Norjan jalkapalloliiton puheenjohtajan Lise Klavenessin mukaan EU:n päätös mikromuovien rajoittamisesta on ongelma etenkin naisten jalkapallolle ja ruohonjuuritason jalkapallolle Pohjoismaissa. Klaveness puhuu tekonurmiasiasta kriisinä.
”Pohjoismaissa olemme aika yksin tässä kriisiasiassa”, Klaveness sanoi torstaina Helsingissä.
Klaveness vieraili torstaina Suomen Palloliiton vieraana Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen 50-vuotisjuhlatilaisuudessa. Ennen juhlaseminaaria antamassaan haastattelussa hän totesi, miten Pohjoismaat ovat erityisasemassa tekonurmikysymyksessä.
”Meidän on hyväksyttävä, että kumirouheesta on luovuttava, sillä kumirouhe ei ole hyväksi luonnolle. Meidän on kuitenkin varmistettava samalla, että emme uhraa jalkapalloa”, Klaveness sanoi.
Norjan jalkapalloliiton puheenjohtaja Lise Klaveness kansainvälisen jalkapalloliiton kongressissa Dohassa maaliskuussa 2022.
EU:n jäsenmaat hyväksyivät huhtikuun lopulla EU-komission ehdotuksen mikromuovien rajoittamiseksi. Päätöksellä on valtava vaikutus Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa.
Euroopassa on yli 29 000 tekonurmikenttää ja Suomessakin 457. Kahdeksan vuoden siirtymäajan jälkeen olemassa oleville kentille ei voi tuoda uutta täytemateriaalia.
EU:n rajoituspäätös pakottaa tekonurmia kehittävän teollisuuden kehittämään vaihtoehtoja nykyisille kentille.
”On erittäin tärkeätä, että viestimme siitä, miten kumirouheesta luopuminen on tärkeätä. Se ei ole terveellistä, eikä ympäristöystävällistä. Jalkapallon pitäisi olla eettisesti kestävää”, Klaveness totesi.
”Mutta kumirouheesta luopuminen pitäisi tapahtua tavalla, että emme uhraa jalkapalloa ja erityisesti pohjoismaista jalkapalloa. Pohjoismainen jalkapallo on riippuvainen tekonurmista, ja koko naisten jalkapallo Pohjoismaissa on riippuvainen tekonurmista. Se ei olisi mitään Pohjoismaissa ilman tekonurmia.”
Klaveness totesi, että luonnonnurmiin siirtyminen on mahdotonta, koska se vaatisi liikaa resursseja.
Hänen mukaansa tekonurmissa on kyse Pohjoismaiden ilmaston haasteista jalkapallolle, naisten jalkapallosta ja laajasta ruohonjuuritason jalkapallosta.
Klavenessin mukaan kenttien muokkaamiseen pitää saada valtiolta tukea.
”Aion puhua Norjan pääministerille ja hallitukselle siitä, että tarvitsemme vihreän siirtymän rahoitusta. Meidän pitää ensin kehittää tekonurmikenttien aitoja [ja kaivoja], jotta saamme kumirouheen pidettyä paremmin kentillä.”
Palloliiton olosuhdepäällikön Tero Auvisen rajoituspäätös ei tullut yllätyksenä, sillä asiaa on valmisteltu EU:ssa vuosia.
Kahdeksan vuoden siirtymäaika oli lopulta kompromissiratkaisu.
”Siirtymäajan aikana pitää toteuttaa kolme asiaa. On kehitettävä uusia vaihtoehtoisia täyteaineita, jotka ovat teknisesti ja taloudellisesti lähellä kumirouhetta. Olemassa oleville kentille pitää kehittää toimivat kierrätysjärjestelmät. Kolmas asia on siirtymän taloudellinen toteuttaminen”, Auvinen sanoi.
Auvinen pitää rajoituspäätöstä isona asiana jalkapallolle.
”Pohjoismaille tämä on iso asia etenkin siksi, että vaihtoehtoiset orgaaniset täyteaineet ovat meidän sääoloissamme toimimattomia.”
Auvisen mukaan Keski-Euroopassa toimivat täyteaineet, kuten korkki, on todettu Pohjoismaissa heikoksi ratkaisuksi.
”Puurouhetta on asennettu Suomessa [joillekin] kentille. Meillä on vasta muutaman vuoden kokemus tällaisista ratkaisuista. Solnassa Ruotsissa on testattu koekenttäalueella erilaisia täyteaineita, eikä siellä mitään täyteainetta ole vielä todettu potentiaaliseksi vaihtoehdoksi.”
”Toivomme, että täyteaine löytyisi läheltä ja niiden kierrättäminen tapahtuisi lähellä. Tällä hetkellä tekonurmien kierrättämiseen lähin kierrätyslaitos löytyy Tanskasta.”
Auvisen mukaan EU:n rajoituspäätös ei tarkoita käyttökieltoa nykyisille kentille kahdeksan vuoden päästä. Kentät voidaan käyttää loppuun.
