Jalkapallovalmentaja on tiukassa paikassa. Työtaakka on suuri ja vapaapäiviä vähän. Monissa pienissä seuroissa valmentaja työskentelee yksin, vailla työtoverien tukea. Ulkopuolisia arvostelijoita riittää, ja pientä eliittiä lukuun ottamatta palkka on surkea.
Olen itse ottanut ensiaskeleni valmentajana ja näen jo nyt, että asiat voivat mennä nopeasti pieleen, jos ei tiedosta riskejä. Tekeminen ei lopu koskaan, kun on nuori ja kunnianhimoinen ja haluaa tehdä vaikutuksen uudessa toimintaympäristössään. Vielä yksi videoanalyysi, vielä yksi yksilöharjoitus.
Kun Ruotsissa kartoitettiin jalkapallovalmentajien henkistä hyvinvointia, kävi muun muassa ilmi, että 27 prosentilla Allsvenskanin ja Superettanin valmentajista on depression oireita. Luku on kauhistuttava. Jos neljäsosa valmentajista voi niin huonosti, hälytyskellojen pitäisi soida kaikkien urheilualalla työskentelevien korvissa.
Usein tuntuu siltä etten riitä, en valmentaessani enkä kotona. Työpäivät ovat pitkiä, mutta mikään ei silti tunnu tulevan valmiiksi. Näen tytärtäni paljon vähemmän kuin aiemmin, ja se sattuu sydämeen. Kun avovaimoni sitten on vihainen ja harmissaan siitä, etten ole saanut siivottua, pestyä pyykkiä ja mitä nyt milloinkin, alkaa tuntua että jaksamisen raja on lähellä.
Olen miettinyt aika tavalla, mitä tarvitsen pystyäkseni selviytymään minuun kohdistuvista odotuksista sekä henkisesti että fyysisesti. Sillä jos en voi hyvin, en pysty johtamaan muitakaan enkä ole myöskään hyvä isä ja puoliso.
Poppakonsteja ei tarvita, vaan tärkeintä lienee panna perusasiat järjestykseen. Tarvitsen aikaan treenaamiseen, en joka päivä, mutta 3–4 kertaa viikossa. Myös terveelliset ruokailutottumukset ovat minulle tärkeä asia. Jääkylmä kylpy tai kylmä suihku on kolmas rutiini, joka pitää pään ja kropan tasapainossa.
Tiettyjä asioita, kuten unta, en pysty täysin itse hallitsemaan. Menen ajoissa nukkumaan, mutta minulla on kaksivuotias tytär, joten unen laatu luonnollisesti kärsii.
Toinen asia, joka on joutunut väistymään kasvaneen työtaakan tieltä, on sosiaalinen elämä. Se on tällä hetkellä olematonta.
On ihanaa viettää loppuiltapäivä leikkipuistossa tyttären kanssa, mutta pitäisi löytää aikaa myös ystäville ja tilaisuuksille, jotka vievät ajatukset pois arkisista puuhista.
Englannissa Leedsin päävalmentaja ilmaisi asian näin: ”Vietän 12 tuntia päivässä treenipaikassa. Rentoudun vain silloin kun puhun perheen kanssa puhelimessa. Stressi on koko ajan päällä. Tunnen sen sisälläni.”
Jalkapallo on laji, joka antaa uskomattoman paljon, mutta se on myös laji, joka voi viedä kaiken energian, jos pelaaja tai valmentaja ei pidä huolta elintavoistaan ja kuuntele kropan viestejä.
Hyvääkin voi valitettavasti joskus olla liikaa.
Aloittelevana valmentajana en ehkä olisi osannut odottaa, että yksi työni tärkeimmistä painopisteistä olisi oma hyvinvointini, mutta jos haluan olla paras versio itsestäni, minun on löydettävä aikaa asioille, jotka auttavat minua jaksamaan.
Suomennos: Laura Jänisniemi
Oikaisu 13.5. kello 13.42: 12 tunnin treenipäivistä ja stressistä puhui Leedsin päävalmentaja, ei Fulhamin.
Lue lisää: Minut haluttiin myydä
Lue lisää: Tim Sparv: Marcus Rashford herättää minussa suurta kunnioitusta – ja siihen on pitkä lista syitä
Lue lisää: Tim Sparv känner sig i sitt nya yrke ibland som en fågel i en bur
Lue lisää: Tim Sparv: Haluan, että vuonna 2023 Ukrainan lapset pääsevät taas istumaan isiensä syliin
Lue lisää: Sista dansen för en av världens bästa
Lue lisää: Tim Sparv tyrmää Qatarin MM-kisat ennen ensimmäistäkään potkua