Ekonomisti haastaa pörssin päiväkauppiaat: Heistä olisi enemmän hyötyä työttöminä työnhakijoina. - HS Visio | HS.fi

Ekonomisti haastaa pörssin päiväkauppiaat: Heistä olisi enemmän hyötyä työttöminä työnhakijoina

Ekonomisti Juha Itkosen mielestä pörssissä päiväkauppaa käyvistä sijoittajista ei ole hyötyä kansantaloudelle. Parempi olisi olla jopa työttömänä työnhakijana. Pelkkä itsensä työllistäminen ei riitä, koska sen tekee huumekauppiaskin.

Ekonomisti ja startup-yrittäjä Juha Itkonen sanoo, että pörssin päiväkauppiaat olisivat kansantaloudelle arvokkaampia työttöminä työnhakijoina.

4.1. 16:08 | Päivitetty 11.1. 19:19

Meille on aina hoettu, että kaikki työ on arvokasta. Että on parempi tehdä edes jotain kuin lojua työttömänä kortistossa.

Mutta tämä ei välttämättä olekaan totta, ei ainakaan ekonomisti Juha Itkosen mielestä. Hänen mielestään jotkut työt ovat niin hyödyttömiä, että niiden tekijöiden olisi parempi olla työttömänä työnhakijana.

Yksi tällaisista töistä on Itkosen mukaan treidaaminen eli pörssissä tehtävä päiväkauppa. Päiväkauppiaat eli daytraderit ostavat ja myyvät osakkeita nopeaan tahtiin pörssipäivän aikana.

Itkonen nosti asian keskusteluun viestipalvelu Twitterissä, jossa hän twiittasi asiasta näin:

”Rohkenen sanoa: Päiväkauppiaat olisivat kansantaloudelle arvokkaampia työttöminä työnhakijoina. Päiväkauppa ei juurikaan tuota mitään, mikä nettona lisäisi ihmisten hyvinvointia, mutta työnhakijana olisi sentään tarjolla tuottavaan työhön.”

Miksi Itkonen ajattelee näin? Ja miksi hän halusi nostaa ajatuksen esiin juuri nyt?

Itkonen kertoo HS Visiolle, että taustalla on huoli siitä, että kuumana käyvä sijoitusmarkkina on tehnyt päiväkaupasta entistä houkuttelevampaa ja saanut myös monet nuoret pohtimaan sitä jopa uravalintana.

Hän ymmärtää innostuksen sinänsä, sillä nautti itsekin nuorena markkinoiden seuraamisesta it-kuplan aikanaan, mutta syytä huoleenkin on.

”Nuorten olisi hyvä miettiä, millainen heidän oma kontribuutionsa taloudessa on, ja millainen se olisi jos he olisivat päiväkauppiaita. Taloutemme rakentuu kuitenkin vastavuoroisuuden varaan”, Itkonen sanoo.

Aiemmin Suomen Pankin ekonomistina työskennellyt ja nykyään tietoa automatisoivan Robonomist-startupin perustajana toimiva Itkonen sanoo haluavansa herättää keskustelua siitä, millainen työ ja millainen taloudellinen toiminta ylipäätään kääntyy hyvinvoinniksi yhteiskunnassa.

Twiitilleen Itkonen sai nopeasti vastaan väittäviä kommentteja, joissa ei juurikaan ymmärrystä hänelle herunut.

Vastaväittäjät nostivat esiin päiväkauppiaiden roolin markkinoiden likviditeetin ja hinnoittelun parantajana ja verotulojen tuojana.

Perustelut eivät yllätä Itkosta.

Itkosen ajatukset perustuvat taloustieteen keskeisiin peruskysymyksiin siitä, mikä taloudessa tuottaa hyvinvointia, ja miten ihmisten tarpeita tyydytetään.

Pelkistetysti kyse on siitä, että leipurin leipoma leipä tyydyttää ravinnon tarvetta ja lääkärin antama palvelu hoitaa terveyttä. Jos leipuri ja lääkäri jäisivät pois töistä, niin leipä jäisi saamatta ja sairaus hoitamatta.

”Mutta jos päiväkauppias jäisi pois töistä, niin vähenisikö meidän hyvinvointimme jollain tavalla”, Itkonen kysyy ja vastaa, että ei vähenisi.

Nykyaikaisessa yhteiskunnassa vaikutusketjut ovat toki pitkiä, ja työn tuottaman hyvinvoinnin synty tulee monen mutkan kautta.

Itkonen korostaa, että rahoitusmarkkina on kaiken kaikkiaan tärkeä taloudellisen hyvinvoinnin perusta. Pörssikaupankäynti ja sijoittaminen eivät sinänsä ole Itkosen mukaan ongelmallisia.

”Kyse on siitä, minkä tyylinen kaupankäynti hyödyttää taloutta ja minkälainen ei. Onko kyse vain sellaisesta kaupankäynnistä, jossa joku tienaa rahaa markkinahäiriön ansiosta? Sellainen ei tue taloutta ja hyvinvointia”, Itkonen sanoo.

Se, että sijoittajat ostavat normaalitapaan yhtiöiden osakkeita pörssistä, luo sen sijaan yrityksille mahdollisuuksia investointeihin, jotka puolestaan voivat luoda taloudellista hyvinvointia. Leipomo voi investoida uusiin uuneihin ja kasvattaa tuotantoaan, Itkonen pelkistää.

Päiväkaupassa puolestaan on kyse nopeiden markkinaliikkeiden ja -häiriöiden hyödyntämisestä voiton tekemiseksi, hän korostaa.

HS seurasi joulukuussa 2020 päiväkauppiaiden arkea Helsingin Kampissa. Lue juttu tästä: Pienessä toimistossa Helsingin Kampissa alkaa iltaisin kiihkeä peli – Nämä miehet takovat rahaa ja tappioita muiden nukkuessa

Vilkkaan päiväkaupan on sanottu kuitenkin parantavan osakemarkkinoiden likviditeettiä, tehokkuutta ja hinnanmuodostusta lisäämällä kaupankäynnin volyymiä. Eikö tämä sitten ole hyvä asia?

Itkonen myöntää, että jotain hyötyjä päiväkaupasta voi tässä suhteessa olla. Mutta hyödyt eivät vielä riitä lisäämään taloudellista hyvinvointia. Varsinkaan pienimuotoisesta, harrastelijamaisesta päiväkaupasta ei Itkosen mielestä tässä suhteessa ole mitään yleistä hyötyä.

Hänen mukaansa on myös kyseenalaista, tarvitaanko likviditeettiä lisää juuri nyt, kun nousumarkkinoilla kauppa käy muutenkin hyvin.

Ylipäätään vilkkaan kaupankäynnin kustannukset ylittävät usein kaupoista saadut hyödyt. Usein pitkäaikainen sijoittaminen on tuottavampaa, ja vain pieni osa päiväkauppiaista menestyy, Itkonen huomauttaa.

Entä sitten verot? Päiväkauppaa käyvät sijoittajat maksavat voitoistaan pääomatuloveroa – eikö sekään tuota taloudellista hyvinvointia?

Itkosen vastaus on ei. Valtion taskuun päätyy täsmälleen sama määrä osakkeiden myyntivoitoista maksettua veroa olipa sen maksajana päiväkauppaa käynyt sijoittaja tai joku muu.

Eli se, että päiväkauppiaan työ jäisi tekemättä, ei vaikuttaisi mitenkään verokertymään ja taloudelliseen hyvinvointiin.

Entä työttömyys? Miksi on parempi olla työttömänä työnhakijana kuin päiväkauppiaana? Eikö ole hyvä, että ihminen hankkii elantonsa itse? Työttömyyskorvauksista koituu kustannuksia yhteiskunnalle

”Jos työttömyyden vaihtoehtona on se, että ihminen on mukana taloudellisessa toiminnassa, joka ei varsinaisesti tuota mitään hyödykettä, niin on ihan sama kuin hän olisi työttömänä”, Itkonen sanoo.

Työttömän työnhakijan työpanoksella on sen sijaan mahdollisuus päästä hyödylliseen käyttöön, kun hän löytää töitä. Työttömänä ollessaankin hän tuo likviditeettia työmarkkinoille, eli työnantajille on tarjolla enemmän työvoimaa, josta löytää sopiva työntekijä.

Onko päiväkauppias ainoa hyödytön ammatti tai työtehtävä? Vai onko muitakin?

Koska taloudellisen toiminnan kirjo on valtava, ei Itkonen lähde läpikäymään hyödyttömiä toimenkuvia.

Yksi periaate kuitenkin on selvä. Itkosen mukaan ei riitä, että ihminen harrastaa toimintaa, jolla voi tienata rahaa. Eikä sekään riitä, että täyttää työllään jonkun ihmisen tarvetta. Huumekauppiaskin työllistää itsensä päiväkauppiaan tavoin, mutta ei tuota yhteiskunnallista hyötyä eikä hyvinvointia.

”Oman edun tavoittelu voi joskus johtaa kaikkien kannalta huonoon lopputulokseen”, Itkonen sanoo.

Hänen mukaansa taloustieteen näkökulmasta on tärkeää pohtia, millä tavalla yhteiskuntaa ja taloutta kannattaa rakentaa ja millaista toimintaa tukea.

Oikaisu 11.1.2022 kello 19: Jutun ingressiä muutettu. Haastateltava ei verrannut päiväkauppiaita huumekauppaisiin kansantaloudellisen hyödyn kannalta, vaan päiväkauppiaiden tuottavuutta verrattuna työttömiin työnhakijoihin.

Artikkeliin liittyviä aiheita