Kasvuyritykset takovat nyt ennätyksiä, ja sama tahti jatkuu tänä vuonna: "Suomeen osuu jatkossakin yli sadan miljoonan euron sijoituksia." - HS Visio | HS.fi

Woltin ruokalähetti, Aivenin toimitusjohtaja Oskari Saarenmaa ja Ouran sormuksia.

Suomen ylle luvassa lisää rankkaa rahasadetta

HS Visio listasi kaikki 2021 yli 10 miljoonan euron sijoitukset suomalaisiin kasvuyrityksiin. Viime vuosi oli selvästi kaikkien aikojen ennätys kerätyn pääoman määrässä.

Viime vuosi oli ennätyksellinen, tämä tiedetään jo nyt – ja lisää on tulossa tänä vuonna. Suomalaiset kasvuyritykset keräävä tänä vuonna todennäköisesti useita yli sadan miljoonan euron rahoituspotteja. Luvassa on myös isoja yrityskauppoja. Myös kansainvälinen SPAC-buumi yltänee Suomeen entistä näkyvämmin.

Vuoden aikana HS Visio listasi tiedot 150 suomalaiseen startup-yritykseen tehdystä pääomasijoituksesta. Niiden summa oli yhteensä 1 329 miljoonaa euroa, siis noin 1,3 miljardia.

Se on merkittävä summa kasvuun, uusiin työpaikkoihin ja tuotekehitystoimintaan. Ja merkittävä osa potista on ulkomaisten sijoittajien investointeja Suomeen.

Koronan aiheuttama epävarmuus markkinoilla hälveni nopeasti, ja sijoittajat oppivat tekemään sijoituspäätöksiä startup-yrityksiin tapaamatta yrittäjiä kertaakaan kasvokkain.

Kun vuonna 2020 pääomasijoitusalan viralliset tilastot kertoivat vuoden kokonaispotiksi 951 miljoonaa euroa, nousu on merkittävä.

Mitä johtopäätöksiä viime vuodesta voi tehdä? Entä jatkuuko nyt nähty ennätystahti? Teemme kaksi keskeistä havaintoa menneestä vuodesta ja annamme kolme ennustusta alkaneelle vuodelle.

Wolt toi kokonaispotista ison siivun tammikuussa 2021 keräämällään 440 miljoonan euron kasvurahoituksella. Mittakaavaa muutoksesta antaa se, että Woltin historiallinen potti oli enemmän, kuin kaikki suomalaiset startupit keräsivät yhteensä vielä vuonna 2017.

Suurten pottien merkityksen näkee siinä, että nämä 22 suurinta rahoituskierrosta toivat kasaan jo runsaan miljardin.

Laskemme tässä mukaan vain oman pääoman ehtoiset sijoitukset, ei esimerkiksi lainarahoitusta. Kriteerit pyrkivät noudattamaan alan omaa tilastointia. Näin esimerkiksi peliyhtiö Metacoren Supercellilta saama 156 miljoonan euron lainarahoitus jää ulkopuolelle, samoin elektroniikan ruiskuvaluteknologian kehittäjä Tacktotekin 22 miljoonan euron rahoitus, josta 15 miljoonaa euroa oli lainarahaa Euroopan takausrahasto EGF:ltä.

Ja vaikka yritys- ja taloustiedon hakuun ja analysointiin erikoistuneella Alpha Sensellä on suomalainen perustaja ja Suomessa tuotekehitysyhtiö, sen 155 miljoonan euron kasvupotti meni silti yhdysvaltalaiselle emoyhtiölle. Sitä ei siis lasketa mukaan.

Lisäksi on otettava huomioon, että HS Vision keräämästä kokonaispotista 150 rahoituskierroksen listalta puuttuu varmasti suuri joukko pienempiä, alle miljoonan euron siemenrahoituksia. Tämän perusteella voi silti jo arvioida suuremmassa mittakaavassa koko vuotta ennen virallisten tilastojen valmistumista keväällä.

Mitä tapahtui vuonna 2021?

1.Isoja sijoituksia oli yhä enemmän

Woltin ohella isoja potteja keräsivät monet muutkin, kuten Aiven, Oura, M-Files ja Enfuce. Suurista rahoituskierroksista on tullut Suomessakin yhä tavallisempia, ja se on yksi vuoden keskeisiä teemoja.

Yli 20 miljoonan euron rahoituksia oli nyt peräti 11 kappaletta, ja yli 10 miljoonan sijoitukseen keräsi 22 yritystä.

Määrä on noussut selkeästi, sillä vielä vuosina 2016–2018 yli 10 miljoonan euron rahoituskierroksia tuli suomalaisille startupeille vain 6–10 kappaletta vuodessa.

”Vuonna 2021 startup-sijoitusten kokoluokassa siirryttiin uuteen aikakauteen. Hyvien startup-yhtiöiden pohja on merkittävästi laajentunut viime vuosina. Voimme odottaa, että Suomeen osuu jatkossakin suuria yli sadan miljoonan euron sijoituksia entistä todennäköisemmin”, Pääomasijoittajien toimitusjohtaja Pia Santavirta kommentoi.

Kehitys noudattaa maailmanlaajuista trendiä, jossa isojen kasvurahoitusten määrä on kasvanut. Samalla kokonaispotti VC-markkinassa eli venture capital -sijoituksissa on noussut.

2. Sijoittajien joukko oli monipuolisempi

Kaikki haluavat mukaan kuumaan markkinaan ja saada osansa nopeimmin kasvavista teknologiayrityksistä. Se tarkoittaa, että sijoittajiksi ovat rynnineet myös uudet nimet.

Kotimaiset pääomasijoittajat näkevät tämän onnistumisena, sillä se kasvattaa yhteistä kakkua ja parantaa rahoituksen saatavuutta monille kasvuhaluisille yrityksille.

”Oli isompia korporaatioita ja isoja kansainvälisiä kasvurahastoja, jotka aiemmin eivät ole edes tehneet startupeihin sijoituksia. Osa sijoittajista oli eivät ole aiemmin toimineet Suomen markkinoilla. Myös isot family officet [perheiden sijoitusyhtiöt] olivat aktiivisia”, pääomasijoitusyhtiö Inventuren toimitusjohtaja Sami Lampinen sanoo.

Esimerkki epätavallisista sijoittajista oli Woltin jättikierros, joka houkutteli mukaan muun muassa investointipankki Goldman Sachsin pääomasijoitusyksikön. Kiinalainen Tencent puolestaan sijoitti finanssiteknologian yhtiö Enfuceen.

Kovimmista yhdysvaltalaisista rahastoista esimerkiksi Andreessen Horowitz ja Institutional Venture Partners ovat tehneet nyt sijoituksia Suomeen, mikä on harvinaista.

”Hyvien startup-yhtiöiden pohja on merkittävästi laajentunut viime vuosina. Voimme odottaa, että Suomeen osuu jatkossakin suuria yli sadan miljoonan euron sijoituksia entistä todennäköisemmin.”

Pia Santavirta on Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja.

Mikä muuttuu vuonna 2022?

1. Vauhti jatkuu miljarditasolla

Mikään ei viittaa siihen, että tahti hiipuisi, arvioivat HS Vision haastattelemat pääomasijoittajat.

Woltin kaltaiset yksittäiset isot potit heilauttavat helposti tilastoa paljonkin, mutta sijoittajat uskovat kokonaisuuden pysyvän noin miljardin euron tasolla vuodessa. Jotta tämä onnistuu, pitää useiden yritysten pystyä keräämään yli sadan miljoonan euron rahoituskierroksia vuoden aikana.

”Sadan miljoonan euron kierroksia nähdään tänä vuonna toivottavasti ainakin pari kolme. 10–20 yritystä pystyy nostamaan yli 50 miljoonan rahoituksen. Isoja onnistumisia on luvassa. Tämä ei ole kiinni yhdestä kortista, vaan kärki on laveampi”, Sami Lampinen arvioi.

Optimismi perustuu myös siihen, että rahaa on tarjolla enemmän kuin koskaan. Sijoittajat itse ovat onnistuneet pääoman keräämisessä rahastoihinsa, koska monet institutionaaliset sijoittajat kuten eläkeyhtiöt pitävät niitä nyt houkuttelevina sijoituskohteina.

”Varainkeruu on kasvanut selkeästi eniten rahastoilla, jotka tekevät isompia myöhemmän vaiheen kierroksia. Se lupaa hyvää kasvuyrityksille, jotka ovat vaiheessa jossa ne tavoittelevat 50–100 miljoonan euron rahoitusta”, pääomasijoitusyhtiö Verdanen osakas Janne Holmia sanoo.

Terve ekosysteemi vaatii toisaalta myös aluskasvillisuuden, eli riittävästi aikaisemman vaiheen lupaavia yrityksiä. Lampisen mukaan 5–10 miljoonan euron sijoituksia kerääviä tarvittaisiin vuodessa noin 50 kappaletta.

”Siinä on kova työ auttaa yrityksiä kotimaisten sijoittajien voimin niin pitkälle, että ne saadaan aikaiseksi”, Lampinen sanoo.

2. Isot kaupat ja pörssilistautumiset jatkuvat

Isot rahoituskierrokset tarkoittavat, että pääomasijoittajien salkuissa pullistelee yhä arvokkaammaksi arvioituja kasvuyrityksiä. Se on toteutumatonta arvonnousua, jonka sijoittajat haluavat muuttaa tuotoksi ja realisoida lähivuosina. Se tarkoittaa, että isot yrityskaupat ja pörssilistautumiset jatkuvat – ainakin jos markkina pysyy niille suotuisana.

”Se on ihan selvää, että lintu kädessä on parempi kuin lintu oksalla. Tällä hetkellä myös näyttää siltä, että musiikki jatkuu ja exit-aktiivisuutta on paljon”, kommentoi Open Ocean -pääomasijoitusyhtiön osakas Tom Henriksson.

Open Oceanin omista rahastoista sen vanhin teki myös viime vuonna useita isoja yrityskauppoja.

Inventure oli puolestaan yksi sijoittajista Woltissa, ja se odottaa nyt yrityskaupan saattamista loppuun. Silloin selviää myös lopullinen kauppasumma, eli mikä on Doordashin osakkeen arvo kaupan toteutuessa.

”Kun salkuissa oleviin yhtiöihin tehdään satojen miljoonien eurojen rahoituskierroksia, myös rahastojen arvostukset nousevat ennen näkemättömälle tasolle. Se näkyy rahastojen tuottoluvuissa. Siitä alkaa tulla exit-paineita tulevien 2–3 vuoden kuluessa, sillä rullan pitää pyöriä sisään ja ulos”, Sami Lampinen sanoo.

Suomalaisittain voisi toivoa, että kaikkia ei myydä ulkomaisille kilpailijoille yrityskaupoissa joissa suomalainen kasvuyritys katoaa tytäryhtiöksi tai tuotekehitysyksiköksi. Toiveostaja voisi olla suurempi kansainvälinen kasvurahasto, joka pystyy viemään yritystä itsenäisenä eteenpäin seuraavat vuodet.

”Se on ihan selvää, että lintu kädessä on parempi kuin lintu oksalla. Tällä hetkellä myös näyttää siltä, että musiikki jatkuu ja exit-aktiivisuutta on paljon.”

Open Ocean -pääomasijoitusyhtiön osakas Tom Henriksson

3. Odotukset kohdistuvat yksisarvisiin

Suomessa suurin mielenkiinto liittyy parinkymmenen kuumimman kasvuyrityksen joukkoon. Osa niistä on jo miljardin arvoisia eli yksisarvisia, tai niiden odotetaan nousevan sellaisiksi lähivuosina uusien rahoituskierrosten tai yrityskauppojen myötä. Tähän joukkoon kuuluvat muun muassa Aiven, Supermetrics, Relex, Smartly.io, Swappie, M-Files, Oura ja Varjo.

Valitsevatko ne yrityskaupan vai rakentavatko polkua pörssilistautumiseen Suomessa tai esimerkiksi Yhdysvalloissa? Mahdollista on myös se, että vielä 2022 monet niistä keräävät vielä lisää kasvuvauhtia entistä suuremmilla rahoituskierroksilla kansainvälisiltä sijoittajilta. Perustajat ja työntekijät voivat laittaa myös osan omistuksestaan lihoiksi jo tällaisilla rahoituskierroksilla ja myydä osakkeitaan sijoittajille.

Yksi mahdollisista pelipaikoista on Lifeline Spac, jonka kohteeksi joku näistä voisi päätyä ja listautua sitä kautta Helsingin pörssiin jo tänä vuonna.

Myös maailmalla pörssiin listatut spac-yhtiöt ovat yksi kiinnostava vaihtoehto. Ne on nyt ladattu käteisellä, ja etsivät ostettavaa. Hyviä ostokohteita on niukasti, joten katseet suuntautuvat varmasti myös suomalaisiin yksisarvisiin. Se voi olla suomalaiselle kasvuyritykselle kätevä reitti pörssiin Yhdysvalloissa.

Isot kasvulupaukset realisoituvat lähivuosina muodossa tai toisessa.

Artikkeliin liittyviä aiheita