Ketterä–Kiekko-Espoo je. 3–4. Otteluvoitot 2–4.
Jääkiekon Mestiksen finaalit olivat kuin kuin kopio Liigan loppuotteluista. Ratkaisumaalit syntyivät viimeisillä sekunneilla.
Imatran Ketterä oli jo venyttämässä finaalisarjaan seitsemänteen otteluun, kun Janne Hämäläinen toi Kiekko-Espoon 3–3-tasoihin 54 sekuntia ennen loppua. Varsinaisen peliajan eränumerot olivat 2–1, 0–1, 1–1.
Jatkoerää ehti kulua vain minuutti ja 36 sekuntia, kun Anton Ollikainen ratkaisi voiton Kiekko-Espoolle ja hiljensi Imatran jäähallin katsomon.
Samat joukkueet pelasivat Mestiksen mestaruudesta myös vuosi sitten. Silloin Ketterä vei pytyn otteluvoitoin 4–2. Nyt lukemat olivat samat Kiekko-Espoolle.
”Tyhjä olo. Sanoin erätauolla pukukopissa, että tästäkö pitäisi nauttia. Saamme aina sellaisen draaman kaaren näihin peleihin. Mestaruus ei ollut sattuma. Tämä kumpuaa pitkästä duunista”, Kiekko-Espoon päävalmentaja Tomas Westerlund sanoi helpottuneena C Moren haastattelussa.
Kuudennessa finaaliottelussa Jarkko Harjula vei Ketterän johtoon ajassa 6.17, mutta Tommi Huhtala toi Espoon tasoihin kuusi minuuttia myöhemmin.
Ketterän pistehai ja NHL-seura Philadelphian varaus Samu Tuomaala vei kotijoukkueen 2-1-johtoon ajassa 15.32.Joona Tamminen toi Espoon tasoihin ajassa 33.11. Hän sai edellisessä ottelussa kovan iskun kasvoihinsa ja pelasi nyt uhrautuvasti maskin kanssa.
Kolmannessa erässä ottelu näytti kääntyvän kotijoukkueen eduksi ja kohti seitsemättä finaalia, kun Jesse Viskari taituroi kiekon Espoon maalivahdin Waltteri Ignatjewin selän taakse.
Viikko sitten Viskari vietiin paareilla tajuttoman sairaalaan kesken toisen finaaliottelussa Imatralla, mutta hän toipui pelikuntoon.
Janne Hämäläinen toi Kiekko-Espoon tasoihin 54 sekuntia ennen loppua ja siirsi Mestiksen ratkaisun jatkoerään.
Mestiksen voitto oli arvokas sinetti Kiekko-Espoolle, jonka pohja luotiin viisi vuotta sitten, kun miesten edustusjääkiekko loppui Espoossa. Silloin Mestiksessä pelanneen Espoo Unitedin taru päättyi konkurssiin.
Sen jälkeen Espoon Kiekkoseuran ja Espoon Palloseuran taustavoimat päättivät herättää henkiin vanhan Kiekko-Espoon myös aikuisten tasolla.
Uusi nousu alkoi Suomi-sarjasta. Mestikseen Kiekko-Espoo nousi kaudeksi 2020-2021. Suomi-sarjaa Kiekko-Espoon pelasi Espoonlahden ”juniorihallissa”. Toimistoa seura piti viereisessä työmaakontissa.
Mestistä Kiekko-Espoo pelasi jälleen Metro-areenassa, jossa sarjan finaaleja seurasi parhaimmillaan yli 5 000 katsojaa, joka on Mestiksen yleisöennätys.
Iso yleisömäärä osoitti, että Espoosta löytyy kaivattua yhteisöllisyyttä.
”Viisi vuotta sitten kaikki sanoivat, ettei Espoossa sitä löydy. Kyllä sitä on, mutta sitä ei vain saatu kukkimaan parhaimmassa muodossaan”, Kiekko-Espoon urheilutoimenjohtaja Kim Hirschovits sanoi juhlahumun keskeltä Imatralta.
Hirschovits pelasi vuosina 2013–2019 kolmessa eri espoolaisjoukkueessa: Liigaa Bluesissa, Mestistä Espoo Unitedissa ja Suomi-sarjaa Kiekko-Espoossa.
”Meillä on joka vuosi ollut hyvä joukkue, joka on saatu rakennettua oikealla arvopohjalla. Pelaajat välittävät ja haluavat menestyä. Tämä vuosi ei ollut siinä poikkeus”, Hirschovits selvitti menetystekijöitä.
On sääli, ettei Suomessa järjestetä liigakarsintoja. Kiekko-Espoolla ja Ketterällä voisi olla niissä sanansa sanottavana.
Kiekko-Espoo asetti jo kolme vuotta sitten tavoitteen, että hakee liigapaikkaa syksyllä 2023. Jos se onnistuu, Espoossa nähtäisiin liigakiekkoilua yhdeksän vuoden tauon jälkeen kaudella 2024-2025.
”Haluamme olla liigakelpoinen organisaatio. Yleisömäärä ja fiilis ovat siitä osoitus”, Hirschvits sanoo.
Mestaruusjuhlat voivat alkaa.