Hallitus pelasi taas velkakortin, ja tällä kertaa kauhisteluun voi olla aihetta – Neljä ikävää huomiota velkaantumisesta

Valtion velkaantumiseen liittyy piirteitä, jotka tekevät Suomesta muita maita alttiimman korkojen nousulle.

Hallituksen johtoviisikko sopi tiistaina kehysriihessä Helsingin Säätytalolla julkisen talouden suunnitelmasta tuleville vuosille.

7.4. 10:50

Suomen hallitus selvisi tiistaina kehysriihestä keinolla, joka on viime vuosilta tuttu: haasteet selätetään ottamalla lisää velkaa.

Velkaantuminen on ollut viime vuosina menestyksekäs lääke länsimaiden talousongelmiin. Velalla rahoitettujen elvytystoimien avulla koronakriisin vaikutukset Euroopan ja Yhdysvaltojen talouteen ovat jääneet odotettua lievemmiksi. Nyt velkaa aiotaan käyttää Ukrainan sotaan liittyvien menojen rahoittamiseen – ja vähän muuhunkin.

Velkamarkkinoiden ympäristö on kuitenkin muuttumassa. Raha on tähän saakka ollut halpaa, mutta pian voi olla toisin.

Inflaation kiihtyminen on saanut keskuspankit muuttamaan puheitaan rahapolitiikan näkymistä. Nollakorot eivät ole enää selviö.

Kehysriihessä korkojen nousun todettiin aiheuttavan miljardiluokan lisäyksen valtion menoihin. Korkotilanne ei kuitenkaan noussut keskusteluissa keskiöön, koska sodan aiheuttamia tarpeita ja Suomen varautumisesta huolehtimista pidettiin niin tärkeänä.

Korkojen nousu on suurin uhka Etelä-Euroopan ylivelkaantuneille valtioille, kuten Italialle ja Kreikalle, mutta Suomikaan ei voi väheksyä velkaantumisen vaaroja.

HS Visio kokosi neljä huomiota siitä, miksi velkaantuminen on Suomelle ikävämpi ilmiö kuin monelle muulle maalle.

1. Korkojen nousu ui nopeasti Suomen lainoihin

Korkojen nousu ei iskisi täysimääräisesti heti minkään valtion rahoituskustannuksiin, koska valtionlainoissa käytetään kiinteitä kuponkikorkoja. Suomen valtionlainoihin korkojen nousu hiipisi kuitenkin verrattain nopeasti.

Suomen valtionlainojen uudelleenhinnoitteluaika on poikkeuksellisen lyhyt verrattuna Euroopan keskiarvoon. Myös Suomen valtionlainojen pituus on verrattain lyhyt, eikä Suomi ole erityisesti kunnostautunut korkojen nousulta suojaavien johdannaisten käytössä.

Suomen lainoihin uudet korot tulevat keskimäärin 4,5 vuodessa, kun yleensä vastaava aika on euromaissa 5–10 vuotta.

2. Korkojen nousu ui nopeasti myös asuntolainoihin

Korot iskisivät muuta Eurooppaa nopeammin myös Suomen asuntovelallisiin. Suomessa valtaosalla asuntovelallisista on vaihtuvakorkoinen laina, kun taas muualla Euroopassa kiinteäkorkoiset lainat ovat suosituimpia.

Noin kolmanneksella Suomen asuntovelallisista on korkosuojaus, joka hieman suojaa korkojen nousulta, mutta tämänkin huomioiden suomalaiset ovat poikkeuksellisen alttiita korkojen muutoksille.

Asuntolainojen rasite ei kohdistu suoraan valtiontalouteen, mutta välillisesti se vaikuttaa myös valtion kassaan.

3. Suomen eväät velkaantumisen taittamiseen ovat heikot

Oma lukunsa on Suomen väestörakenne, joka tekee talouden näkymistä heikot. Julkisen talouden menot ovat kroonisella tavalla tuloja suuremmat ilman poikkeustilanteitakin. Jos Suomen korkomenot kasvavat, niitä on vaikeampi korvata säästämällä muualta.

Muiden maiden on helpompi selittää velkaantumista väliaikaisuudella.

4. Velkakurin perinteet murenevat silmissä

Suomen velkaantuminen herättää myös kysymyksen siitä, onko Suomi astumassa pysyvästi pois niiden maiden joukosta, jotka tunnetaan tunnollisesta julkisen talouden hoidosta.

Suomen valtiontalouden tasapainoa on perinteisesti vaalittu menokehyksien avulla. Kehykset asettavat rahankäytölle raamit, joista ei ole tavattu poiketa. Yllättävät menotarpeet on korvattu säästämällä vastaava raha muualta.

Nyt hallitus päätti jälleen poiketa raameista, vaikka teknisesti se siirtää Ukrainan sotaan liittyvät menot kehyksen ulkopuolelle.

Toistuvat poikkeukset menokuria ylläpitäviin kehyksiin tietysti rapauttavat raamien merkitystä.

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan Sami Yläoutisen mukaan virasto aikoo tutustua hallituksen päätöksiin huolella. VTV antaa toukokuussa valtiovarainvaliokunnalle lausunnon, jossa se esittää tarkemmat huomionsa julkisen talouden suunnitelmasta.

”Otamme nyt tehtyihin päätöksiin kantaa myöhemmin, mutta yleisellä tasolla voi todeta, että VTV on pitänyt tärkeänä kehysmenettelyn kunnioittamista”, Yläoutinen sanoo.

Kehyksiin tehtäviä poikkeuksia tulee Yläoutisen mukaan lähtökohtaisesti välttää. Jos poikkeuksia tehdään, niiden tulisi olla huolella perusteltuja ja tarkkaan rajattuja, jottei poikkeustilanteita käytetä menojen tarpeettomaan lisäämiseen.

Toistaiseksi Suomen valtionlainojen korot eivät ole huolestuttaneet sijoittajia. Suomen velkakirjojen korot ovat nousseet selvästi, mutta vain hieman enemmän kuin mittatikkuna toimivan Saksan korot.

Eikä Suomen velkatilanne kokonaisuutenakaan näytä lohduttomalta.

Valtiovarainministeriön hahmotelmissa euromääräisen velan kasvu näyttää jyrkältä, mutta tärkeämpää on se, miten velka kehittyy suhteessa talouden kokoon. Valtiovarainministeriön ennusteissa julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen kasvaa selvästi maltillisemmalla kulmakertoimella. Jos Suomi pystyy pitämään kiinni ennustetusta talouskasvusta, se auttaa käsittelemään kasvavaa velkamäärää.

Inflaatio voi noustessaan myös helpottaa valtion velkataakkaa, jos korot jäävät kohoamisestaan huolimatta inflaatiota alemmalle tasolle. Korkea inflaatio kiihdyttää nimellistä talouskasvua, mikä pienentää valtionvelkaa suhteessa talouden kokoon.

Velkojen inflatointi oli keskeisessä roolissa maailmansotien jälkeisten velkojen kuittaamisessa.

Inflatointi on sitä tehokkaampaa, mitä vahvempi on talouskasvu. Ennustettuun talouskasvuun liittyy aina epävarmuus, joka on tällä hetkellä tavallistakin suurempi.

Euroopan taloudessa on parhaillaan käynnissä viheliäinen ristiveto, koska inflaation nousu yhdistyy epävarmaan taloustilanteeseen. Yleensä inflaatio kulkee parina talouden kuumenemisen kanssa, mutta nyt talouskasvu on hyytymässä. Useat asiantuntijat ovat nähneet Euroopan tilanteessa stagflaation mahdollisuuden. Se tarkoittaa vauhdikasta inflaatiota, joka yhdistyy hitaaseen talouskasvuun tai taantumaan. Tällainen tilanne söisi kuluttajien ostovoimaa ja elintasoa nopeasti.

Talouskasvun ennustaminen Euroopan nykyisessä tilanteessa on pitkälti arpapeliä, minkä myös ennusteiden tekijät myöntävät. Niin paljon riippuu Ukrainan sodan ja pakotteiden kehittymisestä.

Kehysriihi tehtiin oletuksilla, joissa kaasu ja öljy virtaavat Venäjältä. Pakotteiden lisäykset voisivat olennaisella tavalla kiihdyttää inflaatiota ja laskea talouskasvua.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn antoi kehysriihessä oman arvionsa talouden suunnasta, eikä se lupaa helppoja aikoja velkaisille valtioille. Rehnin arvion mukaan Euroopan keskuspankki joutuu vielä leikkaamaan odotettua isompia siivuja pois talouden kasvuennusteista, koska energian hinta nousee ja tuotannon kapeikot jatkuvat.

Yksimielisyys vallitsee siitä, että sodan vaikutukset eivät tule olemaan pelkästään lyhytaikaisia, koska Venäjän rooli taloudessa ei voi palautua nopeasti ennalleen.

Tämän myönsi myös valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) tiistaina.

”Koronan vaikutukset talouteen olivat verrattain tilapäisiä, sen sijaan sodan vaikutus lienee pysyvä”, Saarikko sanoi tiedotustilaisuudessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita