Länsimaat hylkäsivät venäläiset

Missä on lännen tuki niille yksittäisille taistelijoille, jotka ovat uhmanneet hirmuhallintoa ja yrittäneet saada aikaan muutosta, kysyy HS Vision kolumnisti Elina Seppälä.

5.3. 2:00 | Päivitetty 5.3. 7:10

Venäjän presidentti Vladimir Putin aloitti täysimääräiset sotatoimet Ukrainaa vastaan 24. päivä helmikuuta. Hyökkäystä oli valmisteltu pitkään ja rauhassa, minkä vuoksi sen voima on ollut massiivinen.

Tämä on iso ongelma Ukrainalle, jonka populaatiosta 45 prosenttia lasketaan sosioekonomisen statuksen osalta köyhäksi.

Samaan aikaan kun Ukrainassa soditaan, Venäjällä käydään omaa sotaa. Sitä on itse asiassa käyty jo vuosia. Vladimir Putin on tehnyt parhaansa hiljentääkseen kansan syvät rivit lopettamalla riippumattomia sanomalehtiä ja puuttumalla vapaan median toimintaan. On vaikea sanoa, kummalla on vaikeammat olot: toimittajalla vai opposition edustajalla?

Moni pelkää tulevaisuuden puolesta.

Trollitehtaat ovat pyörineet täydellä teholla, kun sosiaalisessa mediassa on syötetty uusia totuuksia kansalle. Kuten Nicole Perlroth sanoo kirjassaan This Is How They Tell Me the World Ends, Venäjän kyberosaaminen on kaukana kehitysmaasta, ja tämä pitäisi tiedostaa myös länsimaissa. Eikä se keskity vain trollaamiseen, vaan kyse on erittäin hienostuneesta kyvystä käydä kybersotaa, johon venäläisillä on ollut aikaa valmistautua. Ukraina on ollut vuosia yksi keskeisiä testialueita.

Venäjä on iso maa, jossa on valtavat tuloerot. Statistan mukaan venäläisten nimellinen kuukausiansio oli vuonna 2020 vähän yli 51 000 ruplaa eli noin 400 euroa. Suurella osalla ihmisistä on pula rahasta, työpaikkoja ei ole, eikä valtio auta. Kun tähän lisätään valtion ylläpitämä propaganda ja ihmisten rajallinen kielitaito, ei kansalaisia voi syyttää. Epätoivo on helppo ratsu, jota on halpa ruokkia.

The Guardianin mukaan Venäjällä on menossa jako sukupolvien välillä, jossa varsinkin nuoret ovat nousseet nykyistä hallintoa vastaan. Moni pelkää tulevaisuuden puolesta. He kokevat, ettei maan nykyinen johto edusta venäläisiä ihmisiä. Kuten lehdessä haastateltu 52-vuotias Natalia asian sanoo, venäläiset eivät ole hiljaa, heidät pistetään hiljaiseksi.

Moni venäläinen kokee olonsa petetyksi. Nykyisen hallinnon harjoittama politiikka on häpeällistä ja surullista. Politicon haastatteleman politiikantutkijan ja entisen Kremlin puheenkirjoittajan Abbas Galljamovin mukaan nyt nähdyt sotaa vastustavat mielenosoitukset ovat poikkeuksellisia. Etenkin jos niitä vertaa vuosi sitten tapahtuneisiin valtion toimiin, kun ihmiset osoittivat mieltä Aleksei Navalnyin pidätystä vastaan. Mielenosoittajat joko karkotettiin maasta tai vangittiin.

Jos maailmaan halutaan rauhaa ja stabiliteettia, muutoksen pitää tapahtua Venäjällä.

Ukrainan sota on järkyttävä asia, ja ukrainalaiset tarvitsevat kaiken tuen. Samaan aikaan meidän on myönnettävä, että venäläisten ajaminen Ukrainasta ei muuta kansainvälisen politiikan asetelmaa. Venäjän tilanteen voi muuttaa vain Venäjältä käsin. Vain kansa itse voi päättää maansa tulevaisuudesta.

Länsimaat ovat vuosisatoja menneet maapallon eri kolkkiin. Valitettavan usein väliin meneminen on pitänyt sisällään oman agendan, kuten öljyn saannin turvaamisen. Silti, länsimaat ovat puuttuneet, osallistuneet ja auttaneet. Todella monia maita ja kansoja. Paitsi venäläisiä.

Missä on lännen tuki niille yksittäisille taistelijoille, jotka ovat uhmanneet hirmuhallintoa ja yrittäneet saada aikaan muutosta? Missä on länsimaiden apu Ukrainan sotaa vastaan mieltään osoittaneille venäläisille, joita on pidätetty isolla kädellä? Jos maailmaan halutaan rauhaa ja stabiliteettia, muutoksen pitää tapahtua Venäjällä.

On totta, että venäläiset ovat alkuperäisesti itse valinneet presidenttinsä. Alkuperäisesti. Aitoa oppositiota Venäjällä ei ole ollut vuosiin. Kansalla ei ole ollut pitkiin aikoihin oikeaa mahdollisuutta valita edustajiaan. OVD-info pitää lukua poliittisten mielipiteiden vuoksi vangituista ihmisistä Venäjällä. Tätä kirjoittaessa siellä oli vangittu 6 681 ihmistä Ukrainan sodan vastaisten mielenosoitusten takia. Siis alle viikossa sodan alkamisen jälkeen.

Venäläisen sanomalehden Novaja Gazetan Nobel-palkittu päätoimittaja Dmitri Muratov julkaisi sodan syttymisen jälkeen videon, jossa kertoi vastustavansa hyökkäystä. Hänen mukaansa vain venäläisten sodan vastainen liike voi pelastaa elämän maapallolla. Video on sittemmin sensuroitu.

Ukrainaa tulee auttaa, mutta apua tarvitsevat myös venäläiset, jotta parempi ja turvallisempi tulevaisuus olisi mahdollinen. Kuten venäläinen ystäväni asian ilmaisi: ”Venäläiset eivät kiinnosta ketään. Länsimaat ovat aina auttamassa muita, mutta venäläiset on aina jätetty yksin.”

Olisiko nyt vihdoin aika auttaa myös venäläisiä, jotta kaivattu muutos saataisiin aikaan?

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita