Naisleijonat jäi toista kertaa putkeen MM-kisoissa mitalipelien ulkopuolelle, kun Tshekki kaatoi Suomen puolivälierissä Kanadan Bramptonissa äskettäin pelatussa turnauksessa.
Naisleijonien johtaja, viime arvokisoissa yleensä kisapaikalla ollut GM Tuula Puputti ei yllättäen tällä kertaa ollut paikan päällä seuraamassa joukkueen edesottamuksia ja hoitamassa joukkueen asioita.
Miksi, Tuula Puputti?
"Minun työtehtäviini Jääkiekkoliitossa kuuluvat myös miesten MM-kisojen järjestelyt. Olin hoitamassa kisoihin liittyviä töitä täällä. Miesten MM-kisat ovat jo lähellä”, kilpailupäällikkönä Tampereella ja Riiassa pelattavissa MM-kisoissa toimiva Puputti selittää.
"Olen työskennellyt määräaikaisella sopimuksella, ja siihen sopimukseen on sisältynyt sekä miesten MM-kisojen järjestelyt että Naisleijonien GM:n tehtävät”, hän jatkaa.
Puputti oli mukana miesten MM-kisojen organisaatiossa myös viime keväänä. Hänen määräaikainen sopimuksensa, johon Naisleijonien GM:n tehtävät liittyvät, päättyy tänä keväänä.
”Seuraavaksi varmasti arvioidaan uudelleen, että kuka ja miten tehtävää jatkossa hoitaa.”
Vuonna 2019 Tuula Puputti oli vahvasti mukana Naisleijonien kisaprojektissa. Taustalla Jenni Hiirikoski ja Michelle Karvinen.
Naisleijonat on viime vuosina sinkoillut kohusta toiseen. Noora Rädyn ja Pasi Mustosen julkinen riitely, Susanna Tapanin hääkeikka kesken vuoden 2022 MM-kisojen ja surkeat tulokset ovat syösseet Naisleijonat kriisiin.
Puputti kuitenkin sanoo, että Naisleijonien ympärillä vellonut kuohunta ei ollut syynä GM:n kotiin jäämiselle.
"Ei ainakaan minun osaltani. Viime vuonna oli helpompaa, kun olympialaiset olivat jo helmikuussa ja miesten MM-kisat toukokuussa. Tällä kertaa todettiin, kun tekemistä oli vielä paljon ja aikaerokin olisi vaikuttanut, että on järkevämpää jäädä kotimaahan hoitamaan miesten MM-kisoihin liittyviä tehtäviä.”
Puputti sanoo olleensa normaalisti mukana Naisleijonien MM-turnauksen valmisteluissa ennen varsinaista turnausta.
Myös Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela sanoo, että Puputin kisamatkapäätöksessä kyse oli ainoastaan työpanoksen suuntaamisesta muihin tehtäviin eikä Naisleijonien kriiseillä ollut vaikutusta asiaan.
Nummelan mukaan Puputin työnkuvaan on kuulunut myös naisten liigan kehitystoimenpiteiden valmistelu.
"Hän kävi keskusteluja esihenkilönsä, toimitusjohtaja Sami Kauhasen kanssa siitä, mihin hänen työpanoksensa on järkevintä suunnata kisaviikoilla, Nummela sanoo ja lisää, ettei Naisleijonien johtoryhmässä ole tapahtunut muutoksia.”
Viime syksynä surkeasti sujuneiden MM-kisojen jälkeen Jääkiekkoliitto lupasi syvällisesti arvioida naisjääkiekkoilun tilaa ja ryhtyä toimenpiteisiin. Eikö näytä erikoiselta, että tällaisen jälkeen GM ei matkusta kisapaikalle vaan jää hoitamaan miesten MM-kisoihin liittyviä työtehtäviä?
"Miesten MM-kisojen lisäksi Puputin tehtäviin on kuulunut myös valmistella naisten liigan kehitystoimenpiteitä”, Nummela muistuttaa.
”Naisleijonilla oli tälläkin kertaa MM-turnauksessa laaja tiimi mukana. GM:n tehtäväthän keskittyvät ensisijaisesti muuhun aikaan kuin itse turnauksiin, joissa joukkueenjohtajan (Tiina Karinen) rooli on isompi. Sillä ei varmasti ollut joukkueen suoritukseen vaikutusta, että Tuula ei lähtenyt paikan päälle”, Nummela sanoo.
Naisleijonat hävisi Tshekille 1–2 puolivälierissä ja pullahti ulos mitalipeleistä.
Nummelan mukaan Jääkiekkoliitto on jo reagoinut viime MM-kisojen katastrofiin ja päätti tammikuussa tehdä satsauksia naiskiekon kehittämiseen.
Syksyllä 2022 pelatuissa MM-kisoissa Suomi tippui heikompaan B-lohkoon.
"Seuraavien kolmen kauden aikana käytämme naiskiekon kehittämiseen 350 000 euroa vuodessa eli yhteensä hieman yli miljoona euroa erilaisiin lisäpanostuksiin. Kyseessä on merkittävä lisäys”, Nummela sanoo.
"Tässä summassa ei vielä ole mukana naisten liigaan palkattavan johtajan palkkakustannusta. Lisäksi rekrytoimme henkilön vahvistamaan pelaajakehitystämme, joten 350 000 eurosta mennään vielä jonkin verran ylöspäin.”
Nummela ei odottanut, että satsaukset näkyisivät vielä tämän kevään MM-kisoissa, joissa Naisleijonat sijoittui viidenneksi. Suomi putosi mitalipeleistä hävittyään puolivälierässä Tšekille.
”Nämä ovat ehdottomasti keskipitkän ja pitkän aikavälin panostuksia”, Nummela sanoo.
"Naisleijonien suhteen fiilikset kisojen jälkeen ovat ristiriitaiset. Edellisten MM-kisojen jälkeen Naisleijonat on nämä MM-kisat mukaan lukien pelanneet 20 maaottelua, joista joukkue on voittanut 18. Yksi tappio tuli Kanadalle kisoihin valmistavassa ottelussa ja sitten puolivälierän maalin tappio Tšekkiä vastaan. Kauden kokonaissaldo on ollut varsin hyvä, mutta tavoite mitalipeleistä jäi toteutumatta.”