Euro sulaa – Katosiko yhteisvaluutasta puhti lopullisesti?

Euron arvo on sulanut viime kuukausina, kun talouden näkymät heikkenevät ja keskuspankki empii koronnostoa.

Euro on kokenut kovia jo pidemmän aikaa.

21.4. 10:00

Vanhoina hyvinä aikoina yhdellä eurolla sai 1,30 tai 1,40 Yhdysvaltojen dollaria. Silloinkin kun meni huonosti, eurolla sai 1,20 dollaria.

Eurolla kelpasi matkustella ja ostella tuotteita maailmanmarkkinoita. Teknologiaa ja sellaista.

Toista se on nykyään. Yhdellä eurolla sai tämän viikon keskiviikkona enää 1,09 dollaria.

Ja huonommaksi voi vielä mennä.

Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen sanoo, ettei euron alamäki tullut puun takaa. Pankin ennusteissa on povattu euron heikkenemistä, joka on toteutunut.

Dansken ennuste on, että eurolla saisi vuoden lopussa enää 1,05 dollaria. Niin heikko euro on viimeksi ollut melkein 20 vuotta sitten.

Voisiko euro pamauttaa sen tason läpikin? Ja painua samalle tasolle kuin dollari niin, että valuuttoja voisi vaihtaa päikseen? Samanarvoisuudesta käytetään markkinoilla nimitystä pariteetti. Siihen päätymistä on ennakoinut ainakin hollantilaispankki ABN Amro.

”Pariteetti olisi aika voimakas laskuskenaario”, Ilvonen sanoo. Danske mallintaa valuuttakurssien käypää arvoa erilaisilla malleilla. Mallista riippumatta euron käypä dollariarvo liikkuu pariteetin ja 1,10:n välissä.

”Ollaan jo lähellä käypää arvoa”, Ilvonen sanoo.

Euron heikentyminen on ollut erityisen voimakasta Yhdysvaltojen dollaria vastaan, mutta parin viime kuukauden aikana myös muut valuutat ovat vahvistuneet euroa vastaan. Jopa alkuvuodesta voimakkaasti heikentynyt Ruotsin kruunu on kirinyt euron edelle tämän vuoden osalta.

Myös Nordean ekonomisti Kristian Nummelin arvioi euron olevan lähiaikoina paineessa dollaria vastaan.

Voiko euro siis vielä heikentyä?

”Voi”, Nummelin sanoo. ”Laskuvaraa lyhyellä aikavälillä voisi olla noin 1,05:een. Siellä tienoilla voisi pohja olla.”

Pariteettiin ei Nummelin usko. Euron hintaan on jo laskettu mukaan niin paljon toteutunutta ja uhkana olevaa kehitystä.

Nummelin uskoo, että loppuvuodesta euro voi kuroa takaisin osan heikentymisestään, jos Euroopan keskuspankki pääsee suunnitelmiensa mukaisesti normalisoimaan rahapolitiikkaansa.

Vanhoihin voimiinsa ei Nummelin näe euron palautuvan. Katto voisi löytyä jostain 1,15 dollarin paikkeilta. Senkin saavuttaminen edellyttäisi Euroopan talouden uhkakuvien väistämistä.

Juuri tällä hetkellä euron kurssia rasittaa Ranskan presidentinvaaleihin liittyvä epävarmuus. Perusoletus on, että Emmanuel Macron voittaa toisen kauden presidenttinä, mutta EU-vastaisen Marine Le Penin voitto ei ole mahdottomuus.

”Pienikin mahdollisuus Le Penin voitolle häiritsee halukkuutta sijoittaa euroon”, Nummelin sanoo.

Merkittävämpänä voimana euroa painavat kuitenkin Euroopan talousvaikeudet ja keskuspankkien toimet.

Yhdysvalloissa palkkojen nousukierre on jo kovassa vauhdissa.

Euroopan talouskasvun heikkeneminen alkoi näkyä jo viime kesänä. Maanosan talous nojaa teollisuuteen, mikä tekee valuutasta alttiin suhdanteiden vaihtelulle. Laskusuhdanne heikentää euroa terävästi, ja sellainen näyttää nyt käynnistyneen.

Muun muassa investointipankki Nomura on suositellut eurojen myymistä, koska yleinen makrotalouden tilanne on Euroopalle vaikea.

Inflaatio eli hintojen nousu rasittaa taloutta sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa, mutta erityisesti Euroopan taloudessa on koko ajan läsnä mahdollisuus kasvun tyrehtymiseen. Yhdysvalloissa talouskasvu on rakenteellisesti voimakasta.

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat riskit kohdistuvat ennen kaikkea Eurooppaan.

Lisäksi keskuspankkien erilaiset toimet ovat voimistaneet dollarin ja euron eroavaa kehitystä. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on lähtenyt rahapolitiikan kiristämiseen myöhässä, mutta päättäväisesti. Se vahvistaa dollaria.

Talouden riskinä on silti yhä öljy- ja kaasusanktioiden koventaminen tai se, että Venäjä alkaisi kiristää kaasutoimituksia.

Euroopan keskuspankilla suunta on myös kohti rahapolitiikan kiristämistä, mutta vauhti on täysin toinen. Toistaiseksi EKP on keskittynyt arvopaperien osto-ohjelman supistamiseen.

Kun Fediltä odotetaan 50 pisteen eli 0,50 prosenttiyksikön korotuksia kaikissa seuraavissa kokouksissaan, Euroopassa mietitään vielä, milloin ensimmäiset 25 pisteen koronnostot tehtäisiin. Se tapahtuu ehkä syyskuussa.

Euroopan inflaatio on suppeampaa kuin Yhdysvalloissa, mikä antaa keskuspankille mahdollisuuden tarkkailla tilannetta rauhallisemmin. Euroopassa suuri osa inflaatiosta syntyy yhä energian hinnan noususta. Yhdysvalloissa palkkojen nousukierre on jo kovassa vauhdissa.

Positiivista Euroopalle on se, että Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen talousdata ei ole täysin hapantunut. Talouden riskinä on silti yhä öljy- ja kaasusanktioiden koventaminen tai se, että Venäjä alkaisi kiristää kaasutoimituksia.

”Epävarmuutta on paljon ja keskuspankki joutuu sen huomioimaan. Keskuspankki on tukevasti liikkumassa koronnostojen suuntaan mutta Yhdysvaltojen keskuspankkiin verrattuna käännös on maltillinen ja ottaa aikansa”, Nummelin sanoo.

Hän uskoo kuitenkin, että syksyllä luottamus euroalueeseen voisi sijoittajien silmissä vahvistua, jos EKP pääsee normalisoimaan rahapolitiikkaansa. Ainakin negatiivisista koroista pitäisi päästä eroon.

”Tämän pitäisi tukea euroa.”