Ihmisoikeusliitto ojentaa Jääkiekko­liiton venkoilijoita: Oma kurin­pito ei mene Suomen lain ohitse

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila haluaa viranomaisten tutkivan urheilun kurinpitojärjestelmiä.

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila kokee Jääkiekkoliiton venkoilun vahvistavan ajatusta, että viranomaisten tulisi selvittää urheilun sisäisiä kurinpitojärjestelmiä.

| Päivitetty

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila otti tiistaina voimakkaasti kantaa Jääkiekkoliiton toimintaan epäillyn rasismitapauksen käsittelyssä.

Mattilan mukaan Jääkiekkoliiton venkoilu vahvistaa ajatusta, että viranomaisten tulisi selvittää urheilun sisäisiä kurinpitojärjestelmiä.

”Onko syntynyt illuusio, että oma kurinpito menee Suomen lain ohi. Ei mene”, Mattila kirjoitti Twitter-tililleen.

Jääkiekkoliitto on hylännyt yhdenvertaisuusvaltuutetun sovintoesityksen, jonka mukaan sen olisi pyydettävä anteeksi, korjattava käytäntöjään sekä maksettava korvauksia syrjinnästä Pelicansin juniorille ja kielletyistä vastatoimista valmentaja Juha Sokalle.

Rasismin kohteeksi joutunut nuori kiekkoilija, hänen huoltajansa sekä valmentaja Sokka olisivat hyväksyneet sovintoesityksen.

”Olemme kouluttaneet paljon urheilun ihmisiä ihmisoikeuksista. Sitä kautta meille on muodostunut käsitys, että osa urheilujärjestöissä toimivista ei täysin tunnista sitä, että lainsäädäntö on aina sisäisen kurinpidon yläpuolella”, Mattila kertoo HS:lle.

Viranomaisten pitäisi Mattilan mukaan lukita katseensa tarkemmin urheilun sisäisiin kurinpitojärjestelmiin.

”Mitä ne pitävät sisällään, minkälaisia mahdollisia katvealueita niihin jää tai mitä se tarkoittaa uhrien, mutta myös mahdollisten tekijöidenkin oikeusturvalle”, hän sanoo.

Järjestelmät eivät myöskään välttämättä ole yhteismitallisia lajiliittojen erilaisista käytänteistä johtuen.

”Niihin saattaa liittyä tiettyä sisäpiirimäisyyttä, joka taas ei ole tunnusomaista riippumattomalle oikeuslaitokselle”, Mattila lisää.

Urheilun autonomian Mattila näkee myös perusteltuna. Sisäinen kurinpito käsittelee niitä lajityypillisiä kysymyksiä, jotka ovat urheilun sääntöihin ja tekemiseen liittyviä.

”Mutta sinne on nyt tullut viime vuosina uutena paljon enemmän sellaisia kysymyksiä, jotka liittyvät yhdenvertaisuuslain piiriin, tasa-arvolain alle tai ovat ihan rikoslain kysymyksiä. Olisi syytä varmistaa, että sisäisessä kurinpidossa tunnistetaan ja huomioidaan kansainväliset ihmisoikeusnormit ja tietysti kansallinen lainsäädäntö.”

Mattilalla on viesti myös hallitusneuvotteluihin. Ihmisoikeusliitto peräänkuuluttaa hallitusohjelmaan vahvempia toimenpiteitä erityisesti kolmen asian tiimoilta.

Niitä ovat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen urheilussa, lapsen oikeuksien ottaminen lähtökohdaksi sekä viranomaisvalvonnan lisääminen liikuntaan ja urheiluun.

”Meidän mielestä viranomaisten olisi hyvä tutkia ja tarkastella näitä kurinpitojärjestelmiä ja päivittää tarpeen mukaan”, hän sanoo.

”Myös urheilun toimijoiden osaamista pitäisi tämänkin osalta vahvistaa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat