Viimeisen yhdeksän vuoden aikana yksi hevonen on kouluratsastuskilpailujen vakio-osallistuja.
20-vuotias Wolle Wolkenstein -ruuna on luotsannut ensin Ella Paloheimon ja sen jälkeen tämän siskon Veera Paloheimon SM-, PM- ja EM-kilpailuihin ja mitaleille siskosten juniori- ja nuorten vuosina.
Ratsastusyhteisö palkitsi hevosen uurastuksen tänä vuonna, kun se äänestettiin Ratsastajainliiton yleisöäänestyksessä vuoden hevoseksi.
Nyt Ella ja Veera Paloheimo kertovat elämänsä hevosesta.
Ella Paloheimo: ”Wolle on kuin sotahevonen”
”2013 minulle ryhdyttiin etsimään juniorihevosta ponivuosien jälkeen. Kävin kokeilemassa varmaan 30:a hevosta Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa. Wolle löytyi Saksasta. Kun istuin sen selkään, se tuntui heti omalta. Menin pari kierrosta ravia ja sanoin äidille, tämä se on. Wolle oli reipas, kevyt ja hyvin koulutettu.
Alku ei ollut helppo. Wollella oli vatsahaava ja kieliongelma. Se roikotti kieltä suustaan, mikä on kouluratsastuksessa kiellettyä. Saimme vatsahaavan hoidettua. Kieliongelmaan ei löytynyt mitään syytä. Se helpotti jonkin verran ratsastusta muuttamalla.
Wolle on erittäin herkkä ja reaktiivinen. Se testasi minua aluksi, tipuin selästäkin pariin otteeseen. Wolle saattoi kääntyä 180 astetta ympäri, lähteä viemään tai yrittää nousta pystyyn. Se on vitsikäs, huumorintajuinen hevonen, joka keksi kaikkea. Alkuun meillä vain ei ollut aina sama huumorintaju. Kun Ville Vaurio alkoi valmentaa meitä, homma lähti kulkemaan.
Ensimmäisten juniorivuosien SM-kilpailut menivät plörinäksi. Wolle kuumeni kürin (vapaaohjelman) laukkaosuudessa niin, että alkoi pomppia paikallaan. Toisena vuonna Maarianhaminan SM-kilpailuissa en päässyt edes tuomaripäätyyn. Nykyään sen tempuille osaa jo nauraa.
Ella, Wolle ja Veera (oik.). Wolle on kulkenut Paloheimon perheessä sisarelta toiselle.
Olimme Veeran kanssa tehneet poniemme kanssa kaikkea mahdollista. Päätin, että kaikkea pitää pystyä tekemään myös Wollen kanssa. Hevonen pitää vain totuttaa kaikkeen. En kysynyt äidiltä lupaa etukäteen, sitä ei olisi tullut.
Olemme tehneet Wollen kanssa kaikkea: laukanneet täysillä maastossa, hypänneet esteitä, uineet ja hiihtoratsastaneet. Se on varmasti auttanut myös Wollen reaktiivisuuden kanssa. Se on ainoa hevonen, johon voin luottaa aina 100-prosenttisesti.
Ensimmäisenä kesänä olimme maastossa ja hyppäsimme ojan yli. Wolle hyppäsi jättiloikan ja tipuin selästä. Se lähti laukkaamaan pitkin peltoja niin, että emme enää nähneet sitä. Seuraavalla viikolla oli PM-kilpailut. Ajattelin, että kisat olivat siinä.
Mutta Wolle on kuin sotahevonen. Se on vähän vanhanaikainen ja raskasrakenteinen. Vaikka Wolle on vähintään kerran vuodessa onnistunut pääsemään irti, se ei ole koskaan satuttanut itseään. Varmaan myös siksi se on säilynyt niin hyvässä kunnossa.
Kun Veeran piti siirtyä ratsastamaan Wollea, häntä jännitti. Hän sanoi, ettei halua Wollea, kun kaikki tuntevat vain Ellan ja Wollen. Tuomaritkin ovat nähneet hevosen tuhat kertaa. Autoin Veeraa aluksi ratsastamalla Wollea läpi. Vuosi siinä meni, että yhteinen sävel Veeran kanssa alkoi löytyä.
Olimme katsomassa Veeran ja Wollen kilpailua, kun joku katsoja kommentoi, että siinä on koko perhe saanut hevosta koko rahalla. Se on totta. Lähdimme ostamaan minulle juniorihevosta. Kukaan ei olisi voinut uskoa, millainen hevonen siitä meille tulee. Olen ikuisesti kiitollinen, että löysimme Wollen.”
”Wolle ei ole simppeli hevonen ratsastaa, vaikka saattaa näyttää siltä”, Veera Paloheimo sanoo.
Veera Paloheimo: ”Wolle hyppi pupulaukkaa”
”Olin 11-vuotias poniratsastaja, kun Wolle tuli meille. Se oli vähän iso ja pelottava. Ella ei antanut aluksi minun hoitaa sitä. Hän halusi varjella hevosta ja vastata kaikesta itse.
2014 lähdimme Ellan ja Wollen ensimmäisiin EM-kilpailuihin Italiaan koko perheen voimin. Siellä sain ensimmäistä kertaa kunnolla hoitaa Wollea. Minusta on reissusta kuva, kun olen Wollen jalan korkuinen.
Vuonna 2018 kokeilimme, voisinko siirtyä ratsastamaan Wollea. Jos se ei olisi sujunut, ei olisi ollut pakko vaihtaa. Aika nopeasti ratsastus alkoi tuntua hyvältä, vaikka siirtymä poneista Wolleen oli iso. Pääsimme nopeasti alkuun, kun Ella oli apunani. Wolle ei ole simppeli hevonen ratsastaa, vaikka saattaa näyttää siltä.
Aluksi minulla oli paineita, koska Ella ja Wolle olivat menestyneet niin hyvin. Ensimmäisissä kisoissa meidät kuulutettiinkin radalle: Seuraavaksi Ella Paloheimo ja Wolle Wolkenstein, vaikka minä olin puikoissa.
Wolle on kilpailuissa aina ollut joko toppi tai floppi. Enemmän riehumista tuli Ellan kanssa alkuvuosina. Minun kohdalle se osui, kun SM-kilpailut olivat 2021 kotikentällä. Ravi- ja käyttöosuus menivät hyvin, mutta laukassa Wolle alkoi vain pomppia paikallaan. Pääsimme radan loppuun, vaikka Wolle hyppi pupulaukkaa.
Wolle saattaa vieläkin nähdä valmennuksissa pieniä vihreitä miehiä katsomossa, kun oikein innostuu. Varmasti siksi se on pysynyt niin hyvässä kunnossa, kun sillä on niin paljon virtaa ja pilkettä silmäkulmassa.
Wolle on kiltti, sitä voisi vaikka lapsi taluttaa. Jostain syystä tarhaan vienti on kuitenkin ollut hankalaa. Ehkä sille on nuoruudessa Saksassa tapahtunut jotain. Tarhan portilta se saattaa vain ryöstää irti eikä silloin sitä pitele kukaan. Viime keväänä oli niin liukasta, että tarhaan vienti alkoi olla vaarallista tallityöntelijöille ja Wollelle itselleen. Kävimme Kari Vepsän hevoskoulutuksessa. Se auttoi tarhaan viemisessä. Rutiini pitää toistaa samalla tavalla joka kerta. Wollella on päässään naruriimu, ja sen pitää koko ajan kunnioittaa ihmisen tilaa.
20-vuotiaana Wolle on uskomattoman hyvässä kunnossa. Se on saanut lisää massaa ja liikkuu hyvin. Olemme saaneet ennätysprosentteja kilpailuista. Jos kesällä pääsemme 10. SM-kilpailuihin ja saamme kultamitalin, Wolle on voittanut kultaa 50 prosentissa SM-kisoja. Ajattelin, että emme lähtisi enää ulkomaan kisareissulle, mutta katsotaan. Wolle nauttii kilpailuista ja huomiosta, kun kaikki pyörivät hänen ympärillään.
Kun kilpailu-ura on ohi, Wolle pääsee jonnekin kivaan aktiivipihattoon. Se tykkää tehdä töitä ja on seurallinen, joten jatkan sen liikuttamista. Wollella on meille kaikille superiso merkitys, se on antanut paljon enemmän kuin kukaan olisi koskaan uskonut. Tulen aina löytämään aikaa Wollelle, se on meidän perheenjäsen.”
Kuka?
Ella Paloheimo
25-vuotias kouluratsastaja Helsingistä.
Oli juniori- ja nuorten vuosinaan kotimaan kärkiratsastajia.
Ei kilpaile tällä hetkellä. Nykyinen Scarlet-tamma saa kesällä varsan Saksassa.
Veera Paloheimo
21-vuotias kouluratsastaja Helsingistä.
Ratsastaa viimeistä vuottaan nuorissa ratsastajissa Suomen maajoukkueessa.
Kilpailee Wolle Wolkensteinilla, lisäksi 8-vuotias hevonen.
Wolle Wolkenstein
Paloheimojen perheen omistama 20-vuotias hannover-ruuna.
Ollut 10 vuotta yhtäjaksoisesti Suomen maajoukkueessa, osallistunut 9 kertaa SM-kilpailuihin, 8 kertaa PM-kilpailuihin ja 4 kertaa EM-kilpailuihin.
- Useita mitaleita ja sijoituksia kansainvälisistä luokista Paloheimon sisarusten kanssa.
Lue lisää: Henriikka Tulivirta löysi tehokkaan tavan hillitä stressiä – ”Kuuntelen vain hevosen hengitystä”
Lue lisää: Tutkimus paljasti ratsastajista oudosti loogisen asian – ratsastustaito lisää vartalon epäsymmetriaa