Pelicans sai Jussi Tapolan turvautumaan aika­lisään, mutta lopulta muistoksi jäi vain pinnan palamisia

Pelicansilla oli paikkansa ottaa kuskin paikka johtomaalilla, kirjoittaa HS:n urheilutoimittaja Riku Teiskonlahti.

Tapparan Veli-Matti Vittasmäki juhlii tekemäänsä 3–1-maalia joukkueensa kanssa.

Pelicansille on annettava aimo annos kunniaa ensimmäisestä finaaliottelusta. Harva joukkue on pystynyt pakottamaan Jussi Tapolan ottamaan Tapparalle aikalisän toisessa erässä. Pelicans pystyi, ja joukkueella oli paikkansa ottaa kuskin paikka johtomaalilla.

Mutta Tappara oli jälleen kerran lopulta tyly. Toisen erän lopussa kolme maalia vajaaseen kolmeen minuuttiin jätti Pelicansin aseettomaksi. Kevään teemaan osuvasti Tappara värkkäsi toisen maalinsa huipputehokkaan ylivoimansa turvin. Ben Bloodin visiitti jäähyaitioon kesti vain seitsemän sekuntia.

Kun voittoa ei lahtelaisille tullut, ikimuistoisimmiksi Pelicans-hetkiksi avausfinaalista jäävät kaksi hermojen menetystä.

Valmentaja Tommi Niemelä antoi tulikiven katkuista palautetta tuomareille, jotka eivät hylänneet Tapparan maalia. Sen sijaan Niemelän epäonnistunut haasto toi Pelicansille rangaistuksen.

Keskushyökkääjä Lukáš Jašek antoi kyytiä mailalleen Tapparan kolmannen maalin jälkeen pukukoppia kohti lähtiessään.

Perjantaina Lahdessa Pelicansin muistojen kirjaan pitää saada lukuja muistakin syistä. Muuten finaalisarjasta tulee tänä keväänä lyhyt.

Helppoa se ei ole, Tappara osaa tylyn pelaamisen salat myös vieraskaukalossa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat