Rauta on kevyttä, kun 130-kiloinen ja 185-senttinen Martti Puumalainen nostaa puntteja ilmaan Urhean kuntosalilla Mäkelänrinteen urheiluakatemiassa.
Lähestyvien MM-kisojen takia ohjelmassa on vain kevyttä nostelua, mutta penkistä nousee helposti 170 kiloa.
”Pitäisi nousta 200 kiloa”, 26-vuotias Suomen paras miesjudoka naurahtaa.
Judokana Puumalainen on parhaassa iässä. Lauantaina hän ottelee maailmanmestaruusmitaleista Dohassa. Raskaansarjan ottelut käydään läpi yhdessä päivässä. Mitaleille vaaditaan 5–6 otteluvoittoa.
Puumalainen ei vielä tiedä, kenet hän kohtaa ensimmäisenä sarjan 42 ottelijasta. Tai tietäisi, mutta hän ei halua tietää.
”Kaikki kilpailijat ovat sen verran tuttuja, ettei ole väliä, kuka tulee. Valmentajani kyllä tietää, kuka heistä tulee vastaan ekana.”
Puumalaista valmentaa slovenialainen judon Euroopan mestari Rok Drakšič, joka vastaa samalla koko Suomen maajoukkueen valmennuksesta. Judossa on maajoukkuekeskeinen systeemi, jossa kaikki parhaat on keskitetty Urheaan.
”Se on ainoa vaihtoehto, jos halutaan pärjätä kansainvälisesti”, Puumalainen sanoo.
Urhean takia Puumalainen muutti asumaan sen lähelle. Kävellen treenimatkaan menee kahdeksan minuuttia.
””Massasta on tiettyyn pisteeseen asti hyötyä.”
Yksi vastustajista voi olla ranskalainen Teddy Riner. Hän on lajin yhdeksänkertainen maailmanmestari ja kaksinkertainen olympiavoittaja. Riner on yli kaksimetrinen hujoppi, jolla painokin liikkuu 140 kilon paremmalla puolella.
Voimaa ja massaa ei voi väheksyä, vaikka judo on taitolaji, jossa pitää olla myös nopea, ketterä ja nokkela. Näpeissä pitää olla puristusvoimaa.
Judon raskaassa sarjassa ei ole painorajaa, kuten painissa, jossa ylärajana on 130 kiloa.
”Massasta on tiettyyn pisteeseen asti hyötyä. On vaikeampi heittää, jos on painavampi.”
Aiemmin Puumalainen kilpaili alle satakiloisten sarjassa, johon hän alkoi olla liian painava. Yli satakiloisiin hän vaihtoi syksyllä 2018.
Sarjan vaihto kannatti. Seuraavana syksynä Puumalainen otti pronssia alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa Venäjällä.
”Minun piti käydä paljon puntilla, että aloin saada lisää massaa. Uskoin, että tulen tarpeeksi vahvaksi ja isoksi tähän sarjaan.”
Pelkkä voimanhankinta ei riittänyt. Ruokaa alkoi kulua kaksi kertaa enemmän kuin ennen.
”Normaalisti söin yhden lautasellisen, nyt piti syödä kaksi. Kun paino alkoi nousta, kestävyyteni kärsi vähän aluksi. Nykyisin ei ole sen kanssa ongelmaa. Jaksan otella. Kun joskus lopetan, lähtee paljon massaa pois”, Puumalainen sanoo.
Myös karderoopi meni uusiksi, kun vanhat vaatteet kävivät pieniksi.
”En diggaa ostella vaatteita, kun tuntuu, ettei löydä oikeita kokoja.”
””En stressaa olympiapaikasta.”
Martti Puumalainen harjoittelee kymmenen kertaa viikossa. Maanantai on lepopäivä harjoittelusta.
Massaa täytyy pitää isona vielä vuosia. Puumalainen sanoo ottavansa kisan kerrallaan eikä mieti liian pitkälle eteenpäin.
”Nyt on tavoitteena MM-mitali. Seuraavat kisat tulevat sitten, kun tulevat, mutta haluan myös sen olympiamitalin”, Puumalainen raottaa vähän jo ovea vuoden 2024 olympiakisoihin.
Olympiajudon osanottajat valitaan erillisen pistejärjestelmän kautta. Ensimmäinen olympiarankingiin laskettava vuosi päättyy kesäkuun lopulla. Ensimmäisellä jaksolla turnausvoitosta saa 500 pistettä. Toisella, heinäkuun alussa alkavalla jaksolla voitosta saa tuhat pistettä.
Kun kaikki pisteet lasketaan yhteen, rankingin 16 parasta pääsee mukaan kamppailemaan olympiamitaleista Pariisissa, jossa Riner hakee kolmatta kultaansa kotiyleisön edessä.
Puumalainen kuuluu suomalaisiin olympiatoivoihin.
”En stressaa olympiapaikasta, mutta olen jo nyt hyvissä asemissa”, Puumalainen sanoo.
Iso helpotus on, että kaikki kovatasoiset venäläisjudokat eivät todennäköisesti pääse eivätkä voi karsia olympiakisoihin Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan takia. Judo on monessa maassa iso sotilaslaji, kuten Venäjällä.
Kansainvälinen olympiakomitea (Kok) suosittaa linjauksessaan, ettei venäläisiä ja valkovenäläisiä urheilijoita oteta kansainvälisiin kilpailuihin. Kansainväliset lajiliitot päättävät asiasta kuitenkin itsenäisesti.
Kansainvälinen judoliitto (IJF) päätti aiemmin, että venäläiset saavat osallistua MM-kisoihin neutraaleina urheilijoina ja ilman maatunnuksia, mutta tilanne muuttui lähes viime hetkillä.
Kok:n laatimissa ehdoissa on kohta, etteivät urheilijat saa tukea Venäjän sotatoimia. Pykälän noudattamisessa oli sattua nolo virhe, kun IJF tiedotti vasta Ukrainan boikottiuhkauksen jälkeen löytäneensä kahdeksan Venäjän armeijassa työskentelevää judokaa.
Nyt Dohassa kilpailee 19 venäläistä ja valkovenäläistä judokaa, 10 miestä ja 9 naista, neutraaleina urheilijoina. Heistä venäläiset Tamerlan Bashajev ja Inal Tasojev ottelevat Puumalaisen painoluokassa.
Bashajev otteli vuonna 2021 olympiapronssia ja MM-hopeaa. Hän voitti nuorten maailmanmestaruuden 2015. Tasojev on vuoden 2019 MM-hopeamitalisti.
Ukraina ei perunut boikottiuhkaansa, vaikka Venäjän sotilasjudokat raakattiin pois MM-tatamilta.
”Suomessa ei ollut puhetta, etteikö olisi lähdetty MM-kisoihin. Moni tiesi, että venäläisistä suurin osa on sotilaita. Tunnen venäläisiä judokoita, mutta välillä on aika iso kielimuuri”, Puumalainen sanoo.
””On aika vanhentunut lause, ettei urheilua ja politiikkaa saa sotkea keskenään.”
Martti Puumalaisen näpeistä löytyy judossa tarvittavaa puristusvoimaa.
Sen sijaan kesällä käytäviin sotilaiden MM-kisoihin suomalaiset eivät ole lähdössä, jos venäläiset ovat siellä.
”Sotilaiden MM-kisat ovat oma juttunsa”, Santahaminan varuskunnassa valmentava Puumalainen sanoo.
Puumalainen palvelee urheilujoukoissa liikunta-aliupseerina. Määräaikainen pesti päättyy tämän vuoden lopulla, mutta Puumalainen aikoo hakea sille jatkoa.
”On aika vanhentunut lause, ettei urheilua ja politiikkaa saa sotkea keskenään. Aikaisemmin valehdeltiin, ettei kuulu.”
Myös painijat Elias Kuosmanen ja Arvi Savolainen ovat Santahaminassa liikunta-aliupseereina, kuten ampuja Aleksi Leppä ja uutena permantovoimistelun MM-mitalisti Emil Soravuo.
”Mietityttää tuo Venäjän homma. Täytyy vaan luottaa parempaan maailmaan.”
Judoa Puumalainen on harrastanut kuusivuotiaasta alkaen ja on siis treenannut lajia jo kaksikymmentä vuotta. Hän on myös pelannut salibandyä, uinut ja suunnistanut.
Mikkelin Otavasta kotoisin oleva Puumalainen löysi judon isoveljensä Juhon mukana.
”Kummisetäni suositteli meidän isällemme, että pistä pojat judoon. Siitä se lähti. Juho on hyvää kansallista tasoa. Minä olen parempi, vaikka Juho johtaa keskinäisissä otteluissa, kun on puolitoista vuotta vanhempi.”
Urheilua Puumalainen sanoo seuraavansa aktiivisesti, vaikka katsoo televisiosta vain judoa ja vapaaottelua.
”Uskallan väittää, että olen aika hyvin perillä kaikesta urheilusta. Omassa urheilussa kisat ovat juhlapäivä, kuten kuuluukin. Voitan tai häviän, judo jatkuu.”
Judon MM-kisat Dohassa. Miesten raskassarja otellaan lauantaina.
Martti Puumalainen kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön apurahaurheilijoihin.
Lue lisää: ”Kuulin jalasta kovan pamauksen” – Suomen parhaan voimistelijan Emil Soravuon akillesjänne katkesi
Lue lisää: Aleksi Lepän painajainen toteutui – 20 vuotta sallittu tapa muuttui yllättäen kielletyksi