Monet maapallon ja ihmiskunnan suurista ongelmista ovat samalla mahdollisuus startupeille. HS Visio esittelele kymmenen suomalaista teknologiaa, jotka voivat mullistaa elämämme. - HS Visio | HS.fi

Kymmenen mullistavaa startupia

HS Visio listasi kymmenen maailman keskeistä ongelmaa ja kymmenen suomalaista startupia, joiden teknologiat voivat tarjota niihin ratkaisuja.

26.11. 10:00 | Päivitetty 26.11. 10:19

Yritykset voivat olla osa ratkaisua, ja maailman polttavien ongelmien ratkaiseminen voi olla hyvää liiketoimintaa.

Esimerkiksi ilmastonmuutos on valtava uhka. Sen torjumisessa tärkeä tehtävä on myös yrityksillä, jotka luovat uuteen teknologiaan perustuvia ympäristöystävällisempiä tuotteita tai keinoja hiilidioksidin talteenottoon.

Perinteisesti medioilla on tapana listata startup-yrityksiä niiden lupaavuuden tai kuumuuden perusteella nimenomaan siitä näkökulmasta, mitä mahdollisuuksia niillä on kansainväliseen kasvuun ja paljonko ne voivat tarjota potentiaalista tuottoa sijoittajille.

Tällä kertaa käänsimme asetelman toisin, kohti maapallon ja ihmiskunnan keskeisiä ongelmia. Myös pääomasijoittajat ovat alkaneet yhä enemmän ajatella näin, ja siihen on myös taloudelliset syyt. Toimivan liiketoimintamallin perusta on yleensä se, että yritys tunnistaa jonkin merkittävän ongelman. Jos ongelmaan keksii teknologisen ratkaisun, joka on kaupallistettavissa, sillä on valmis kysyntä ja markkinat. Vaikuttavuus eli impact ei ole siis vain maailmanparantamista, vaan sijoittajat metsästävät siihen liittyviä seuraavia kasvualoja.

Mitkä siis ovat maailman keskeisiä ongelmia, jotka kaipaavat ratkaisemista? Mitä isoja teknologisia läpimurtoja niihin liittyy? Ja mitkä ovat seuraavien kymmenen vuoden keskeisiä teknologisia trendejä, jotka vaikuttavat elämäämme?

HS Visio listasi kymmenen suomalaista startupia, joiden teknologiat voivat olla osaltaan mukana näissä murroksissa.

Kriteerinä oli ennen kaikkea yrityksen innovaation ja teknologian merkittävyys ja vaikuttavuus. Listalle nostettiin yrityksiä, joista kaikki eivät ole vielä alallaan laajasti tunnettuja, vaan uudempia ja potentiaalisia tulevaisuuden menestyjiä. Esimerkiksi uutta proteiinia kehittävä Solar Foods on jo hyvin tunnettu ruokateknologia-alalla, mutta tässä listauksessa mukana on toinen alan yhtiö.

Startup-yrittäjyyden uudelleen määrittely ja merkityksellisyyden etsiminen on myös 1. joulukuuta alkavan Slush 2021 -tapahtuman teema.

Carbofexin tuottamaa biohiiltä.

1. Carbofex

Ongelma: Ilmaston lämpeneminen

Ratkaisu: Hiilensidonta

Ilmaston lämpenemisen estämiseksi täytyy sekä vähentää päästöjä että poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Yhä useammat pääomasijoittajat ovat myös kiinnostuneita ilmastoteknologian ratkaisuista. Suomessa yksi edelläkävijä teknologiassa on tamperelainen Carbofex.

Carbofexilla on teknologia biohiilen tuottamiseen esimerkiksi harvennushakkuista saatavasta kuusesta. Samalla prosessi sitoo puun sisältämän hiilidioksidin pitkäaikaiseen muotoon hiilessä. Carbofex myy Puro-markkinapaikalla hiilen poistokrediittejä, jotka ovat kaupattavia tositteita mitatuista ja vahvistetuista hiilitoimista. Tässä asiakkaina ovat esimerkiksi verkkokauppa Shopify ja teknologiayhtiö Microsoft.

Biohiiltä voidaan käyttää esimerkiksi maanparannusaineena maataloudessa. Tällä hetkellä yhtiö myy suuren osan biohiilestä Ruotsiin. Tuotannossa syntyy ylijäämälämpöä sekä kaasua ja öljyä, joita sähkölaitos hyödyntää hiilinegatiivisena kaukolämpönä. Seuraavaksi sen tavoitteena on rakentaa suurempi biohiilen tuotantolaitos, josta tulisi valmistuessaan alansa suurin.

  • Perustettu: 2016

  • Henkilöstö: 9

  • Liikevaihto 2020: 672 000 euroa

  • Liiketulos: 26 000 euroa

  • Rahoitus: Kerännyt sijoittajilta 1,8 miljoonaa euroa, sijoittajina muun muassa saksalaiset Brick Mason Capital GmbH ja Appealing GmbH

2. Bamomas

Ongelma: Uusiutuvan energian varastoiminen

Ratkaisu: Akkuteknologiat

Akuilla on ratkaiseva merkitys yhteiskuntien siirtyessä uusiutuvaan energiaan ja esimerkiksi liikenteen sähköistyessä. Uusiutuvan energian varastoimiseen tarvitaan uusia tapoja. Kasvava akkujen kysyntä esimerkiksi sähköautoissa tarkoittaa myös lisääntynyttä tarvetta akuissa käytetyille metalleille, eli kasvavaa kaivostoimintaa. Samalla syntyy ennen näkemättömiä määriä käytöstä poistuneita akkuja. Niiden kierrätys on hankalaa ja kallista.

Tampereen yliopistolta lähtöisin oleva akkujen analytiikkaratkaisuita tarjoava startup Bamomas (Battery Intelligence Oy) ratkaisee akkujen kierrätykseen liittyviä ongelmia. Se mahdollistaa akkujen elinkaaren pidentämisen ja uusiokäytön sen sijaan, että akut murskataan. Teknologian avulla voidaan todentaa akkukennojen kunto ja turvallisuus. Testauksen jälkeen akkukennoista rakennetaan uusi akkupaketti.

Yhtiöllä on pilottivaiheen kumppaniasiakkaita useissa maissa, mutta se on vasta kaupallistamassa teknologiaansa.

  • Perustettu: 2018

  • Henkilöstö: 5

  • Liikevaihto 2020: 23 000 euroa

  • Liiketulos: -246 000 euroa

  • Rahoitus: Sai juuri 1,3 miljoonaa euroa pääomaa, jossa sijoittajina olivat muun muassa Fortumin Valkea ja Grid.vc.

3. Kuva Space

Ongelma: Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen

Ratkaisu: Satelliittidataa viljelyn tueksi

Tekoäly ja koneoppimisen teknologiat ovat vain työkaluja, mutta niiden eri alueiden sovelluksilla voi olla suuri merkitys myös maapallon ongelmien ratkaisemisessa terveysteknologiasta maatalouteen. Tieto ja sen analysoiminen auttavat toimimaan viisaammin ja ennakoimaan.

Jos haluamme ruokkia maapallon väestön tulevina vuosikymmeninä ja samalla vähentää päästöjä, tarvitaan tietoa kestävämmän viljelyn tueksi.

Kuva Space (entinen Reaktor Space Lab) rakentaa palvelua, joka tuottaa päivittäistä dataa maapallon bioresursseista ja niiden käytöstä. Tähän yhtiö on kehittänyt erikoiskamerateknologiaa, joka mahdollistaa kymmenien pienten satelliittien kokonaisuuden muodostamisen kustannustehokkaasti. Tavoitteena on tarjota tietoa esimerkiksi metsien ja peltojen tilasta ja tarjota suosituksia kasvuolosuhteiden optimoimisesta. Se voi edistää biologista monimuotoisuutta samalla kun käytetään vähemmän maata saavuttamaan suurempi sato.

Yhtiö on rakentanut ja laukaissut jo kolme satelliittia ja sillä on Espoossa automatisoitu maa-asema, joka ohjaa satelliitteja. Tällä hetkellä yhtiö kaupallistaa teknologiaansa ja rakentaa uutta satelliittia ohjelmistoineen nanosatelliittiensa parveen.

  • Perustettu: 2016

  • Henkilöstö: 10

  • Liikevaihto 2020: 532 000 euroa

  • Liiketulos: 139 000 euroa

  • Rahoitus: Keräsi lokakuun alussa 4,2 miljoonan euron rahoituksen, jossa sijoittajina muun muassa Reaktor Ventures, Voima Ventures, Nordic Food Tech ja VTT.

4. Cooler Future

Ongelma: Sijoittamisen hiilijalanjälki

Ratkaisu: Sijoitusvarojen ohjaaminen ilmastoystävällisesti

Jos kysyt kuluttajilta, miten he arjessaan vaikuttavat ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen, moni ajattelee päivittäisiä ostoksiaan tai autoilua. Rahallakin on hiilijalanjälki, ja yhä useampi on alkanut miettiä sijoituskohteidensa ympäristövaikutuksia. Perinteisesti esimerkiksi ESG-rahastoissa rajataan pois ympäristölle haitallisia kohteita, mutta miten kuluttajalle tehtäisiin helpommaksi ilmastoon positiivisesti vaikuttava sijoittaminen? Näin voidaan ohjata pääomaa toimimaan ympäristön kannalta parempaan suuntaan.

Cooler Future sanoo olevansa Euroopan ensimmäinen ilmastosijoittamisen sovelluskehittäjä ja sijoituspalveluyhtiö. Se on kehittänyt palvelunsa taustalle analytiikkaa, jolla se arvioi sijoituskohteiden vaikuttavuutta. Cooler Future valitsee alustalleen tarjolle parhaaksi arvioimiaan rahastoja ja muita sijoituskohteita. Se on julkaissut sijoitussovelluksensa testimarkkinoilla Saksassa tämän syksyn aikana.

  • Perustettu: 2019

  • Henkilöstö: 15

  • Liikevaihto 2020: 0

  • Liiketulos: -695 000 euroa

  • Rahoitus: Sai vuosi sitten 1,4 miljoonan euron rahoituksen, jossa sijoittajana muun muassa Lifeline Ventures.

Algorithmiqin toimitusjohtaja Sabrina Maniscalco on kvanttilaskennan professori Helsingin yliopistossa.

5. Algorithmiq

Ongelma: Vaikeat simulointi- ja laskentatehtävät

Ratkaisu: Kvanttitietokoneet

Kvanttitietokoneet pystyvät ratkomaan minuuteissa laskennallisia ongelmia, joihin nykyisillä supertietokoneilla menisi vuosituhansia. Ne voivat vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi lääkekehitykseen. Kvanttivallankumouksen uskotaan voivan olla jopa suurempi läpimurto kuin internetin keksiminen. Nykyiset supertietokoneet eivät esimerkiksi jaksa mallintaa lääkemolekyylien tarkkoja rakenteita. Kvanttitietokone taas voi osin korvata kalliin ja aikaa vievän lääketestauksen.

Suomessa tällä alueella on jo kvanttitietokoneen kehittäjä IQM sekä Bluefors, joka puolestaan myy kvanttitietokoneiden vaatimia jäähdyttimiä eli kryostaatteja. Itse laitteilla ei kuitenkaan vielä tehdä mitään, vaan tarvitaan kvanttilaskentaa hyödyntäviä ohjelmistoyrityksiä. Tällä alueella uusi suomalainen startup on Algorithmiq. Viime vuonna perustetun yhtiön takana on tiimi Turun ja Helsingin yliopistojen fyysikkoja ja matemaatikkoja. Yhtiö on tuotekehitysvaiheessa.

Algorithmiq tutkii kvanttitietokoneiden mahdollisuuksia nopeuttaa uusien lääkkeiden löytämisen prosessia niin, että kone käy läpi valtavan määrän lääkemolekyylejä.

  • Perustettu: 2020

  • Henkilöstö: 11

  • Liikevaihto 2020: 0

  • Liiketulos: -71 000

  • Rahoitus: Yhtiö ei vielä ole julkistanut tietoa rahoituksestaan.

Eniferbio tuottaa pekilosienen avulla teollisuuden sivuvirroista kalanrehun raaka-aineeksi sopivaa yksisoluproteiinia.

6. Eniferbio

Ongelma: Ruoantuotanto ei ole kestävää maapallolle

Ratkaisu: Solumaatalous ja biotekninen ruoantuotanto

Sen, mitä syömme ja miten ruokaa tuotetaan, on muututtava radikaalisti. Nykyiset viljelymenetelmät tuhoavat planeetan, eivätkä pysty tuottamaan riittävästi ravintoa kasvavalle väestölle.

Kalan kulutus on kasvanut, ja kalakannat ympäri maailmaa pienentyneet. Kalanviljelyä rajoittaa kestävästi tuotetun proteiinirehun saatavuus.

Eniferbio tuottaa pekilosienen avulla teollisuuden sivuvirroista kalanrehun raaka-aineeksi sopivaa yksisoluproteiinia. Sillä voidaan korvata kalanrehussa yleisesti käytetty soija, jonka kasvatukseen liittyy ympäristöongelmia.

Menetelmä kehitettiin alun perin Suomessa metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen, mutta selluteollisuuden kehittyessä raaka-ainetta ei enää tullut. Nyt menetelmä on löydetty uuteen kaupalliseen kohteeseen, ja raaka-aineena on biopolttoaineen tuotannossa syntyvä jätemateriaali.

VTT:n yrityshautomossa kehitetty teknologia on testivaiheessa ensimmäisten kumppanien kanssa. Tavoitteena on päättää ensimmäisen kaupallisen mittakaavan Pekilo-tehtaan sijainti ja kumppani tulevan vuoden aikana.

  • Perustettu: 2020

  • Henkilöstö: 8

  • Liikevaihto 2020: 7 000 euroa

  • Liiketulos: -66 000 euroa

  • Rahoitus: 800 000 euron siemenrahoitus jossa sijoittajina Nordic Food Tech ja Voima Ventures.

Sensible 4 on ajoneuvojen automaatiojärjestelmiä kehittävä yritys.

7. Sensible 4

Ongelma: Liikkumisen ympäristövaikutukset

Ratkaisu: Autonomiset jaetut ajoneuvot

Ainoa ratkaisu liikenteen ongelmiin ei voi olla se, että jokainen vain vaihtaa omistamansa yksityisauton sähköiseksi. Yksityisautoilua pitää siis vähentää ja siirtyä entistä enemmän julkisen liikenteen käyttöön. Yksi ratkaisu tähän ovat itse ajavat jaetut ajoneuvot ja joukkoliikennevälineet.

Sensible 4 on ajoneuvojen automaatiojärjestelmiä kehittävä yritys, joka on keskittynyt erityisesti itse ajavan järjestelmän kehitykseen vaihtelevissa sääolosuhteissa. Yhtiö kertoo, että sillä on jo useita kansainvälisiä autoteollisuuden asiakkaita. Käynnissä on pilottiprojekti Norjassa, jossa ensimmäiset itseajavat ajoneuvot ovat ajaneet koko vuoden osana julkista liikennettä.

Sensible 4 on julkaisemassa ensi vuonna kaupallisen ohjelmistoversion, jonka avulla itsestään ajava ajoneuvo pystyy ajamaan kaikissa sääoloissa ilman turvakuljettajaa.

  • Perustettu: 2017

  • Henkilöstö: 83

  • Liikevaihto 2020: 1,7 miljoonaa euroa

  • Liiketulos: -2,4 miljoonaa euroa

  • Rahoitus: Kerännyt 6 miljoona euroa, sijoittajina Nordic Ninja ja Itochu.

8. Betolar

Ongelma: Rakennus- ja kaivosteollisuuden päästöt

Ratkaisu: Uudet materiaalit

Fossiilisten raaka-aineiden ympäristökuorma on kestämätön monilla rakentamisen ja teollisuuden alueilla. Nämä materiaalit on korvattavilla uusiutuvilla ja ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla. Kiertotaloudella voidaan saada raaka-aineet paremmin hyödynnettyä.

Rakennusteollisuuden ongelmana on erityisesti sementin hiilidioksidipäästöt. Betolar on materiaaliteknologiayritys, jonka kehittämä ratkaisu korvaa sementtiä betonin sideaineena ja säästää näin neitseellisiä luonnonvaroja. Betolarin teknologialla sementtiä korvaavia sideaineita voi jalostaa metsä-, kaivos-, teräs- ja energiateollisuuden sivuvirroista. Tavoitteena on lisensoida teknologiaa esimerkiksi betonivalmistajille. Betolarilla on jo Suomessa asiakkaina muun muassa Ruskon Betoni ja Lujabetoni. Se on kertonut suunnittelevansa rahoituksen keräämistä pörssilistautumisella.

  • Perustettu: 2016

  • Henkilöstö: 40

  • Liikevaihto 2020: 13 000 euroa

  • Liiketulos: -1,4 miljoonaa euroa

  • Rahoitus: Kerännyt 9 miljoona euroa sijoittajilta joita ovat muun muassa Ajanta, Ahti Invest, Entrada, Kiilto Ventures, Nidoco, Taaleri, Voima Ventures

9. Finnadvance

Ongelma: Terveydenhuollon kestävyys

Ratkaisu: Uudet terveysteknologiat

Terveysteknologia on alue, jolla Suomessa tapahtuu paljon. Lupaavia teknologisia innovaatioita on runsaasti. Sen arvottaminen on vaikeaa, millä niistä on suurin vaikutus laajimmalle joukolle. Useat ratkaisut johtavat parempaan sairauksien diagnostiikkaan ja ennalta ehkäisemiseen, tai tuovat mahdollisuuksia uusiin hoitomuotoihin.

Eettisestä näkökulmasta erityisen kiinnostava yhtiö on Finnadvance, jonka kehittämä menetelmä korvaa synteettisellä vaihtoehdolla lääkkeiden testaamisen eläinkokeilla. Oululaisen Finnadvancen tuote on ihmissoluja käyttävä elinsiru, jonka avulla lääkkeiden toimintaa voidaan tutkia ihmisen veriaivonesteessä. Näin lääkeainetta voi tutkia kuin se olisi kehon sisällä.

  • Perustettu: 2018

  • Henkilöstö: 18

  • Liikevaihto 2020: 6 000 euroa

  • Liiketulos: -220 000 euroa

  • Rahoitus: 750 000 euroa, sijoittajina Icebreaker.vc ja Voima Ventures.

10. Wirepas

Ongelma: Teollisuuden tuottavuus

Ratkaisu: Digitalisaatio

Myös teollisuuden täytyy vastata ympäristövaatimuksiin ja samalla lisätä tuottavuutta. Se tapahtuu sähköistymisen ja digitalisaation avulla – ja vaatii sensoreita, automaatiota ja iot-yhteyksiä (internet of things, eli esineiden internet).

Suomessa on syntynyt eri toimialoille useita sensoriratkaisuita kehittäviä yrityksiä, jotka parantavat esimerkiksi kaivosteollisuuden tai vesilaitosten toimintaa. Laajempana teknologiatoimittajana Wirepas on kuitenkin tällaisten pienempien toimijoiden mahdollistaja. Yhtiö kehittää langattomia yhteysratkaisuja esimerkiksi iot-sensoreita eli esineiden internetiä varten ja lisensoi teknologiaansa laitevalmistajille. Mesh-yhteysteknologiassa pienet laitteet, kuten sensorit, muodostavat hajautetun arkkitehtuurin. Tukiasemia ei tarvita, sillä laitteet ovat yhteydessä suoraan toisiinsa ja muodostavat siten itsenäisesti verkon. Yhtiön liikevaihto on nyt nopeassa kasvussa. Sillä on noin 200 asiakasta, jotka kehittävät omia tuotteitaan Wirepasin teknologiaan perustuen.

  • Perustettu: 2010

  • Henkilöstö: 65

  • Liikevaihto 2020: 3 miljoonaa euroa

  • Liiketulos: -3,1 miljoonaa euroa

  • Rahoitus: 33 miljoonaa euroa, sijoittajina muun muassa Inventure, Vito Ventures, ETF Partners, KPN Ventures, Karma Ventures ja Tesi

Teknologioiden ja yritysten valinnassa ovat avustaneet VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara, Voima Venturesin toimitusjohtaja Inka Mero, Ilmastorahaston asiakkuusjohtaja Pia Erkinheimo, tulevaisuudentutkija Risto Linturi, Nordic Food Techin Lauri Reuter ja Maki.vc:n toimitusjohtaja Ilkka Kivimäki.

Artikkeliin liittyviä aiheita