Kasvuyritykset hekumoivat maailmanpelastuksella, vaikka bisnesmallien takana on kyyninen ihmiskäsitys. - HS Visio | HS.fi

Helppo ja halpa kyynisyys

Bisnesmaailmassa hyvän tekeminen pitää paketoida kyyniseen maailmankuvaan, jos mielii tulla otetuksi tosissaan, kirjoittaa HS Vision kolumnisti Annu Nieminen.

8.1. 2:00 | Päivitetty 8.1. 11:46

Istun asiakastapaamisessa ja hikoilen. Merkittävän varainhoitajan sijoitusjohtaja on todennut datamme olevan selvästi kilpailijoita parempaa ja kaupan tekeminen on loppusuoralla.

Vain yksi asia mietityttää häntä enää.

”Mutta mites vielä tämä, kun Uprightilla on sellainen maine, että teette tavallaan hyvää. Niin olettehan kuitenkin ihan oikea firma?”

Riennän oitis korjaamaan väärinkäsityksen.

”Ei meidän asiakkaista kukaan mitään maailmaa halua pelastaa, kyllä tätä dataa käytetään ihan vain taloudellisten riskien minimointiin."

Hississä tuijotan peilikuvaani. Minun on pakko vähän nauraa. Yritinkö juuri peitellä hyvän tavoittelua kyynisillä tarkoitusperillä, jotta meidät tulkittaisiin oikeaksi firmaksi?

Bisnesmaailmassa hyvän tekemistä on monesti syytä perustella kyynisillä argumenteilla, jos mielii tulla otetuksi vakavasti.

Kyynisyydellä tarkoitan alitajuista oletusta ihmisestä itsekeskeisenä tyyppinä, joka ei paljon muita mieti. Muutosta saadaan aikaan pelaamalla hänen itsekkäillä haluillaan ja oman edun tavoittelullaan.

Uutinen, ilmiö tai data kiinnostaa vasta sitten, kun se kertoo jotain kamalaa ja ikävää.

Kyynisyyden vastakohta, ihmisen olettaminen perimmiltään hyväksi ja hyvää muille haluavaksi, nimetään usein idealismiksi. Sitä pidetään monesti naiivina, kun taas kyynisyys liitetään älykkyyteen. Näin siitäkin huolimatta, että tiede sanoo toisin.

Hollantilaishistorioitsija Rutger Bregman kirjoitti ilmiöstä toissa vuonna hitiksi nousseessa Hyvän historia -kirjassaan. Bregman kertoo tutkimuksista, joissa on yritetty todistaa homo economicuksen itsekkyyttä, mutta löydettykin teoriaan sopimattomia piirteitä, kuten muiden auttamisen halua lajitovereistamme.

Kyynisyys on helppoa ja halpaa. Se on turvallinen paradigma paitsi stereotyyppiselle vihaiselle nettitrollaajalle, myös monelle yritysjohtajalle, tutkijalle ja poliitikolle.

Eikä tässä ole mitään kummallista markkinataloudessa – positiivista ilmiötä on vaikeampi todistaa ja myydä, joten on turvallisempaa mennä kurjan kautta.

Media on tässä tietenkin klassikkoala: uutinen, ilmiö tai data kiinnostaa vasta sitten, kun se kertoo jotain kamalaa ja ikävää. Maltillinen viesti hiljalleen koko ajan parempaan suuntaan kehittyvästä trendistä ei ole uutinen.

Maailmanpelastuksesta hekumoidaan, mutta todelliset ambitiot ovat latistavan matalalla.

Vaikka teknologiakasvuyrityspiirit ovat monessa asiassa edistyksellisiä, tässä asiassa ne eivät ole.

Teknologiakasvuyritysten bisnesmallien takana piilee usein kyyninen ihmiskäsitys, vaikka itse teknologia olisikin "tulevaisuusvetoista" ja ”mullistavaa”. Maailmanpelastuksesta hekumoidaan, mutta todelliset ambitiot ovat latistavan matalalla.

Mietitään vaikkapa uusimpia tekoälyavusteisia teknologioita ja mihin niitä on toistaiseksi hyödynnetty: tehdään turhan krääsän mainostamisesta hieman tehokkaampaa, viihteestä hieman koukuttavampaa ja roskaruoan ilmestymisestä rikkaiden ylensyöneiden ihmisten kynnyksille hieman nopeampaa.

Jos ei tietäisi paremmin, voisi luulla, että tässä yritetään tappaa ihmistä sukupuuttoon.

Suosikkiesimerkkini teknologia-alan taustalla piilevästä kyseenalaistamattomasta kyynisyydestä on kuitenkin blockchain. Kokonainen kirjo teknologioita omistettu sille, ettei kenenkään tarvitsisi luottaa toiseen. Kolikon kääntöpuolella ovat jäätävät hiilidioksidipäästöt näiden mielikuvituskonstruktioiden louhimisesta.

Tässä ei voi onnistua, jos ihmisen hyvyyteen ei usko.

Onko tästä sitten jotain haittaa? Jos kerran kyynisyys on niin paljon helpompaa, eikö voitaisi vain kyynistellä menemään?

Kyynikolta menee todellisuudesta iso osa ohi, koska hänen linssejään sumentaa vähintään yhtä paksu möhnäkerros kuin idealistin.

Jos emme hyödynnä yhtä ihmisen suurimmista voimista, halua tehdä hyvää itsellemme ja toisillemme, jätämme ison osan mahdollisuuksista käyttämättä.

Ihmiskunnan suurimmat haasteet, joihin bisnesmaailma yrittää nyt vastata, vaativat ihmisten välisen yhteistyökyvyn, empatian ja systeemiälykkyyden taidokasta esiin houkuttelua.

Tässä ei voi onnistua, jos ihmisen hyvyyteen ei usko.

Näiden ongelmien ratkaisemiseen kätkeytyy myös suuri bisnespotentiaali. Vaikka maailmanpelastus ei siis kiinnostaisi, kenties kyynisyyden kitkemiseen löytyy silti kannustimia. Myös kyynisesti ajateltuna.

Artikkeliin liittyviä aiheita