Kun pörssikurssit heiluvat, kannattaako sijoittaa kultaan? Nämä neljä asiaa sijoittajan on syytä tietää. - HS Visio | HS.fi

Kannattaako kultaan sijoittaa, kun pörsseissä myrskyää? Nämä neljä asiaa sijoittajan on syytä tietää.

Pörssien turbulenssi ja kiihtyvä inflaatio herättävät huolta sijoittajissa. Kannattaako kullasta hakea suojaa? Selvitimme, mihin kaikkeen sijoittajan on syytä kiinnittää huomiota arvioidessaan kultasijoituksen järkevyyttä.

30.12.2021 7:00

Koronakriisi räjäytti kullan kysynnän viime vuonna, kun sijoittajat hakivat siitä turvasatamaa varoilleen. Samalla kullan hinta nousi kaikkien aikojen huippuunsa viime vuoden elokuussa.

Toistaiseksi osakemarkkinoiden ajoittainen turbulenssi tai inflaation kiihtyminen eivät ole saaneet sijoittajia hamstraamaan kultaa.

Selvitimme, mitä kultaan sijoittamisessa on syytä huomioida, mitä riskejä siihen liittyy, ja miten hintaa pitäisi arvioida.

Kuinka kannattavaa kultaan sijoittaminen ylipäätään on?

1. Harkkoja vai johdannaisia – miten kultaan kannattaa sijoittaa?

Kultasijoituksen tuottoon ja riskeihin vaikuttaa suoraan se, millä instrumentilla kultaan sijoittaa. Osa uudemmista kultasijoittamisen muodoista voi jopa lisätä sijoittajan salkun riskiä sen sijaan, että sijoitus toimisi turvasatamana.

Fyysinen kulta, eli kultaharkot tai kultakolikot, ovat perinteisin kultasijoittamisen tapa. Niitä voi ostaa alan erikoisliikkeistä, ja nykyään myös digitaalisilta kauppapaikoilta, jotka hoitavat myös säilytyksen holveissaan maksua vastaan.

Kuluja tulee lähinnä säilytyksestä ja kaupankäynnistä, jotka voivat olla suuriakin kauppapaikasta riippuen.

Uudempi ja viime aikoina suosituksi noussut tapa ovat kulta-etf:t eli kultaan sijoittavat etf-rahastot, joilla voi käydä kauppaa pörssissä. Juuri niihin sijoittajien rahaa virtasi viime vuonna, kun kullan kysyntä räjähti koronakriisin alettua.

Kulta-etf:iä on kahdenlaisia. Osan taustalla on oikeaa kultaa ja osa on synteettisiä, eli ne perustuvat kultajohdannaisiin. Molemmat ovat arvopapereita, eli sijoittaja ei itse omista fyysistä kultaa.

Kultaan voi sijoittaa myös kultajohdannaisilla, joita käyttävät lähinnä ammattilaiset. Ne ovat enemmänkin peliväline, eli niillä voi spekuloida kullan hinnan kehitystä. Turvan sijasta ne lisäävät sijoittajan riskiä.

Kultaan voi sijoittaa myös ostamalla kultakaivosyhtiöiden osakkeita. Niiden arvon kehitys ei kuitenkaan kulje suoraan yhtä jalkaa kullan hinnan kanssa.

Kaivososakkeiden kurssikehitykseen vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten louhimiskustannukset ja uudet esiintymät. Kaikki kultakaivosyhtiöt eivät myöskään vielä tuota kultaa, vaan osa on vasta etsintävaiheessa.

2. Kuka hamstraa kultaa, eli mikä vaikuttaa kullan kysyntään ja hintaan?

Koska kullan hinta määräytyy pelkästään kysynnän ja tarjonnan mukaan, on sijoittajan syytä ymmärtää, mitkä asiat vaikuttavat kullan kysyntään.

Kysynnän kasvun taustalla on yleensä kolme syytä. Tyypillisesti kultasijoituksella haetaan turvaa osakemarkkinoiden turbulenssista tai muusta epävarmuudesta.

Perinteisesti kultaa ostetaan myös inflaation kiihtyessä suojaksi rahan arvon alenemista vastaan.

Myös dollarin heikkeneminen lisää ostokiinnostusta kultaan. Näin siksi, että dollareissa hinnoiteltava kulta muuttuu silloin halvemmaksi kansainvälisille sijoittajille.

”Toistaiseksi kullan kysyntä ei ole nyt kasvanut, vaikka osakemarkkinoilla onkin syksyn mittaan ja viime viikkoina nähty ajoittaista levottomuutta. Myöskään kiihtyvä inflaatio ei ole vielä näkynyt kysynnässä, koska vastapainoksi dollari on pysytellyt vahvana”, arvioi Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava.

Kuluneen vuoden aikana sijoittajat ovat päinvastoin vetäneet varojaan pois kulta-etf-rahastoista, kun niihin viime vuonna virtasi ennätysmäärä rahaa. Marraskuu oli ensimmäinen kuukausi tänä vuonna, kun kulta-etf:iin tuli enemmän varoja kuin niitä vedettiin pois.

Kaikkiaan kullan kysyntä kutistui seitsemisen prosenttia tammi-syyskuun aikana vuodentakaisesta. Pudotus tuli lähes pelkästään siitä, että kultaan sijoittavista etf-rahastoista vedettiin varoja pois.

Se peittosi alleen sen, että kullan muu kysyntä on pysynyt vahvana ja jopa kasvanut. Kysyntää ovat pitäneet yllä kehittyvien maiden keskuspankkien ostot sekä koru- ja elektroniikkateollisuus

Koruteollisuuden kultaostot kasvoivat yli 30 prosenttia tammi-syyskuun aikana vuodentakaisesta.

Keskuspankkien asema kultamarkkinoilla on aina ollut merkittävä. Kehittyvien maiden keskuspankit ovat ostaneet kultaa koko 2000-luvun ajan ja tekevät edelleen niin. Varsinkin Aasian keskuspankit ovat merkittäviä kullan ostajia.

Nykyaikana keskuspankkien myynnit eivät voi heilutella kullan hintaa samalla tavalla kuin vielä 1990-luvulla. Tuolloin länsimaisten keskuspankkien isot kultamyynnit aiheuttivat jopa hintaromahduksia. Vuosituhannen vaihteessa niiden myynneille asetettiin rajoituksia, ja markkinat ovat käyttäytyneet paremmin.

Kehittyvillä markkinoilla kullan suosion suurimpana syynä on hurjana laukkaava inflaatio. Se näkyy myös yksityisten ihmisten kultaostoissa.

”Kultaharkot, kultakolikot ja kultakorut ovat kehittyvissä maissa tärkeitä tapoja varallisuuden arvon säilyttämiseksi. Pitkällä aikavälillä ne ovat toimineet hyvin, ja arvo on jopa noussut, kun samaan aikaan käteisen arvo on heikentynyt”, Alava selittää.

Kohtuullisen iso osa kullasta meneekin koruteollisuuteen, jonka kullan kysyntä on tänä vuonna ollut erittäin vahvaa, kun se viime vuonna väheni. Koruteollisuuden kultaostot kasvoivat yli 30 prosenttia tammi-syyskuun aikana vuodentakaisesta. Syynä on talouden toipuminen. Yleinen vaurastuminen lisää kullan kysyntää.

Kaikkiaan kullan kysyntä on viime aikoina heilunut enemmän kuin kullan tarjonta, joka ei ole juuri kasvanut. Kaivosten lisäksi markkinoille tulee niin sanottua romu- eli kierrätyskultaa. Sen määrä kasvaa yleensä kullan hinnan noustessa. Kun hinta on alhainen, vanhat korut pysyvät lipastojen uumenissa.

3. Saako kullasta tuottoa ja voiko siitä tulla tappiota?

Pelkkä kulta itsessään ei tuota mitään, siitä ei saa osinkoa eikä korkotuottoa. Sen tarkoitus on ennen kaikkea toimia arvon säilyttäjänä.

Kullan mahdollinen tuotto syntyy arvon muutoksesta. Kullan hinta voi nousta, mutta se voi myös laskea.

Pitkällä aikavälillä kulta on tarjonnut hyvän tuoton. Kahdenkymmenen vuoden aikana kullan spot-hinta on noussut 560 prosenttia eli 270 dollarista noin 1 800 dollariin.

Viime vuoden elokuussa kullan hinta kävi kaikkien aikojen huipussaan puhkaisten 2 000 dollarin unssihinnan rajan. Edellinen hintahuippu nähtiin kymmenen vuotta sitten, jolloin hinta kipusi 1 700 dollarin yli.

Hintapiikeistä huolimatta viimeisen kymmenen vuoden aikana kullan hinnannousu on ollut hitaampaa kuin sitä edeltävinä vuosina. Hinta liikkuu nyt likimain samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten eli 1 700–1 800 dollarissa.

Oheinen kuvaaja kertoo, että SPDR GLD Shares etf -nimisen kulta-etf:n tuotto häviää kymmenessä vuodessa reippaasti osakkeiden kokonaistuotolle, kun mittarina käytetään S&P 500 -indeksin kokonaistuottoa. Se laskee mukaan myös osingot.

Vaikka esimerkissä on kyse vain yhdestä kulta-etf:stä, niin eri kulta-etf:ien väliset erot ovat marginaalisia. Käytännössä kulut ovat ainoa erottava tekijä.

Alavan mukaan mitään näkemystä kullan tulevasta hintakehityksestä on mahdoton antaa, vaikka kultasijoittajat hintahuipun aikana spekuloivatkin jopa 3 000–4 000 dollarin unssihinnoilla.

”Kullalle ei voi määritellä niin sanotusti oikeaa hintaa, koska kullasta ei saa osinko- eikä korkotuottoa. Tämä on myös syy siihen, että institutionaaliset sijoittajat vieroksuvat kultaa sijoituskohteena”, Alava sanoo.

Jonkinlaista pohjahintaa voi kuitenkin arvioida tuotantokustannusten perusteella. Kaivosyhtiöiden tuotantokustannukset ovat nousseet ja pitkällä aikavälillä jopa tuplaantuneet. Alavan mukaan kustannukset kultaunssia kohtaan ovat nykyisin korkeimmillaan 1 200 dollarin hujakoilla, eli sitä voi pitää jonkin sortin pohjahintana kultaunssille.

Kultakaivososakkeet eivät sen sijaan ole olleet sijoittajille mikään kultakaivos ainakaan aivan viime aikoina. Esimerkiksi maailman toiseksi suurimman kullantuottajan, kanadalaisen Barrick Gold -yhtiön osakekurssista on vuodessa haihtunut noin viidennes. Se on valtaosa viimeisen viiden aikana tulleesta noususta.

Barrick Gold on yhtiö, jota sijoitusguru Warren Buffett tankkasi salkkuunsa viime vuoden kultakuumeessa.

Kultakaivososakkeita laajemmin Wall Streetillä seuraava NYSE Arca Gold Miners -indeksi sen sijaan kertoo paremmasta kehityksestä pidemmällä aikavälillä, vaikka kulunut vuosi on senkin perusteella ollut heikko. Viidessä vuodessa indeksi on noussut 70 prosenttia.

4. Kannattaako kultaan sijoittaa – ja milloin?

Ainoa hyvä syy sijoittaa kultaan on Alavan mielestä salkun hajauttaminen. Muuten hän ei pidä kultaan laajemmin sijoittamista mielekkäänä.

”Kultaa kannattaa ajatella vain hajautushyötynä, koska se ei korreloi osakkeiden eikä bondien eikä kiinteistöjen kanssa. Tällöin se voi pienentää salkun volatiliteettia”, Alava sanoo.

Hänen mukaansa kulta-etf:t ovat erittäin likvidi sijoituskohde, eli niillä käydään paljon kauppaa, jolloin myös myynti on helppoa. Monet muut vaihtoehtoiset sijoituskohteet voivat olla varsin epälikvidejä.

Alavan mukaan kultaa ei kannata koskaan ajatella lyhytaikaisena sijoituksena, sillä hinnan vuotuiset heilahtelut voivat olla isoja, eikä kulta silloin välttämättä tuo kaivattua turvaa.

Jotain merkkejä voi nähdä koroista.

Milloin sitten on oikea aika hajauttaa varojaan kultaan?

Juuri tällä hetkellä ei Alavan mukaan olla osakemarkkinoiden eikä inflaation suhteen tilanteessa, jossa turvasatamalle olisi tarvetta.

”Tilanne toki muuttuisi, jos pörsseissä nähtäisiin isoa turbulenssia ja eri maissa isoja lockdowneja omikron-virusmuunnoksen takia, tai jos inflaatio näyttäisi jatkuvan voimakkaana ja dollari lähtisi heikkenemään”, Alava arvioi.

Mitään yksiselitteistä yleistä ohjetta on Alavan mukaan mahdoton antaa, mutta jotain merkkejä voi nähdä koroista. Kultaan voisi olla järkevä siirtyä silloin, kun reaalikorot lähtevät alaspäin.

Kun korkotaso on nollassa ja inflaatio kiihtyy, painuu reaalikorko alaspäin ja miinukselle. Näin kävi viime vuonna. Negatiivinen reaalikorko hyödyttää kultaa, koska perinteiset valtionlainasijoitukset eivät toimi silloin hyvinä turvasatamina, koska ne tarjoavat negatiivista reaalituottoa.

Mikäli inflaatio pysyisi ennallaan ja korot lähtisivät nousemaan, alkaisi reaalikoron negatiivisuus pienentyä. Yleensä pitkien korkojen nousu vähentääkin kullan kysyntää.

Yksiselitteisiä nämäkään vaikutukset eivät ole, kun eri osatekijät vetävät eri suuntiin, Alava korostaa.

Kokonaisuutena sijoittajien kiinnostus vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin on lisääntynyt. Taustalla on pitkään jatkunut matala korkotaso sekä epäluulo keskuspankkeja ja rahan arvon säilymistä kohtaan.

Kulta on yksi vaihtoehto tässä tilanteessa.

Institutionaaliset sijoittajat ovat puolestaan hakeneet vaihtoehtoja esimerkiksi hedge fundeista eli vipurahastoista ja private equity -rahastoista. Myös metsärahastojen kaltaiset vaihtoehtoiset kohteet ovat nousseet niille kiinnostaviksi.

Myös kryptovaluutoista on tullut yksi vaihtoehto. Julkisuudessa kryptovaluutoista on joskus puhuttu jopa uutena kultana, mutta Alava ei näkemystä niele. Kullalla on takanaan pitkä historia ja se on säilyttänyt arvonsa. Kryptovaluutoilla ei sellaista historiaa vielä ole.

Artikkeliin liittyviä aiheita