MUSIIKKI on yhdistänyt ihmisiä ja antanut voimaa vuosisatojen ajan, eivätkä urheilijat ole tässä tapauksessa poikkeus.
”Joo, kyllä minä koen, että esimerkiksi salilla musiikki antaa extramotivaatiota.”, HJK:n jalkapalloilija Kai Meriluoto sanoo.
”Mieluummin teen duunia sillä tavalla, että musiikki soi kuin että on vain hiljaista. Se antaa juuri sellaista buustia tekemiseen.”
MUSIIKKIA onkin käytetty apuvälineenä liikunnassa ja urheilussa, kun sen on katsottu edistävän suorituskykyä ja lisäävän sisäistä motivaatiota.
Aivoissa musiikki aktivoi useita motoriikkaan liittyviä alueita, parantaa tarkkaavaisuutta ja oppimisestakin tulee helpompaa.
Musiikki voi myös auttaa muistamaan, se toimii apuna esimerkiksi koreografioissa.
Urheillessa ja liikkuessa musiikissa selvästi tärkeintä on sen rytmi. Ihminen pyrkii jopa joskus huomaamattaan mukailemaan kuuntelemansa kappaleen tempoa ja rytmiä ja askeltamaan niiden tahtiin.
Kai Meriluoto sanoo kuuntelevansa lenkkeillessään ”semmoista menevämpää musiikkia, biisejä, missä tapahtuu enemmän. Siitä tulee sellaista energiaa.”
Monet urheilijat kuuntelevat musiikkia päästäkseen niin sanottuun flow-tilaan, jossa mieli ja keho toimivat automaattisesti yhteistyössä, eikä suoritus aiheuta tietoista ponnistelua.
Mieluisan biisin kuunteleminen vaikuttaa kehossa vahvasti. Se laskee stressitasoja ja voi motivoida tekemistä. Musiikin kuuntelu ennen urheilusuoritusta saattaa nostaa sydämen lyöntien määrää, sillä rauhoittava musiikki rauhoittaa ja nopeatempoinen musiikki kiihdyttää kehon toimintoja.
”Räppi ja teknomusiikki antavat eniten buustia”, Kai Meriluoto sanoo.
Hän kuuntelee musiikkia aina ennen treenejä ja pelejä.
”Aluksi vähän rauhallisempaa, ja sitten vähän räppiä ja sellaista rytmikkäämpää musiikkia.”
Musiikin on myös todettu vaikuttavan toipumiseen, kuten aivojen kuntoutumiseen ja muistiin. Jos urheilusuoritus sijoittuu lähelle iltaa, musiikin kuuntelu helpottaa nukahtamista.
URHEILUSSA musiikki kuitenkin vaikuttaa ihmisiin hieman eri tavoin. Joitakin se häiritsee ja mieluummin urheilee hiljaisuudessa. Tarkkakuuloisimmat keskittyvät esimerkiksi omaan hengitykseen ja askelten rytmiin.
”Jos juuri ennen treeniä tai peliä oli kuunnellut musiikkia, niin saattoi jäädä päähän jokin biisi ja sitten se pyöri päässä ja saattoi keskittyminen mennä siihen”, Kai Meriluoto kertoo.
”Mutta harvoin niin käy.”
Meriluoto sanoo, että musiikki on hänelle todella tärkeää.
“Pelissä ei voi samalla kuunnella mitään, mutta kun lähden pelistä kotiin, niin heti uudestaan musiikit korville.”
Kirjoittaja on Latokartanon peruskoulun kahdeksasluokkalainen, joka oli TET-harjoittelussa Helsingin Sanomien urheilutoimituksessa.
Taustamateriaalina käytetty seuraavia juttuja
Annika Rihkanen: Musiikin vaikutus urheilusuoritukseen
Hanna Rantala: Neljä tapaa kuinka musiikki voi parantaa urheilusuoritusta
Tarinoita kentän laidalta: ”Kyllä musiikki ja urheilu kuuluvat yhteen”
Kuntoplus: Musiikki siivittää treeniä ja auttaa palautumaan
Kai Meriluoto teki HJK:n toisen maalin Hakaa vastaan 29. huhtikuuta pelatussa ottelussa.