Harvoin tapaa ihmisen, joka on ainoa laatuaan Suomessa ja Pohjoismaissa.
Janne Lehto on sellainen. Maailmallakin hänellä on vain alle sata kollegaa.
Lehto on 30 vuoden aikana vasta 89. golfin kenttämestari, joka saa käyttää nimensä perässä kirjainyhdistelmää MG. Se on alan arvostetuin kentänhoitoalan tutkinto.
Kirjaimet MG tulevat englannin kielen sanoista Master Greenkeeper. Titteli kääntyy huonosti suomeksi, mutta 30-vuotiasta Lehtoa voi kutsua vaikka kentänhoidon mestariksi tai ylikenttämestariksi.
Jos Lehto toimisi viinialalla, häntä voisi kutsua nimellä Master of Wine. Lehdon tapauksessa hän huolehtii golfkentän kunnosta, pelattavuudesta ja ennen kaikkea luonnon monimuotoisuudesta.
Varsinaisena työnään Lehto on Kirkkonummella sijaitsevan Hirsala Golfin kenttämestari. Hän on myös Suomen golfkentänhoitajien yhdistyksen puheenjohtaja ja konsultoi kentänhoidossa muitakin kenttiä.
Jotta kolmiosaista tutkintoa voi lähteä suorittamaan, kandidaatilla pitää olla riittävä pohjakoulutus ja vahva työkokemus. Lehto on valmistunut golfkentänhoitajaksi ja kenttämestariksi.
Työkokemusta kentänhoidosta pitää olla ainakin kymmenen vuotta, joista kolme vuotta kenttämestarina samalla kentällä vähintään kaksi edellistä vuotta.
Toisen osan arviointi koostui kahdeksasta kenttämestarin työn olennaisesta kokonaisuudesta, muun muassa henkilöstöjohtamisesta, huoltotilojen hallinnoinnista ja ympäristövastuullisuudesta.
”Hieman yksinkertaistettuna, tutkinnon suorittajalta edellytetään, että hänen johtamansa kentänhoitoyksikkö on tasoltaan parasta mahdollista A-luokkaa”, Lehto sanoo.
Kolmas osa tutkintoa oli kaksipäiväinen kirjallinen englanninkielinen koe, jossa kysyttiin kaikkea kasviopista taloushallintoon.
Luonnontieteistä ja ympäristöstä Lehto kiinnostui jo koulussa. Nuorena hän pelasi jalkapalloa A-pojissa Hongassa. Golfin hän aloitti 15-vuotiaana.
”Jalkapallo loppui, kun piti oikeasti alkaa pelata”, Lehto naurahtaa.
Jalkapallo ei kuitenkaan ole kokonaan jäänyt. Lehto kouluttaa myös jalkapallokenttien hoitajia.
”Perusperiaatteet jalkapallokentän ja golfkentän nurmen hoidossa ovat samat. Laatutekijät vaihtelevat. Jalkapallossa pelipinnan pitää pysyä kasassa, ettei tule liukastumisia tai loukkaantumisia. Golfissa haetaan taas mahdollisen kovia pelipintoja, että pallo jaksaa rullata.”
MG-tutkinnon lisäksi Lehto on hankkinut alan kansainvälistä koulutusta Saksasta, Skotlannista ja Australiasta.
Luonto ja sen monimuotoisuus ovat nousseet entistä tärkeimmiksi teemoiksi golfkentillä ympäri maailmaa.
Hieman karrikoiden voi sanoa, että mantukimalainen on Lehdolle yhtä tärkeä kuin golfkentällä viihtyvä pelaaja. Tai puhumattakaan ruiskaunokkilattakoista, joka on erittäin uhanalainen laji.
”Ne ovat esimerkkejä suojeltavista hyönteislajeista, joita voidaan tukea luomalla parempia elinympäristöjä. Villikukkaniityt voivat toimia tässä hyvänä apuvälineenä.”
Kimalaiset ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä pölyttäjiä. Hirsalan golfkenttä tekee yhteistyötä Uhanalaisten hyönteisten suojeluyhdistyksen ja Suomen mehiläishoitajain liiton kanssa.
Luonnosta huolehtiminen ei ole golfkentillä uusi asia, mutta myöskään ilmaston ääri-ilmiöiden lisääntyminen ei ole hyvä asia golfin kannalta. Vielä toistakymmentä vuotta sitten golfkentillä käytettiin myös paljon lannoitteita, jotka lisäsivät ravinnehuuhtoutumia.
””Tavoitteena on saada kenttä hiilinegatiiviseksi eli ilmastopositiiviseksi.”
Villikukkaniitty Hirsalan golfkentän alueella heinäkuussa 2021.
Lehdon mukaan golfkentillä käytetään nykyisin marginaalisesti ravinteita ja kasvinsuojeluaineita, jos niitä vertaa maatalouteen.
”Ajattelutapa on muuttunut paljon ja on menty tutkimusten myötä eteenpäin. Nyt halutaan, ettei ruoho kasva golfkentillä pituutta vaan että se korjaantuu käytön jäljiltä ja pysyy terveenä.”
Myös golfkentän alueella tai ohitse virtaavia virtavesiä voidaan suodattaa niin, ettei ravinteita kulje alueen läpi eteenpäin.
”Näin ravinnepäästöt ovat hyvin pieniä. Isona tavoitteena on saada kenttä hiilinegatiiviseksi eli ilmastopositiiviseksi. Eli sidotaan puuston nurmialueiden ja muun kentän kasvillisuuden avulla hiiltä yhtä paljon kuin toiminnastamme päästämme sitä.”
Lehto on tyytyväinen, että Hirsalan golfkentän laidalta löytyi kolmen hehtaarin suoseutu, joka määriteltiin luonnonsuojelualueeksi.
Se lisää entisestään monimuotoisuutta myös kentällä, jossa on jo vuosia ollut esimerkiksi hyönteishotelleja, linnunpönttöjä ja istutettu taimenta ohi virtaavaan Långvikinpuroon.
Hirsalan kentällä hyödynnetään paljon robotiikkaa. Kentällä on kaikkiaan 34 robottileikkuria, jotka liikkuvat väylillä ja karheikoissa.
”Työ siirtyy teknologian hyödyntämiseen ja sähköistyy. Käsityönä voidaan sitten hioa kentän yksityiskohtia tarkemmin.”
””Etelä-Suomen kentät säilyivät nyt hyvin.”
Janne Lehto tarkistaa, että pallon reikä viheriöllä on tehty kunnolla.
Talvi 2021–2022 oli yksi vaikeimmista Suomen golfkenttiin vaikuttaneista ajanjaksoista. Se näkyi alkukesällä kenttien huonona kuntona varsinkin Etelä-Suomessa.
Keskisessä Suomessa ja Itä-Suomessa kentät sen sijaan olivat lähes huippukunnossa, kun niiden päällä ei muodostunut talvella jääpoltetta. Huonoa talvea seurasi vielä kylmä toukokuu, mikä pysäytti heinän kasvun.
”Nyt näyttää, että tilanne on toisinpäin. Sekin on tyypillistä vaihtelua golfkentille. Etelä-Suomen kentät säilyivät nyt hyvin vaikka kasvitaudit saattavat olla harmina varsinkin yksivuotisilla kasveilla kuten kylänurmikalla”, Lehto sanoo.
Se ei suinkaan tarkoita suoraan sitä, että golfkausi päästäisiin avaamaan eteläisessä Suomessa huippuoloissa. Golfkentän toipuminen ennalleen laajoista talvituhoista voi viedä vuosia.
”Se riippuu kentän omista voimavaroista ja seuraavien kesien onnistuneista toimenpiteistä. Toipuminen lähtöpisteeseen vie arviolta noin kolme vuotta.’’
””Master Greenkeeper -tutkinto antaa luotettavuutta ja luo uskottavuutta.”
Hirsalan golfkentällä on paljon linnunpönttöjä. Ne ovat myös kätevä tapa näyttää pelaajalle, mistä kohtaa pallo on voinut livahtaa metsän puolelle.
Ammattimaiselle golfin kenttämestarille riittää kysyntää ulkomaita myöten. Kansainvälisyys ja verkostoituminen ovat tärkeitä.
Merkittävin pesti osui syksyyn 2018, kun Lehto oli yksi 180:stä vapaaehtoisena työskentelevästä kentänhoitajasta Ryder cupissa Pariisin Le Golf National -kentällä, jolla hän viritti pelialustoja maailman parhaille pelaajille.
Ensi syksynä Lehto toimii kilpailun pääkenttämestarin apuna naisten Solheim Cupissa Espanjassa ja marraskuussa Australian Openissa.
Solheim Cup pelataan joka toinen vuosi Yhdysvaltojen ja Euroopan joukkueiden välillä samalla tavalla kuin miesten Ryder Cup.
Suomessa golfkentänhoitajan ja golfkenttämestarin ammattitutkinnon voi suorittaa Hämeen ammatti-instituutissa. Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä alkaa marraskuussa myös uusi golfkenttämestarin tutkinto.
Lehto on mielissään, että työ golfkentillä kiinnostaa, mutta lisää tekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa.
“Minun missioni on kehittää golfkentän hoitoa ja golfkulttuuria Suomessa. Master Greenkeeper -tutkinto antaa luotettavuutta ja luo uskottavuutta”, Lehto tiivistää töitään.
Golfia Lehto pelaa 10–20 kierrosta vuodessa (tasoitus 7.0).
Millä silmällä havainnoit kenttää pelaajana?
”En voi sille mitään, että kiinnitän kentällä paljon huomiota visuaalisiin virheisiin ja tekemättä jääneisiin asioihin. Mutta on tärkeää, että katsoo kenttää myös pelaajan silmin. Se näyttää usein silloin paremmalta.”
Lue lisää: ”Tänään oli jo golfkierros” –Mikko Korhonen nousi kaukaa takaa jatkoon
Lue lisää: Matilda Castren tienasi 39 000 euroa: ”Oli vaikea löytää tuulen suuntaa”
Lue lisää: Jon Rahm valloitti Mastersin ja teki golfhistoriaa