Torstain puolivälieriin Leijonien osalta päättynyt MM-turnaus oli Suomen osalta paha pettymys. Leijonien peli ei asettunut uomiinsa missään vaiheessa, ja suurin ilonaihe oli erinomaisesti toiminut alivoimapeli ja vähät jäähyt.
Onnistujat olivat harvassa. Kategoriaan voi laskea lähinnä Suomen parhaan hyökkääjän Kasperi Kapasen, joka vielä Tšekin EHT-turnauksessa vaelsi varjojen mailla. Kapasen takana onnistujia oli vähän.
Sakari Mannisen, Teemu Hartikaisen ja Mikko Rantasen ykkösketjusta ei missään vaiheessa kasvanut joukkuetta tehojensa kautta kannattelevaa koostumusta. Valmennuksen luotto pelinsä kanssa takunneisiin ketjukoostumuksiin oli hämmentävän vahvalla tasolla läpi turnauksen. Kokeiluja tehtiin vain äärimmäisen pakon edessä.
Kanadaa vastaan Leijonat sai pelin hallinnan ja voiton avaimet käsiinsä. Leijonien kyky hyödyntää tilaisuutensa oli huonoa, ja kaupan päälle joukkue lahjoitti Kanadalle vastahyökkäyksiä. Kanada osoitti vastaiskuvoimansa ja kävi tekemässä tarvittavat maalit. Viimeistelyn tehokkuus oli ylivertaista Leijoniin verrattuna.
Kovimmista maista Suomi sai maalihanat koko turnauksessa auki vain Saksaa vastaan, kun alkulohkossa syntyi neljä maalia. Yhdysvaltoja, Ruotsia ja Kanadaa vastaan tehottomuus oli kroonista: Leijonien maaliero näitä vastaan pelatuista peleistä oli surkea 3–9, kun Ruotsin maalia rangaistuslaukauskisassa ei lasketa. Maalipaikat eivät lohduta, jos viimeistely ontuu.
Leijonat sai turnauksesta sen mitä ansaitsi.
