Suomalaiset jakautuvat melko tasan kahteen leiriin, saako urheilu- ja liikuntajärjestöjen valtiontukia leikata. Tämä selviää HS:n tuoreesta gallupista.
Leikkausten kannalla on 37 prosenttia, vastaan 40 prosenttia ja peräti 22 prosenttia ei ota kantaa asiaan.
Urheilu- ja liikuntajärjestöjen valtiontuet ovat yksi hallitusneuvottelujen asioista. Koko urheilun ja liikunnan tukipotti on 153,7 miljoonaa euroa.
Tästä lajiliitot saavat 21 miljoonaa euroa ja kaikkien urheilujärjestöjen potti on yhteensä 41 miljoonaa euroa.
”Kun tehdään leikkauslähtöistä hallitusta, joka puolelta alkaa rytistä”, ennustaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan emeritusprofessori Hannu Itkonen.
Hallitusneuvotteluissa mukana olevat pääpuolueet, Kokoomus ja Perussuomalaiset, saavatkin tutkimuksesta ”leikkaustukea” kannattajakunnaltaan, sillä molemmissa puolueissa lähes 50 prosenttia kannattaa urheilun ja liikunnan tukien leikkaamista ja reilu kolmannes vastustaa.
Rkp:n kannattajista noin kolmasosa on puolesta, kolmasosa vastaan ja kolmasosa ei kerro kantaansa. Kristillisdemokraateissa on eniten leikkausten vastustajia, 44 prosenttia.
Vastaavasti oppositioon jäämässä olevista puolueista liikunnan ja urheilun tukien leikkauksia eniten vastustavat keskustan kannattajat, yli 50 prosenttia.
Myös Sdp:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajissa on enemmän tukien kannattajia kuin leikkauksia kannattavia.
”Se voidaan päätellä, että markkinahenkisemmän puolueen kannattajakunnassa keskitytään kaupallisten palveluiden suuntaan. Helppo on myös samaistua siihen, että he [Keskustan kannattajat] ajattelevat enemmän kollektiivisesta näkökulmasta”, Itkonen toteaa.
Jakolinjoja löytyy myös tulotason ja ammattiaseman mukaan.
Hyvätuloisista ja johtavassa asemassa olevista noin puolet kannattaa leikkauksia ja reilu kolmasosa vastustaa. Luvut ovat toisinpäin työntekijöiden ja SAK:n jäsenten keskuudessa.
Ikäryhmistä urheilun ja liikunnan valtiontukien leikkausten kannalla ovat eniten 60–69-vuotiaat (49 prosenttia) ja eniten leikkauksia vastustavat alle 30-vuotiaat (45 prosenttia).
Pääkaupunkiseudulla leikkausten kannattajia on 41 prosenttia ja vastustajia 32 prosenttia. Eniten leikkauksille sanovat ei maaseudulla asuvat, 48 prosenttia.
Sukupuolijakauma on selkeä. Naisista 45 prosenttia vastustaa leikkauksia ja 28 kannattaa. Miehissä lukemat ovat 46 leikkausten puolesta ja 36 vastaan.
Itkonen arvioi, että kansalaisilla ei välttämättä ole kovin hyvää ymmärrystä, mihin tuet kohdentuvat ja kuinka pieni liikuntabudjetti oikeasti on.
”Kun syvempää ymmärrystä ei ole, oivallus puuttuu siitä, mitä seurauksia liikunnan ja urheilun leikkauksilla on”, Itkonen toteaa.
”Leikkaukset kohdistuvat järjestöihin, jotka pyörittävät koko organisoitua liikuntaa eli esimerkiksi lajiliittojen toimintaa. Leikkaukset voivat siten olla hyvinkin kohtalokkaita.”
Näin tutkimus tehtiin
Kantar Public toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.
Tutkimusaineisto on kerätty internetpaneelissa 12.–17.5.2023.
Haastattelujen kokonaismäärä on 1007.
Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan noin kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.
Tutkimukseen osallistuneiden joukko edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.
Asiaa kysyttiin seuraavasti: ”Saako urheilu- ja liikuntajärjestöjen valtiontukia leikata?”
Oikaisu 24.5.2023 kello 10.15: Jutussa mainittiin aiemmin virheellisesti, että järjestöjen tukisumma olisi 153,7 miljoonaa euroa. Oikeasti tuo summa on koko urheilun ja liikunnan tukipotti sisältäen muun muassa urheilupaikkarakentamisen tukirahat.