Hannes Björninen on kokenut liigakarsinnat Ruotsissa pelaajana – ”Avoin sarja tuo mielenkiintoa”

Hannes Björninen johtaa Suomen alivoimapeliä, joka on ollut MM-kilpailujen neljänneksi parasta.

Hannes Björnisen mukaan kysymys Liigan avaamisesta on mielenkiintoinen. Hän on kokenut karsinnat Ruotsissa pelaajana ja Suomessa katsojana.

Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue on luottanut Jukka Jalosen nykyisen päävalmentajapestin aikana neljän kentän tasaiseen peluutukseen. Ratkaisijoita on noussut myös kärkiketjujen takaa, ja keskushyökkääjä Hannes Björninen on yksi heistä.

Aloitusten ja alivoimapelin ekspertti nousi sankariksi viime vuonna Pekingin olympialaisten loppuottelussa, kun hän ohjasi Suomen 2–1-voittomaalin Venäjän olympiaurheilijoiden verkkoon. Maajoukkueesta ja KHL-Jokereista tuttu ketjukaveri Marko Anttila oli pelaaja, jonka laukauksen Björninen ohjasi maaliin.

Anttilan maajoukkueuralle tähtihetkiä on mahtunut enemmänkin, mutta Björnisen tavoin myös hänen pääasiallinen tehtävänsä on säntillinen pelitavan toteuttaminen ja vastustajan tähtipelaajien pimentäminen.

Riiassa ja Tampereella pelattavissa MM-kilpailuissa tuttu turnauskaava tuli esiin myöhään keskiviikkoiltana, kun Leijonat voitti nihkeän peliesityksen jälkeen Ranskan 5–3. Nelosketju kannatteli lepsuja Leijonia etenkin toisessa erässä, jossa laitahyökkääjät Ahti Oksanen ja Anttila tekivät tärkeät maalit.

Anttila ja Björninen ovat raataneet alivoimaminuutteja, joiden tappamisessa Suomi on ollut turnauksen neljänneksi paras. Ranskaa vastaan suoritus oli virheetön, mutta vastustajan peliä ei kuitenkaan opiskella liikaa.

”Lähestymme otteluja meidän tekemisemme kautta, mutta tiedostamme myös vastustajan jutut, mitä he ovat tehneet ja yrittäneet aiemmin. Siten saamme pienen kuvan heistä”, Björninen avasi.

Pelissä keskitytään pelinlukuun ja tilanteisiin reagoimiseen. Vastustajan aiempien kuvioiden miettiminen jää vähemmälle. Erikoistilanteiden hinkkaaminen jää vähemmälle myös pelipäivän aamujäillä.

”Pelipäivänä otetaan lähinnä vain hiki pintaan.”

Välipäivinä tilanne on toinen.

”Tiistaina kävimme läpi viisikkopeliä, ylivoimaa ja alivoimaa”, Björninen avasi.

Björninen debytoi maajoukkueessa kaudella 2018–19, jolloin hän toimi 23-vuotiaana Lahden Pelicansin liigajoukkueen kapteenina. Anttila johti kauden päätteeksi Suomen maailmanmestariksi, mutta tuohon joukkueeseen Björnisellä ei ollut vielä asiaa.

Kaksi vuotta myöhemmin hän raatoi Anttilan kanssa alivoimaa MM-hopean arvoisesti.

Kaudella 2021–22 jysähti jättipotti, kun olympiakullan jatkoksi Leijonat saavutti MM-kultaa kotikaukalossa.

Nyt tutun nelosketjun toinen laitahyökkääjä Saku Mäenalanen ei ole mukana MM-joukkueessa, mutta 30-vuotiaana arvokilpailuissa debytoinut Ahti Oksanen on ollut raamit täyttävä korvaaja.

”Ahti on tosi loistava pelaaja. Hän on hyvä suojaamaan kiekkoa, vauhdikas luistelija ja pystyy luomaan tilanteita ja maalintekopaikkoja. Hän on tuonut omat vahvuutensa peliimme”, 27-vuotiaaksi maajoukkuepolullaan varttunut Björninen kehui.

Björnisen pari viime vuotta ovat olleet melkoiset myös seurajoukkuetasolla. Hän aloitti Jokereissa KHL-pelit vuonna 2021 Anttilan opastuksella, mutta kausi päättyi olympiatauon jälkeen. Jokerit jätti sarjan talvella 2022, ja Björninen palasi loppukaudeksi Pelicansiin.

Täksi kaudeksi Björninen sai unelmapestin Ruotsin liiga SHL:n Brynäsistä, mutta sarjan vaatimustaso iski kasvoille koko joukkuetta. Brynäsin taival pääsarjatasolla päättyi tappioon karsinnoissa ja putoamiseen.

Björninen keksi kaudesta myös hyvää sanottavaa.

”Mahtava kausi siinä mielessä, että SHL on kova sarja. Laatu peleissä on tosi hyvä ja sarjan suola. Sarja on tasainen ja jokaisesta sijoituksesta kamppaillaan läpi kauden. Oli hienoa nähdä sarjan taso.”

Björninen todisti pärjäävänsä ja sai sopimuksen Örebrosta.

”Ei tässä vaiheessa mieti ensi kautta vaan keskityn MM-kilpailuihin. Olen iloinen, että sain sopimuksen maaliin ja hommat jatkuvat Örebrossa.”

Suomessa on pelattu liigakarsinnat viimeksi 2013. Nyt Björninen on kokenut ne Ruotsissa pelaajana.

Pitäisikö karsinnat palauttaa Suomeen?

”Se on hyvä kysymys. Sarjajärjestelmän takia Ruotsissa kamppaillaan jokaisesta sijoituksesta. Se on hienoa nähdä, mutta nämä ovat haastavia kysymyksiä. Suomessa tilanne on erilainen kuin Ruotsissa, jossa toiseksi korkein sarjataso Allsvenskan on täysammattilaissarja.”

”Ei voi sanoa, mikä toimii missäkin. Avoin sarja tuo mielenkiintoa ja on katsojille asia, jota tykätään katsoa.”

Suomen toiseksi korkein sarjataso Mestis näivettyi suljetun SM-liigan aikana 2000–08 ja vielä pahemmin vuoden 2013 jälkeen, kun karsintoja ei ole taaskaan pelattu.

Björninen on niin nuori, että opetteli niihin aikoihin luistelemaan, kun Pelicans pudotti KalPan vuonna 1999 ja hävisi liigakarsinnat Kärpille vuonna 2000. Hän muistaa vuoden 2011 liigakarsinnat katsojana, kun Pelicans puolusti sarjapaikkaansa Vaasan Sportia vastaan. Sarjapaikka pelastui voitoin 4–0.

”Muistan, että olin katsomassa molemmat kotipelit. Halli oli täynnä, ja ne olivat jännittäviä pelejä. Hallissa oli hieno tunnelma”, 15-vuotiaana paikalla ollut Björninen sanoi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat