Ei tarvitse olla huolissaan.
Näin voisi tiivistää Lauri Markkasen fysiikkavalmentajan Jani Parkkisen viestin Suomen kirkkaimman koripallotähden tilanteesta.
Markkanen, 25, aloitti maanantaina varusmiespalveluksensa Kaartin jääkärirykmentin Urheilukoulussa Helsingin Santahaminassa, mikä tietää muutoksia hänen kesäharjoitteluunsa.
Markkanen on kahtena edelliskesänä harjoitellut Parkkisen valvonnassa jyväskyläläisellä yksityissalilla, ja tulokset ovat olleet vakuuttavia. Markkanen nousi tällä kaudella maailman kovimman koripallosarjan NBA:n parhaiden pelaajien joukkoon, pelasi tähdistöottelussa ja on vahva ehdokas vuoden kehittyneimmäksi pelaajaksi.
Iso osa seuraavalle tasolle nousemisessa oli kesäharjoittelulla. Se teki Markkasesta vahvemman, nopeamman ja räjähtävämmän.
Tämän kesän aikana Markkanen kuitenkin suorittaa varusmiespalvelustaan, mikä tuo väistämättä muutoksia myös harjoitteluun.
”Nyt on vielä palautumisvaihe kauden jälkeen. Olen tehnyt ohjelman, mutta seuraavat 2–3 viikkoa Lauri tekee sen, mitä ehtii ja jaksaa. Tarkoitus on kuitenkin pysyä aktiivisena”, Parkkinen kertoo.
Lauri Markkasen fysiikkavalmentajan Jani Parkkinen.
Edelliskesien tapainen yhteistyö ei yhtä tiiviinä ole mahdollinen, mutta yhteisiä harjoituksiakin on ohjelmassa. Ensimmäiset ovat jo toukokuun alkupuolella, kun Parkkinen testaa Markkasen nykykunnon.
Sen jälkeen harjoitussuunnitelma tarkentuu ja alkaa reilun parin kuukauden tehojakso.
”Lauri on pitkälti Helsingissä. Treenit ovat joko kasarmialueella tai Urhean tiloissa. Tarpeen mukaan matkaan sinne jeesailemaan."
Markkanen on 25-vuotiaana jo kokenut urheilija, joka tuntee kroppansa ja osaa harjoitella vallan mainiosti ilman valvovaa silmäpariakin. Valmentajan katseessa on kuitenkin tarkkuutta, jota urheilija ei peilin kautta itse aina tavoita.
Parkkinen sanoo, että esimerkiksi tekniikoissa ja suoritustavoissa voi olla pieniä yksityiskohtia, joita hioa. Vähintään yhtä tärkeää on urheilijan vireen aistiminen kehonkielestä ja harjoituksen säätely tarvittaessa sen mukaan.
”Ideaalitilanteessa oltaisiin samassa tilassa.”
”Urheilijan testaaminen ei ole yksittäinen hetki. Mitä enemmän näkee treeniä, sitä paremmin hahmottuu kokonaiskuva.”
Markkasen on tarkoitus harjoitella Jani Parkkisen ohjeilla 4–5 kertaa viikossa.
Harjoitteluun ei ole tulossa suuria muutoksia. Edelliskesien harjoitusjaksot ja niistä seurannut kehitys on vahvistanut, että kaksikko on oikealla tiellä.
Maksimi- ja nopeusvoima ovat edelleen harjoittelun keskiössä. Niitä on hyvin vaikea kehittää kauden aikana, joten työ pitää tehdä kesällä. Se tarkoittaa muun muassa paljon erilaisia hyppyjä ja juoksuja.
Yhteensä Markkanen tekee viikossa 4–5 Parkkisen suunnittelemaa harjoitusta. Niistä kolmessa keskitytään maksimi- ja nopeusvoimaan, 1–2 kertaa kalenterissa on kova kestävyystreeni. Ohjelmassa voi lisäksi olla yksi liikkuvuuteen keskittyvä harjoitus.
Kestävyystreeneistä yksi on pidempikestoinen, toinen intensiivisempi.
”Intensiivisemmässä treenissä on 30–60 sekunnin hapotusvetoja. Se voi olla esimerkiksi 60 sekuntia pyörällä tai juosten niin kovaa kuin pystyy. Saadaan maksimaalinen maitohapollinen teho irti.”
”Huili on 4–5 minuuttia, ja toistoja tehdään 2–10. Joka toiston pitäisi olla yhtä tehokas, eli jos alkaa hyytyä jo kolmannen kohdalla, niin sitten laitetaan pillit pussiin sen päivän osalta.”
Levon ja rasituksen suhde on yksi merkittävimmistä tekijöistä kehitystä tavoiteltaessa, ja Markkasen kohdalla varusmiespalvelus muodostaa uuden haasteen.
Puolustusvoimien urheilukoulun johtaja everstiluutnantti Ville Halonen kertoi maanantaina, että kuormituksen seuranta on isossa roolissa. Palvelustaan suorittaville urheilijoille opetetaan kuormituksen seurantaa ja esitellään kuormituksen seurannan menetelmiä.
”Monelle tulee yllätyksenä, kuinka paljon palvelus kuormittaa”, Halonen kommentoi.
Parkkinen korostaa niin ikään kuormituksen seuraamista. Hän ei koe, että Markkaselta automaattisesti jäisi jotain tekemättä varusmiespalveluksen vuoksi.
”Kaiken pystyy tekemään, pitää vain olla tarkkana kokonaiskuormituksen kanssa. Jos tulokset eivät kehity, niin tehdään liian vähän tai paljon tai vääriä asioita.”
Kuormitusta ja palautumista seurataan päivittäin kännykkäsovelluksella täytettävän kyselyn kautta.
”Pystytään tekemään päivittäisiäkin muutoksia suunnitelmaan, jos on esimerkiksi huonosti nukuttu yö takana. Seuranta on samanlainen kuin Utahin puolella, joten se on tuttua juttua Laurille.”
”Viikko viikolta haluttaisiin nähdä edistymistä, pieniä parannuksia viikko- ja kuukausitasolla. Jos tehdään monta viikkoa kovaa putkeen, tulokset voivat hetkellisesti heikentyäkin. Tulokset näkyvät vasta palautumisen jälkeen.”
Markkaselta kysyttiin maanantaina viimeisenä asiana ennen tupaan poistumista ajatuksia Cooperin testistä. Markkanen sanoi, ettei hän ole koskaan juossut 12 minuutin testijuoksua, eikä odotuksia sen suhteen ole.
Cooperin testi ja varusmiesten laskenut kunto on puhuttanut viime vuosina. Vuoden 2022 palveluksen aloittaneiden nuorten miesten keskiarvo oli 2 376 metriä, mikä on metrilleen sama kuin vuonna 2021. Tulos on mittaushistorian toiseksi huonoin. Vuonna 2019 tulos oli 2 358 metriä.
Parkkinen kertoo, että hänen valmentamien koripalloilijoiden pisin testi on puolikas Cooper, eli kuuden minuutin juoksutesti. Se antaa tarvittavan datan, jolla kestävyysharjoittelua pystytään suunnittelemaan.
Markkasen Cooperista Parkkisella on vankka näkemys.
”Aiempien juoksutestien perusteella 3 000 metriä menee helposti.”
