Sijoittajien Venäjä-riskit ovat realisoituneet. Moskovan pörssin RTS-indeksi romahti torstaina Venäjän hyökkäyksen jälkeen 35 prosenttia.
Yksi vähemmän puhuttu, mutta merkittävä Venäjä-riski piilee Fortumin saksalaisessa tytäryhtiössä Uniperissa. Uniperin riskit heijastuvat sijoittajiin, emoyhtiö Fortumiin, suomalaisiin veronmaksajiin ja laajemmin koko Euroopan energiamarkkinoihin.
Uniperin tilanne on monella tapaa vaikea.
Yksi konkreettinen, pitkälti realisoitunut riski on Nord Stream 2 -kaasuputki, jota Uniper on rahoittanut. Saksan liittokansleri Olaf Scholz sanoi tiistaina, ettei kaasuputkihanke voi edetä. Putki on turha, jos sitä ei voi käyttää.
”Salkku on kooltaan valtava, ja sen heilahdukset nostattavat sijoittajien hiukset pystyyn.
Toinen riski on Uniperin tytäryhtiö Unipro. Moskovassa listattu Unipro omistaa useita voimaloita Venäjällä. Unipro ei ole yksinään Uniperille kohtalonkysymys. Unipron pörssiarvo oli torstaina noin miljardi euroa, eli kymmenesosa Uniperin markkina-arvosta.
Uniperin kannalta paljon huolestuttavampia ovat ne riskit, joiden kokoa tai todennäköisyyttä on mahdoton arvioida yhtiön ulkopuolelta.
Uniperin pääbisnes on yksinkertaista. Yhtiö ostaa kaasua Venäjältä ja lupaa toimittaa kaasun asiakkailleen hieman korkeammalla hinnalla. Uniper käärii osto- ja myyntihinnan erotuksen itselleen.
Nyt vaarana on, että Venäjän kaasuhanat sulkeutuvat. Silloin Uniperin pitäisi etsiä asiakkaille luvattu kaasu jostain muualta. Jos Uniper joutuu ostamaan kriisitilanteessa kaasua maailmanmarkkinoilta, se käy kalliiksi.
Uniperin toimitusjohtaja Klaus-Dieter Maubach vakuutti keskiviikkona sijoittajapuhelussa luottavansa Gazpromiin sopimuskumppanina. Äänensävy ei ollut rauhoitteleva, vaan haudanvakava.
Sitten on Uniperin johdannaissalkku. Salkku on kooltaan valtava, ja sen heilahdukset nostattavat sijoittajien hiukset pystyyn.
Uniperin johdannaissaatavien määrä oli vuosi sitten seitsemän miljardia euroa. Nyt luku on lähes 65 miljardia euroa. Kukaan Uniperin ulkopuolella ei tiedä, mitä nuo johdannaiset tarkalleen ovat.
Investointipankit vaativat johdannaissijoittajilta vakuuksia siltä varalta, että johdannaisen hinta kehittyisi arvaamattomalla tavalla. Euroopan energiamarkkinat ovat poukkoilleet viime kuukausien aikana, ja sen vuoksi Uniper on tarvinnut yhä suurempia vakuuksia johdannaisilleen.
Vuoden 2020 lopussa Uniperin vakuusvaateet olivat alle miljardi euroa. Vuoden 2021 lopulla summa oli yli seitsemän miljardia euroa. Lukua voi verrata Uniperin tämänhetkiseen kymmenen miljardin euron markkina-arvoon.
Vakuusvaatimuksien seurauksena Uniper oli tammikuussa rahapulassa. Yhtiö joutui hakemaan kymmenen miljardin euron rahoituspaketin, josta suurin osa tuli Fortumilta. Tavanomaisesti vakuusvaateet hoidetaan pankkien kanssa neuvottelemalla, mutta ilmeisesti heidän mittansa on tullut täyteen. Uniperin piti kääntyä emoyhtiön puoleen.
Vakuutena olevat varat palautuvat yhtiön käyttöön, kun johdannaiset erääntyvät. Ellei Uniper sitten hanki uusia johdannaisia, jotka nekin sitovat miljarditolkulla pääomaa.
Uniperin johdannaispeli on mittaluokaltaan niin suurta, että sillä ei ole varaa yhdenkään desimaalin virheeseen. Uniper itse vakuuttaa, että riskienhallinta on kunnossa.
Uniperin treidauksen viimeaikaiset tulokset ovat heikkoja.
Uniper on yrittänyt suojautua pohjoismaisen sähkön hintaheilahduksilta monimutkaisin järjestelyin. Nyt sähkön hinnan noustua nuo järjestelyt ovat osoittautuneet katastrofaalisen huonoiksi. Kun Uniperin talousjohtaja Tiina Tuomela kuvasi yhtiön vetoja pohjoismaisella sähkömarkkinalla, Societe Generalin analyytikon Lueder Schumacherin äänestä kuului epäusko:
”Tämä on hyvin mielenkiintoista. Tällä ei siis olekaan mitään tekemistä pohjoismaisen sähkön kanssa. . . Kyseessä onkin siis suora sijoitus, joka on mennyt pieleen”, analyytikko kommentoi sijoittajapuhelussa.
