Suuromistaja Ilkka Herlin ei jaksa odottaa hidasta siirtymää vetytalouteen, vaan vauhdittaa murrosta miljoonasijoituksella. - HS Visio | HS.fi

Suuromistaja Ilkka Herlin vauhdittaa vetymurrosta miljoona­sijoituksella

Nordic Ren-Gas aikoo rakentaa sähköyhtiöiden kylkeen laitoksia, jotka tuottavat raskaalle liikenteelle puhdasta kaasupolttoainetta.

”Ilmastonmuutos etenee, ja jotain pitää tehdä heti”, sanoo Ilkka Herlin. Kuvassa Herlin Tampereella tammikuussa 2019.

15.12.2021 7:00

Energia-alan murros tarvitsee tekijöitä nyt, uskoo suuromistaja Ilkka Herlin. Siksi hän on tehnyt 1,5 miljoonan euron sijoituksen startupiin, jonka tavoitteena on toteuttaa Suomeen maanlaajuinen P2X-kaasupolttoaineiden tuotanto- ja jakeluverkosto raskaan maantieliikenteen käyttöön.

Käytännössä yhtiö muuttaa hiilidioksidin ja tuulivoimasähkön kaasupolttoaineeksi.

Lyhenne P2X viittaa power-to-x-teknologiaan, eli sähkön muuttamiseen toiseen energiamuotoon. Siinä vetyä tuotetaan elektrolyysillä, jossa vesi hajotetaan hapeksi ja vedyksi. Nordic Ren-Gas vielä muuntaa vihreän vedyn P2X-metaaniksi ja nesteyttää sen liikennekäyttöön.

Projektikehitysyhtiö Nordic Ren-Gas perustettiin tänä vuonna, mutta se on julkistamassa ensimmäiset P2X-kaasupolttoaineiden tuotantoprojektinsa yhdessä suomalaisten energiayhtiöiden kanssa jo ensi vuoden alussa.

Startupiksi yrityksen visio on poikkeuksellisen mittava. Suunniteltujen hankkeiden kokonaisinvestoinnit ovat yli kaksi miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Ensimmäisen laitoksen pitäisi valmistua vuonna 2026.

”Ilmastonmuutos etenee, ja jotain pitää tehdä heti. Tämä on keino jolla päästään heti kiinni vetytalouteen”, Herlin sanoo.

Herlin kuuluu hissiyhtiö Koneen omistajasukuun. Hän on miljardööri, yksi Suomen rikkaimmista ihmisistä, lastinkäsittely-yhtiö Cargotecin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja sekä ympäristövaikuttaja, joka on tehnyt pitkään työtä Itämeren puhdistamiseksi.

Puolisonsa Saara Kankaanrinnan kanssa tänä syksynä julkaisemassaan kirjassa Luonnollisia ajatuksia Herlin totesi, että olemassa olevat järjestelmät täytyy purkaa ja korvata ne uusilla, jotta pääsemme kohti kestävää maailmaa.

”Tarkoitan suuria teollisia järjestelmiä, joista fossiilinen talous on suurimpia. Tässä on tavoitteena luoda uusi teknologinen järjestelmä. Sitä vaan pitää ruveta tekemään”, Herlin perustelee sijoituksiaan vetyalaan.

Nordic Ren-Gas on toinen suomalainen vetyalan startup, johon Herlin on sijoittanut. Toinen on Q Power, jonka patentoima biometanointiteknologia auttaa siirtymistä uusiutuvien polttoaineiden käyttöön.

Polttoaine tuotetaan ottamalla hiilidioksidia ilmasta tai teollisuusprosesseista ja yhdistämällä sitä vedyn kanssa. Tämä biologinen metanointi on power-to-x-teknologiaa synteettisen metaanin tuottamiseksi.

Lue lisää: Maailmalla riehuu kova vety­buumi. Nämä kahdeksan suomalaista vety­start­upia haluavat ottaa kasvusta oman siivunsa.

Nordic Ren-Gasilla puolestaan ei ole omaa teknologiaa, vaan projektikehitysyhtiönä se tunnistaa järkeviä sijainteja polttoaineen tuotantoon, hankkii niille rahoituksen ja ohjaa urakoitsijoita rakennuttaen laitokset yhteistyössä esimerkiksi energiayhtiöiden kanssa. Se tekee yhteistyötä vetyalan teknologiatoimittajien kanssa.

Ren-Gasin suunnitteleman tuotannon määrä vaatii valtavan määrän sähköä. Jos vuoteen 2030 aiottu tuotantotavoite täyttyisi, se vaatisi noin 1 200 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia. Yhtiö arvioi, että nyt Suomeen suunnitteilla oleva tuulipuistojen määrä täyttää tulevaisuudessa myös Ren-Gasin ja muiden vetytalouden toimijoiden sähköntarpeen.

Suomessa on nyt tuulivoimaa noin 3 000 megawattia, mikä vastaa nimellisteholla mitattuna melkein kahta Olkiluodon ydinvoimalan uutta kolmosyksikköä.

Lue lisää: Tuulivoimaa rakennetaan vauhdilla korvaamaan fossiilisia polttoaineita – Miten järjestelmä selviää talven kovimmista kulutus­päivistä, jolloin ei usein tuule?

Hiilidioksidin yhtiö puolestaan ottaa talteen biopolttolaitosten piipusta. Sen jälkeen kaasu nesteytetään polttoainekäyttöön.

”Hiilidioksidin kierto maailmassa on pahasti vaurioitunut. Homman ydin on hiilidioksidin ottaminen piipusta talteen, jolloin se ei mene taivaalle”, Herlin sanoo.

Yhtiön perustajat Nordic Ren-Gasin toimitusjohtaja Saara Kujala ja kaupallinen johtaja Matti Rautkivi ovat tehneet aiemmin pitkän uran teknologiayhtiö Wärtsilässä. Kujala työskenteli välillä Wärtsilän tehtävissä Singaporessa, Rautkivi puolestaan Yhdysvalloissa. Wärtsilässä he pääsivät myös työskentelemään vetyyn liittyvien projektien kanssa.

Vuonna 2018 he olivat mukana kirjoittamassa teosta Puhallus: tuulivoimalla menestykseen.

”Kirjoitimme siitä, miten tuulivoima on niin edullista, että sähköstä tulee raaka-aine. Mielestämme tuulivoima pitäisi nähdä Suomessa uutena selluna. Pohdinnat konkretisoituivat kesällä, kun otimme yhteyttä Ilkkaan, ja tässä nyt ollaan”, Rautkivi kertoo.

Koska jo olemassa olevat raskaan liikenteen rekat pystyvät käyttämään P2X-teknologialla tuotettua metaania eli puhtaasti tuotettua kaasupolttoainetta, yhtiö aloittaa siitä.

Samalla se rakentaa valmiutta ja infrastruktuuria puhtaan vedyn tuotantoon tulevaisuuden liikenteen tarpeisiin. Tulevaisuudessa Nordic Ren-Gas tuottaisi siis sekä P2X-metaania että vihreää vetyä.

”Toistaiseksi ei ole ollut vihreän vedyn tuotantoa, kysyntää eikä infrastruktuuria. Kannatan ratkaisuja, joissa voidaan käyttää olemassa olevaa infrastruktuuria. Siinä metaani on hyvä, koska sillä on jo infraa. Vihreälle vedylle ne kaikki pitää rakentaa. Samalla ilmastonmuutos etenee, eikä meillä ole aikaa odottaa”, Herlin sanoo.

Siis samalla kun investoidaan vihreään vetyyn, Herlinin mielestä myös hiilidioksidipäästöjä vähentäviä investointeja täytyy tehdä nopeammin.

Nordic Ren-Gas tavoittelee P2X-metaanin hankkeilleen noin 300 megawatin tuotantotehoa vuoteen 2030 mennessä. Omien laskelmiensa mukaan sen uusiutuvat polttoaineet vähentäisivät fossiilisen dieselpolttoaineen käyttöä raskaassa liikenteessä noin 250 miljoonaa litraa vuodessa. Se vastaa noin viidesosaa Suomen raskaan liikenteen polttoaineen kulutuksesta.

Tuotannossa syntyvän hukkalämmön se puolestaan voi myydä kaukolämmön tuotantoon.

Tavoitteena on kymmenen, pitkällä tähtäimellä jopa kolmekymmentä laitosta ympäri Suomea.

”Olemme nyt kartoittaneet paikat, joissa hiilidioksidia on saatavissa. Hajautetulla mallilla voimme valmistaa polttoainetta paikallisesti, ja hyödyntää paikkoja jotka ovat sähköverkon, kaukolämmön ja liikenteen solmukohtia”, Saara Kujala kertoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita