Keväällä 2015 Mikko Haapakosken puhelin soi. Turun Palloseuran A-nuorten päävalmentaja oli tiukan paikan edessä. Puolivälieräsarja Kärppiä vastaan oli edennyt viidenteen ja ratkaisevaan otteluun.
Soittaja oli seuraavan kesän NHL:n varaustilaisuuden kärkeen povattu Mikko Rantanen. Rantanen oli liigajoukkueen nuori varakapteeni ja loppukauden kultakypärä, kun tehomies Ryan Lasch oli sivussa.
Liigassa kautta oli jäljellä muutama peli, mutta pudotuspeleihin TPS:llä ei ollut asiaa. Kolmanneksi viimeinen peli TPS:llä oli lauantaina Turussa Tapparaa vastaan.
Nyt Rantanen halusi tiedustella Haapakoskelta, pääseekö pelaamaan Oulun-pelissä sunnuntaina, kun liigajoukkueella oli välipäivä.
”Sanoin, että meidän puolesta, mutta liigajoukkueelta pitää saada lupa”, Haapakoski kertoo vastanneensa.
Lupa irtosi. Niinpä Tappara-pelin jälkeen Rantanen hyppäsi neljän muun liigassa pelanneen juniorin kanssa junaan ja oli aamulla Oulussa, johon muu joukkue oli jo matkustanut.
TPS käänsi sarjan, ja Rantanen juhli keväällä U20-sarjan Suomen mestaruutta viimeisessä pelissä, jonka pelasi turkulaisseurassa. Sen jälkeen alkoi matka kirkkaampiin valoihin.
””Koskaan ei tarvinnut pakottaa, hän pyysi itse päästä mukaan.”
Mikko Rantasella on takanaan vahva NHL-kausi Coloradon paidassa.
Rantasen saapuminen Leijonien paitaan tänään perjantaina alkaviin kotikisoihin on pieni ihmettelyn aihe.
Viime kesänä Rantanen voitti Coloradossa Stanley Cupin, tällä kaudella hänestä tuli historian kolmas sata pistettä runkosarjassa tehnyt suomalaispelaaja. Aiemmat ovat Jari Kurri ja Teemu Selänne. Rantasen saldo oli 55+50=105.
Viime kesänä pelit jatkuivat pitkään, ja kesän harjoitusjakso jäi lyhyemmäksi. Päävalmentaja Jukka Jalonen sanoi Leijonien mediatilaisuudessa, että moni olisi Rantasen tilanteessa liputtanut itsensä ulos kisoista.
Mutta nytkin Rantanen, 26, halusi pelata, kuten Turun-keväänä 2015 ja monet kerrat aiemmin. Halu pelata on aina ollut Rantasessa syvällä.
Isä Hannu Rantanen näki sen läheltä valmentaessaan SBS Maskun tyttöjä, jossa pelasivat Mikon siskot Noora ja Laura.
”Hän oli joskus sielläkin tyttöjen harjoituksissa, tuli vähän ekstaa. Koskaan ei tarvinnut pakottaa, hän pyysi itse päästä mukaan. Oli niin innostunut asiasta”, Hannu Rantanen kertoo.
””Rento jätkä, joka osaa pitää hauskaakin.”
Mikko Rantanen maajoukkueen harjoituksissa toukokuussa 2016.
Kotona ei estelty liikuntahaluja vaan urheilemaan kannustettiin. Mikon äiti Hannamaija on kilpaillut yleisurheilijana SM-tasolla Kalevan kisoissa, kunnes ura loppui nuorena loukkaantumisiin. Hannu Rantanen on ollut aktiivisesti mukana ”höntsäämässä”, mutta kilpaurheilutaustaa hänellä ei juurikaan ole.
Samalla kotona haluttiin pitää kiinni arvoista niin arjessa kuin urheilussakin.
Mikko Rantasen kanssa kiekkopiireissä toimineet nostavat toistuvasti esiin kotikasvatuksen merkityksen siinä, millainen Leijonien tähti on ihmisenä.
Joukkueissaan Rantanen on päätynyt toistuvasti kapteenistoon, TPS:n liigamiehistössä jo 18-vuotiaana. Agentti Petteri Lehdon kuvauksen mukaan Rantanen on ”rento jätkä, joka osaa pitää hauskaakin, kun on sen aika”.
TPS:ssä nipin napin täysikäisenä Rantasen kanssa pelannut Leijonien puolustaja Niklas Friman sanoo Rantasen huomioivan kaikki. TPS:ssä 16-vuotiaan Rantasen kanssa pelannut Leijonien kapteeni Marko Anttila sanoo nöyryyden työntekoon ja voitontahdon paistaneen läpi jo silloin.
Hannu Rantasen mukaan pohjalla on elämän perusasioita; elinympäristön huomioimista lähtien tervehtimisestä ja positiivisuuteen pyrkimistä; rehellisyyttä avoimuutta ja toisten huomioon ottamista; urheilussa halua tehdä työtä eli harjoitella.
”Ei saa lannistua vastoinkäymisistä. Kun aika on, niin lapset lähtee omilleen ja ottavat kiinni niistä asioista mitkä kokevat oikeiksi ja oman mielensä mukaiseksi.”
””Hän otti erittäin nopeasti jo tuolloin neuvoista kiinni.”
Mikko Rantanen teki TPS:n avausmaalin Bluesin Eetu Laurikaisen taakse Kalle Kaijomaan estelyistä huolimatta jääkiekon Liigan ottelussa Blues – TPS Espoossa tammikuussa 2015.
Ennen kuin Rantanen nosti A-nuorten voittopokaalia ilmaan, hänet tunnettiin jo turkulaisena lupauksena. Miika Elomo oli TPS:n apuvalmentajana kaudella 2012–13, kun Rantanen pelasi ensimmäiset 15 liigaotteluaan.
Elomo kertoo hänen ja Jani Kiviharjun saaneen päävalmentajaksi kesken kauden nousseelta Juha Pajuojalta tehtävän selvittää, keitä A-nuorista voisi nostaa liigaan.
Lokakuussa 2012 16 vuotta täyttänyt lupaus teki vaikutuksen ja pääsi liigarinkiin. Joulukuussa 2012 Rantasesta tuli TPS:n historian nuorin liigamaalin tekijä.
”Hän otti erittäin nopeasti jo tuolloin neuvoista kiinni, vaikka fysiikka ei ollut vielä niin eläimellisellä tasolla kuin nykyään”, Elomo sanoo.
Fysiikan kehittymiseen vaikutti teini-iän kasvupyrähdys. Hannu Rantanen kertoo poikansa venähtäneen liki 20 senttiä kahdessa vuodessa. Vaadittiin aikaa.
”Tuli esimerkiksi ylimääräistä kaatuilemista jäällä. Varmaan se otti häntä päähän, mutta liittyi siihen, että ei ollut jaloissa voimaa ja motoriikka oli hukassa. Hän saattoi olla katollaan paikoissa, joissa näytti, että ei tuossa voi kaatua”, Hannu Rantanen muistelee.
”Hän oli tottunut tekemään nopeita pyörähdyksiä lähellä kulmaa. Kun koordinaation kanssa oli ongelmia, hän tuppasi kaatumaan usein”, Mikko Haapakoski kertoo.
””Hän osasi tehdä harjoitteet oikein, jolloin niistä saa paremman vasteen.”
Mikko Rantanen TPS:n harjoituksissa Turun Urheilupuistossa kesäkuussa 2015.
A-nuorten mestaruuden voittamisen jälkeen Rantanen varattiin Colorado Avalancheen ensimmäisellä kierroksella numerolla kymmenen. Varauskesänä hän asteli ensimmäistä kertaa harjoituksiin, joita pitivät kiekkoilijoiden kesäharjoitusten vetämisestä tutuiksi tulleet Hannu ja Marko Rautala. Vähitellen viestikapula on siirtynyt pojalle Marko Rautalalle.
Rantasen monipuolinen lapsuuden urheilutausta alkoi kantaa hedelmää.
”Hän osasi tehdä harjoitteet oikein, jolloin niistä saa paremman vasteen. Hän osasi myös juosta oikein. Lantion asennon pitää olla tarpeeksi ylhäällä, polvi tulee suoraan eteen ja ollaan päkiällä. Se kaikki tulee Rantasella luonnostaan, yleensä sitä joutuu opettamaan, monille jopa kaksi kesää vähitellen edeten”, Marko Rautala sanoo.
Viime vuonna Rantanen hikoili kesäharjoituksissa kuuden viikon intensiivisen pätkän. Sen mahdollisti Rautalan mukaan se, että pohjat hiottiin kuntoon vuosina 2016–18. Huipputasolle yllettiin seuraavien vuosien aikana, nykyisin tavoitteena on palata kesän aikana samalle tasolle. Voimatasoja ei tarvitse enää kasvattaa.
”Hän vetää rinnalle 140 kiloa. Ei jääkiekkoilijan tarvitse vetää kiloakaan enempää”, Rautala sanoo.
Harjoittelussa keskitytään nopeuteen ja räjähtävyyteen.
”Kestävyyttä ei tehdä siinä määrin, mitä Suomessa yleensä ajatellaan tarvittavan, mutta viime kesänä kestävyyskin oli parhaalla tasolla. Lihaksiakin voi käyttää kestävyyteen. Sen pitää olla sellainen, että voi pelata NHL:ssä 23 minuuttia.”
””Ei sitä harjoitusta ikävä ole, mutta kun tulee tammikuu ja pelejä paljon, niin kiittää, että sinne on jaksanut mennä.”
Mikko Rantanen Suomen lehdistötilaisuudessa tiistaina.
Rautaloiden rooli nousee toistuvasti esiin haastatteluissa. Hannu Rantanen sanoo arvostavansa heidän rooliaan poikansa kehityksessä.
Avun lisäksi tarvitaan aina motivoitunut urheilija. Rantasen pelaaja-agentti Petteri Lehto muistuttaa, että urheilijan otteen harjoitteluun pitää olla määrätietoista.
”Vain urheilija itse tietää esimerkiksi jalkakyykyssä, ottaako kaiken irti. Jos ei ota, ei kehity”, Lehto sanoo.
Viime vuonna Rantasen kesään kuului matka jalkapalloseura Arsenalin vieraaksi Lontooseen, sillä amerikkalainen Stan Kroenke omistaa sekä Colorado Avalanchen että Arsenalin.
Harjoitusohjelmassa oli lähtöpäivänä harjoitus Kuuvuoren portaissa, ja sinne hän myös saapui. Marko Rautala kehuu Rantasen ymmärtävän, että harjoitukset pitää tehdä.
Harjoitukseen kuuluu kuusi minuutin vetoa lyhyillä palautuksilla läheisellä hiilimurskakentällä ja päälle kuusi kertaa portaiden juokseminen ylös kävelypalautuksilla. Portaissa on Ilta-Sanomien viime vuotisen jutun mukaan 112 askelmaa. Ajat kertovat Rautalan mukaan hyvin, onko kunto vaaditulla tasolla.
Rantanen myöntää tehon itsekin.
”Ei sitä harjoitusta ikävä ole, mutta kun tulee tammikuu ja pelejä paljon, niin kiittää, että sinne on jaksanut mennä. Ei se ikinä kivaa ole, mutta kantaa hedelmää”, Rantanen sanoi Leijonien mediatilaisuudessa.
Vuodet ovat tehneet Rantasesta myös taitavan ja kiinnostuneen oman kehonsa kuuntelijan.
”Hän on tarkka, ja tekee huoltavaa treeniä. Terävää silloin, kun on mahdollisuus yhdessä Coloradon kanssa toimien”; Rautala sanoo.
MM-kisojen jälkeen Rantanen pitää taukoa. Juhannuksen jälkeen on aika liittyä Rautalan ryhmään.
Mutta millainen jäsen ryhmällä Rantasessa on?
”Hän on aika velmu. Kujeilija. Keksimässä aina pieniä jäyniä muille”, Rautala sanoo, mutta pitää jäynien yksityiskohdat ryhmän sisäisenä asiana.
Mikko Rantanen ottelussa Seattlea vastaan huhtikuun lopulla.
Lue lisää: Mikko Rantasen vakuutusmaksut eivät ole ongelma Leijonille – ”Ei mitään logiikkaa”
Lue lisää: Leijonien kapteenit on valittu: C-kirjain jälleen Marko Anttilan rinnuksille
Lue lisää: Leijonille todellinen supervahvistus: Mikko Rantanen tulee MM-kotikisoihin