Nykyinen ase­velvollisuus on epä­tasa-arvoinen, ja kaikille pakollinen kriisi­koulutus ratkaisisi ongelman.

Kyberturvallisuus, ensiapu, logistiikka, väestönsuojelu tai ympäristötuhojen torjunta ovat taitoja, joista on hyötyä koko väestölle, kirjoittaa HS Vision toimittaja Elina Lappalainen kolumnissaan.

Sotilasvalan ja -vakuutuksen vannomistilaisuus Helsingin Senaatintorilla.

20.3. 14:46 | Päivitetty 20.3. 17:56

Nykyinen Suomen asevelvollisuus on epätasa-arvoinen, se on selvää.

Olen feministi eli kannatan tasa-arvoa. Tietysti ajattelen, että maanpuolustus ja turvallisuus ovat kaikkien yhteinen asia.

Ukrainan armeijan sotilaista yli 15 prosenttia on naisia, kun Suomessa asepalvelukseen tulijoista on ollut naisia vuosittain 1–2 prosenttia. On silti eri asia, tarvitseeko koko ikäluokka nimenomaan asepalvelusta.

Nykyisessä armeijassa ja sodankäynnissä on paljon erilaisia tehtäviä, eivätkä kaikki niistä edellytä maastokelpoisuutta, ampumista tai raskaiden varusteiden kantamista. Armeijan vahvuudesta osa on nykyisinkin esimerkiksi huoltoa, logistiikkaa tai lennokkien ohjaamista. Niiden merkitys on näkynyt myös nyt käytävässä sodassa.

Sen sijaan pohdin mallia, jossa esimerkiksi kuuden kuukauden mittainen maanpuolustuskurssi olisi koko ikäluokalle pakollinen. Ikäluokka jaettaisiin valmiuksiensa ja toiveidensa mukaisesti aseelliseen ja aseettomaan palvelukseen.

Lyhyempikin koulutus, vaikka kolme kuukautta, voisi riittää osalle. Siitä motivoituneimmat ja palveluskelpoisimmat voitaisiin seuloa jatkamaan koulutusta parhaaksi katsotulla tavalla.

Koronaviruspandemia on osoittanut, että yhteiskuntaamme uhkaavat muutkin kuin sotilaalliset kriisit.

Ajatus ei tietenkään ole uusi.

Koko ikäluokan yhteistä kansalaispalvelusta eri muodoissaan ovat ehdottaneet eri vuosikymmeninä monet henkilöt. Myös puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ehdotti vuonna 2020 kutsuntojen ulottamista koko ikäluokkaan. Tuolloin Kaikkonen sanoi, että niin sanottu kansalaispalvelus voisi kuroa kiinni naisten ja miesten välistä tasa-arvoeroa. Naisille Kaikkonen ehdotti kevennettyä 2–3 kuukauden kansalaispalvelua.

Lue lisää: Ase­velvollisuus­komitea esittää kolmivaiheisia kutsuntoja koko ikäluokalle

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut monet meistä pohtimaan asiaa juuri nyt.

En oikein ymmärrä nykyistä siviilipalvelusta. Se tuntuu rangaistukselta, jonka tarkoitus on ohjata kaikkia valitsemaan oikeasti se asepalvelus. On vaikea nähdä hyötyä kriisivalmiudelle vaikka siitä, jos joku on sivarissa paikallislehdessä tai päiväkodissa.

Sen voisi korvata maanpuolustuskurssi, jonka sisältönä olisi esimerkiksi kyberturvallisuutta, medialukutaitoa informaatiosodan ymmärtämiseksi, ensiaputaitoja, logistiikkaa ja muita kriisivalmiudessa tärkeitä taitoja, jotka ovat tarpeen meille kaikille.

Koronaviruspandemia on osoittanut, että yhteiskuntaamme uhkaavat muutkin kuin sotilaalliset kriisit. Myös ilmastonmuutos tuo tulevaisuudessa eteemme ilmiöitä, joissa kriisivalmiudet voivat olla tarpeen.

Meripelastus, ympäristövahinkojen tai tulvien torjuntatehtävät, palopelastustehtävät, pandemioihin varautuminen. Näille taidoille on käyttöä myös rauhan aikana.

Ensiapukoulutettuna partiolaisena minulla on ehkä jo joitakin näistä taidoista. Mutta tällainen kriisivalmiuskurssi kuulostaa itse asiassa sen verran kiinnostavalta, että sille pääsevää ikäluokkaa tulisi vähän kade.

Puolustusvoimat ei halua eikä tarvitse koko ikäluokkaa ainakaan aseelliseen palvelukseen.

Omassa sosiaalisen median kuplassani muutamat naiset ovat kertoneet, että he ovat jo ilmoittautuneet naisten vapaaehtoisille maanpuolustuskursseille. Kiinnostus näkyy piikkinä myös Google-hauissa.

Kaikki, joita nyt alkoi kiinnostaa, siitä vain selaamaan Maanpuolustuskoulutuksen ja Naisten valmiusliiton kurssien tarjontaa. Tosin Etelä-Suomen kevään kursseista kivääriammunta- ja pistooliammuntakurssit ovat jo täynnä.

Koko ikäluokan läpäisevä koulutus toki maksaa. Puolustusvoimat ei halua eikä tarvitse koko ikäluokkaa ainakaan aseelliseen palvelukseen.

Kaikkosen ajatusta kansalaispalvelusta ja yleisistä kutsunnoista selvitti valtioneuvoston asettama parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea. Se ei kannattanut kansalaispalvelusta.

”Meillä yksinkertaisesti ei ole resursseja sen suorittamiseen yhteiskuntana”, komitean puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) sanoi Ruotuväki-lehden mukaan.

Mystisesti Kanerva vetosi asiassa myös perhepolitiikkaan, mikä kuulostaa ummehtuneelta.

Voi myös olla, että juuri nyt päättäjien mielessä on vain järjestelmämme yhteensopivuus Naton kanssa. Tasa-arvo voi sen rinnalla tuntua sivuseikalta.

Asevelvollisuuskomitea piti silti järkevänä yhteisiä kutsuntoja eli sitä, että myös kaikki naiset osallistuisivat kutsuntoihin. Ikäluokat ovat pienentyneet, ja varusmiespalveluspalveluksen suorittaneiden miesten osuus miesikäluokasta on laskenut noin 65 prosenttiin. Naisia halutaan kannustaa mukaan.

Heille asepalvelus pysyisi kuitenkin vapaaehtoisena, eli malli ei ratkaise tasa-arvo-ongelmaa.

Eikä malli ratkaise nykyisen siviilipalveluksen ongelmia.

Nykyjärjestelmässä siviilipalvelusmiehet kärsivät turhaan myös sosiaalisesta leimasta. Sen tilalle olisi syytä saada järjestelmä, joka on tasa-arvoisempi ja oikeudenmukaisempi – ja hyödyttää paremmin yhteiskunnan kriisivalmiuksia.

Oikaisu 20.3.2022 kello 17.54: Tekstissä puhuttiin aiemmin virheellisesti Maanpuolustuskorkeakoulun kursseista, kun tosiasiassa kyse on Maanpuolustuskoulutuksesta, joka toteuttaa yhdessä Naisten valmiusliiton kanssa naisille suunnattua koulutusta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita