meitä kuitenkin kiinnostaa, että selvitämme sitä.”
Sanoma tavoitteli myös Susanna Tapania, mutta tämä kertoi olevansa kipeänä eikä halunnut kommentoida asiaa tässä vaiheessa.
Tapani on palloilulajien monilahjakkuus, joka on pelannut vuosia sekä ringetteä että jääkiekkoa huipputasolla. Joinain vuosina hän on ollut arvokisoissa jääkiekkomaajoukkueen mukana isossa roolissa, vaikka olisi seurajoukkuekaudella keskittynyt vain ringetten.
Hänen palkintokaapissaan on neljän ringeten MM-kullan lisäksi jääkiekon MM-hopeaa vuodelta 2019 sekä kaksi olympia- ja neljä MM-pronssimitalia.
