Markkinoilla kaikki näyttää päällisin puolin hyvältä. Maailman seuratuin osakeindeksi S&P 500 sulkeutui kaikkien aikojen huippulukemiin viime viikolla. Teknologiaindeksi Nasdaq on viiden prosentin iskuetäisyydellä omista huipuistaan.
Jos katsoo pintaa syvemmälle, tilanne on paljon dramaattisempi. Lukuisat nopeasti kasvavat yhtiöt ovat kokeneet pörssissä selkäsaunan.
Esimerkiksi kuntopyöriä valmistava Peloton on painunut pörssissä syksyn aikana yli 50 prosenttia, videopalvelu Zoom 30 prosenttia ja osakevälittäjä Robinhood yli 70 prosenttia. Nämä eivät ole mitä tahansa nakkikioskeja, vaan kymmenien miljardien eurojen arvoisia yhtiöitä, jotka olivat vielä hetki sitten markkinoiden kuumimpia yhtiöitä.
Hypeyhtiöihin erikoistuneen salkunhoitajan Cathie Woodin luotsaama ARK Innovation -rahasto on laskenut huipuiltaan jo 40 prosenttia.
Kärjistäen: mitä enemmän yhtiön kurssikehitys on nojannut tarinoihin – kuten pandemiaan, meemeihin tai vuosikymmenten päässä siintäviin tuloksiin – sitä kovempaa on murjottu pörssissä.
Tarinayhtiöiden alakulo ei näy indekseissä, koska oikeaa tulosta tekevillä yhtiöillä menee niin hyvin. Esimerkiksi Applen osakekurssi on noussut syksyn aikana neljänneksen.
”Osto-ohjelman lopettaminen ja korkojen nousu tarkoittaa käytännössä elvytyksen tyrehtymistä.
Mistä tämä hiljainen verilöyly johtuu?
Peloton ja Zoom ovat tunnetuimpia kotoiluosakkeita, jotka ovat hyötyneet merkittävästi koronapandemian aikaisista teknologiatrendeistä. Tuntuu erikoiselta, että ne ovat pudonneet juuri nyt, kun Omikron-virus leviää eri puolilla maailmaa.
Jos tälle yliarvostettujen osakkeiden painumiselle pitää hakea jotain yksittäistä syytä, katseet kääntyvät Yhdysvaltain keskuspankkiin Fediin.
Fedin pääjohtaja Jerome Powell myönsi keskiviikon lehdistötilaisuudessa, että syksyn inflaatiolukemat ovat yllättäneet hänet. Fed aikoo lopettaa korkopapereiden ostot markkinoilta lähikuukausien aikana, ja arvelee nostavansa korkoja kolmesti ensi vuoden aikana. Suunnanmuutos on ollut äkillinen. Vielä kesällä Fed uskoi pitävänsä korot nollissa koko ensi vuoden.
Osto-ohjelman lopettaminen ja korkojen nousu tarkoittaa käytännössä elvytyksen tyrehtymistä. Se taas tarkoittaa, että markkinoilla on jatkossa aiempaa vähemmän löysää rahaa.
”Seitsemän miljardin Wolt on nykyisellä Doordashin kurssilla enää viiden miljardin arvoinen.
Suomalaisittain kiinnostavaa on lähettipalvelu Doordashin kohtalo. Doordash osti suomalaislähtöisen Woltin marraskuussa, juuri kun ilmat alkoivat pihistä hypeosakkeista pois.
Kaupassa Woltin arvo kohosi seitsemään miljardiin euroon, mutta vain paperilla. Doordash maksaa kaupan omilla osakkeillaan.
Nyt Doordashin kurssi on noin 30 prosenttia alempana kuin kaupantekohetkellä. Pelkästään torstaina Doordashin kurssi painui yli seitsemän prosenttia. Seitsemän miljardin Wolt on nykyisellä Doordashin kurssilla enää viiden miljardin arvoinen.
Vanha viisaus pitää taas paikkansa: äkkirikastumista seuraa usein nopea köyhtyminen.
Helsingin Sanomat kertoi tuoreeltaan kaupan jälkeen, että Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusi kuittaisi kaupasta suoran omistusosuutensa perusteella noin 300 miljoonaa euroa. Siitäkin summasta voi ottaa noin kolmanneksen pois.
Eivätkä Woltin vanhat omistajat voi huokaista vieläkään helpotuksesta. Tyypillisesti ostettavan yrityksen omistajat eivät voi myydä omistuksiaan heti, vaan myyntirajoitukset voivat kestää vuoden tai parikin kaupantekohetkestä. Se on pitkä aika markkinoilla.
