Pöhinäturistit jäivät tänä vuonna Slushin ulkopuolelle – ja se on pelkästään hyvä asia. - HS Visio | HS.fi

Pöhinä­turistit jäivät tänä vuonna Slushin ulko­puolelle – ja se on pelkästään hyvä asia

Slush hakee uutta paikkaansa ja merkitystään pandemian keskellä ja sen jälkeisessä maailmassa. Tärkeintä on yhä tuoda sijoittajat ja yrittäjät yhteen sekä inspiroida, kirjoittaa HS Vision toimittaja Elina Lappalainen.

Slushin tärkein tavoite on ollut houkutella Suomeen kansainvälisiä pääomasijoittajia ja saada heidät sijoittamaan suomalaisiin startupeihin. Kuvassa Slush-väkeä vuonna 2019.

1.12.2021 2:00 | Päivitetty 1.12.2021 8:49

Edellisestä Slushista on kaksi vuotta, mutta tässä välissä on tapahtunut niin paljon, että se tuntuu ikuisuudelta. Mutta muistatko, millainen jälkipyykki tapahtumasta silloin käytiin? Se tuli mieleen, kun pohdin mikä on Slushin merkitys suomalaiselle startup-ekosysteemille 2021.

”Jos pöhinäturistien heinäsirkkalaumat lakkaavat suuntaamasta Messukeskukseen, Slushin bisnesmalli hajoaa käsiin”, kommentoi sarjayrittäjä Ville Miettinen pitkässä Slushia ruotivassa Facebook-postauksessaan tuolloin 2019.

Se oli aikaa, jolloin Slush oli kasvanut suurimmilleen yli 25 000 ihmisen messuiksi, jotka levittäytyivät oheistapahtumineen koko viikoksi Helsinkiin. Samalla Slushista oli tullut oman menestyksensä uhri.

Lue lisää: Miika Huttunen nousi Slushin toimitus­johtajaksi juuri ennen pandemiaa, ja sai oppi­tunnin kriisi­johtamisesta

Olin ensimmäistä kertaa Slushissa vuonna 2011, kun se oli vielä Helsingin Kaapelitehtaalla järjestetty 1 349 ihmisen tapahtuma. Ei ollut laservaloja, mutta sen korvasi innostunut tunnelma. Startup-piirit oli silloin vielä niin pienet, että suuri osa tunsi toisensa. Tapahtumaa järjestävän Aaltoes-opiskelijajärjestön puheenjohtaja Miki Kuusi oli vielä opiskelija, joka selitti visioitaan silmät palaen.

Startupeilla ei ollut näyttäviä messuosastoja, vaan vaatimattomat pöydät ja mainosbanderollit olivat rivissä Kaapelitehtaan käytävällä. Sinä vuonna Slushin pitchauskilpailun voitti Cristopher Thürin perustama musiikinsoiton opetussovellus Ovelin, josta myöhemmin tuli yksi Suomen kovimmista kasvuyrityksistä eli Yousician.

Sen jälkeen olen ollut mukana Slushissa joka vuosi. Äitiyslomalla ollessani kävin siellä vauva rintarepussa.

Slush toimi inspiraationa lukuisille nuorille, jotka sitä rakensivat tai osallistuivat Slushiin vapaaehtoistyöntekijöinä.

Slushin tärkein tavoite on ollut houkutella Suomeen kansainvälisiä pääomasijoittajia ja saada heidät sijoittamaan suomalaisiin startupeihin. Tarpeeksi suuri kansainvälinen tapahtuma ja kriittinen massa kiinnostavia yrityksiä toimi hunajapurkkina sijoittajille.

Slushin tarkoitus on ollut auttaa sijoittajia ja yrityksiä kohtaamaan toisensa. Siinä tapahtuma on onnistunut. Vuonna 2019 noin 25 000:sta osallistujasta noin 4 000 oli startupien edustajia, 2 000 puolestaan sijoittajia. Vuoden 2010 jälkeen kansainväliset suorat sijoitukset suomalaisiin kasvuyrityksiin ovat kymmenkertaistuneet. Kehitys näkyy erityisesti yli kymmenen miljoonan euron rahoituskierroksissa, joissa kaikissa on mukana ulkomaisia sijoittajia.

Samalla Slush toimi inspiraationa lukuisille nuorille, jotka sitä rakensivat tai osallistuivat Slushiin vapaaehtoistyöntekijöinä. Se toimi ihmishautomona: Slushin toimitusjohtajista Miki Kuusen lisäksi Marianne Vikkula ja Riku Mäkelä päätyivät rakentamaan Woltin kasvutarinaa.

Mutta tapahtuman kasvu myös muutti Slushin luonnetta. Se onnistui edelleen houkuttelemaan kovat tekijät Helsinkiin ja kohtaamaan. Yhä useammin kävi kuitenkin niin, että kohtaamiset tapahtuivat varjo-Slushissa: siihen kytkeytyvissä oheistapahtumissa, hotellien sviiteissä, baareissa ja sijoittajien järjestämissä eksklusiivisissa vip-bileissä. Puhujat pyörähtivät Messukeskuksessa enää vain lavalla esiintymisensä aikana.

Sen sijaan Messukeskus täyttyi suurten teknologiayritysten näyttävistä messuosastoista. Yhä useampi Slush-kävijä oli korporaatioväkeä, suuryritysten keskijohtoa, joka saapui Slushiin inspiroitumaan. Anteeksi, mutta siis niitä Ville Miettisen mainitsemia pöhinäturisteja. Sekin oli arvokasta, sillä inspiroitumisen mukana startup-henki levisi laajemmalle yhteiskuntaan, ja startupit saattoivat saada tärkeitä asiakkaita.

Lopulta koronapandemia ehkä katkaisi Slushin kehityskulun sopivalla hetkellä.

Ilmiö kuitenkin jakoi Slush-yleisön kahteen kastiin: startup-eliittiin ja sitten varsinaisessa päätapahtumassa pyörivään väkeen.

Slush vastasi yrittämällä itsekin muuttua niin, että se pystyisi yhä tarjoamaan merkityksellistä ja arvokasta sisältöä myös startup-eliitille. Syntyi esimerkiksi konsepti, jossa maailman kovimpiin kuuluvat osaajat jakoivat konkreettisesti oppejaan vertaisryhmille Slushissa järjestetyissä mentorointi-sessioissa.

Lopulta koronapandemia ehkä katkaisi Slushin kehityskulun sopivalla hetkellä. Se pakotti kutistamaan tapahtuman jälleen pieneksi ja keskittymään ydinkohderyhmään ja sille merkityksellisten kohtaamisten mahdollistamiseen.

Pandemia pysäytti kansainvälisen liikematkustamisen, ja verkostojen rakentamisesta on tullut aiempaa vaikeampaa. Vaikka sijoittajat oppivat laittamaan rahansa likoon myös Zoom-videopuheluiden varassa, fyysisellä kohtaamisellakin on yhä arvo.

Takavuosina Slushin jälkeen oli väsynyt ja hieman pöllämystynyt olo, mutta kaikesta uudesta energisoitunut. Se kotitoimistolla istumisesta on puuttunut, aivojen tuulettaminen, kohtaamiset ja inspiroituminen.

Puhui Miettinenkin silti Slushista myös kauniisti.

”Se on viikko, jolloin merkittävä osa ystävistäni ympäri planeettaa suuntaa Helsinkiin. Se on viikko täynnä loistavia kohtaamisia, lennokkaita keskusteluja, ystävyyttä ja rakkautta. Toki sivussa tehtaillaan myös miljoonasijoituksia, saunotaan, vilkutellaan laservaloja ja tarjoillaan jallushotteja, mutta kaiken ydin on kohtaamisissa”, hän tunteili.

Kyse on yhteisöstä.

Tänä vuonna Slushiin myytiin vain noin 8 800 lippua. Suuri osa niistä oli varattu startupeille ja sijoittajille. Muut voivat katsoa Slushin päälavan esityksiä esimerkiksi HS Vision livestriimistä – tai osallistua sivutapahtumiin joita nytkin on lukuisia.

Ehkä tänä vuonna nähdään taas ripaus vanhaa Kaapelitehtaan-Slushin henkeä, jota moni on kaivannut.

Vähemmän karnevaalia ja laservaloja riittää. Tärkeintä on se, jos tapahtuma on jälleen merkityksellinen kasvuyrittäjille ja auttaa heitä.

Artikkeliin liittyviä aiheita