Ulkomaiset sijoittajat kaatavat juuri nyt ennätysmäisen paljon rahaa Suomen kasvuyrityksiin – Nämä viisi grafiikkaa näyttävät, mitä suomalaisille startupeille tapahtui vuonna 2021

Pääomasijoittajien mielestä Suomen pitää liittyä Natoon sijoitusten turvaamisen vuoksi.

”Useiden sijoittajien mielestä Natoon liittyminen olisi nyt tärkeää, se on vahva viesti startup-kentältä”, Pääomasijoittajien toimitusjohtaja Pia Santavirta sanoo.

21.4. 9:00

Suomalaiset startup-yritykset rikkoivat viime vuonna ensimmäistä kertaa historiassa miljardirajan, ja keräsivät 1,2 miljardia euroa rahoitusta kasvunsa tukemiseksi.

Kasvussa korostuu ulkomainen pääoma.

Ulkomaisten sijoittajien osuus startupien saamasta rahoituksesta kasvoi jo 71 prosenttiin edellisvuoden 57 prosentista. Ulkomaisia sijoituksia tehtiin Suomeen yhteensä 855 miljoonalla eurolla. Erityisen aktiivisia sijoittajia Suomeen ovat yhdysvaltalaiset pääomasijoitusrahastot.

Kasvuyrityskentän riippuvaisuus ulkomaisesta pääomasta tarkoittaa, että Suomen maakuva ulkomaisten sijoittajien silmissä on äärimmäisen tärkeä asia. Venäjän hyökättyä Ukrainaan, Suomen Nato-pohdinta ja asema Venäjän naapurina on noussut laajasti esiin kansainvälisissä medioissa.

Pitäisikö Suomen siis liittyä Natoon myös kasvuyritysten rahoituksen turvaamisen kannalta?

”Pääomasijoittajilla ei ole siitä virallista kantaa. Mutta saan sijoittajilta vahvasti sellaisia viestejä, että kyllä pitää. Useiden sijoittajien mielestä Natoon liittyminen olisi nyt tärkeää, se on vahva viesti startup-kentältä”, Pääomasijoittajien toimitusjohtaja Pia Santavirta sanoo.

Maakuvasta huolehtiminen ja maariskin vähentäminen on Santavirran mukaan nyt poliitikoilta odotettavista asioista keskeisin.

Toistaiseksi sota ei ole Santavirran mukaan heikentänyt suomalaisten kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella mukaan kansainvälisiä sijoittajia. Amerikkalaiset sijoittajat eivät ole siis alkaneet jarrutella sijoituksia ei-Nato -maahan Venäjän vierellä.

”Sodasta ei ole tulossa kuoppaa sijoitustilastoihin. Silloin kun koronakriisi alkoi, sijoittajat reagoivat voimakkaammin. Toistaiseksi tämä tilanne on näkynyt sijoittajien toimissa yllättävän vähän”, Santavirta sanoo.

Koronan alettua valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi ryhtyi varmistamaan kasvurahoituksen saatavuuden erityisellä siltarahoitusohjelmalla. Vastaavaan ei nähdä nyt Santavirran mukaan tarvetta.

Pääomasijoittajien järjestön julkaisemista vuoden 2021 tilastoista voi tehdä viisi keskeistä havaintoa.

1. Miljardiraja rikkoutui

Suomalaisten kasvuyritysten keräämän rahoituksen määrä on noussut 2020 ja 2021 aivan uudelle tasolle aiempaan verrattuna. Nyt alkuvuonna nähtyjen isojen rahoituskierrosten perusteella voi uskoa, että kasvu jatkuisi.

Jos kasvuyritysten keräämän pääoman kasvu jatkaa nyt nähdyllä uralla, Santavirta uskoo alan ylittävän vuonna 2023 jo kahden miljardin euron rajan.

”Pitkäjänteinen työ markkinan rakentamisessa näkyy. Rahoituksen määrä on kasvanut vauhdikkaammin, kuin uskalsimme edes odottaa.”

Lue lisää: Kasvuyritykset takovat nyt ennätyksiä, ja sama tahti jatkuu tänä vuonna: ”Suomeen osuu jatkossakin yli sadan miljoonan euron sijoituksia.”

2. Isot potit tuovat suurimman osan

Lue lisää: Tuore rahoituskierros synnytti Suomen ensimmäisen yritysohjelmistojen yksisarvisen, vaikka Aiven ei edes tarvinnut lisää rahaa.

Vuoden 2021 suurimmat sijoituskierrokset keräsivät Wolt, Aiven ja Oura.

Pelkästään kymmenen suurinta rahoituskierrosta toi viime vuonna 908 miljoonaa euroa. Muille jäi vain 289 miljoonaa euroa. Yksittäiset suuret rahoituskierrokset tuovat siis suuren osan koko kasvuyrityskentän rahoituksesta.

Todellisten huippuyritysten kärki on kapea.

Tällaisia satojen miljoonien eurojen rahoituskierroksia ei kuitenkaan aiemmin Suomessa ole nähty, joten megarahoitukset ovat Suomessa kokonaan uusi ilmiö.

Isot potit nostivat myös keskiarvoa. Suomalaisten yritysten saamien pääomasijoitusten keskiarvo kasvoi vuodessa peräti 56 prosenttia ja oli nyt 25,7 miljoonaa euroa.

Loikka on merkittävä, sillä sitä ennen 12 vuoden ajan rahoituskierrosten keskikoko oli vain 1,6–4,3 miljoonaa euroa.

3. Ulkomaiset sijoittajat ryysivät huippuyrityksiin

Ulkomaisten pääomasijoittajien kiinnostus kovimpia suomalaisia kasvuyrityksiä kohtaan on selvästi lisääntynyt. Tai toisin päin, Suomesta löytyy nyt entistä enemmän niin kovaa kasvavia ja kiinnostavia yrityksiä, että ne saavat kerättyä jättirahoituksia kansainvälisiltä rahastoilta.

Ulkomaisten pääomasijoitusrahastojen (venture capital, VC) sijoitukset suomalaisiin yrityksiin tuplaantuivat vuodessa. Ulkomaisilta VC-rahastoilta Suomeen tuli viime vuonna 553 miljoonaa euroa.

Ulkomaiset yritykset ja varakkaat yksityishenkilöt puolestaan sijoittivat suomalaisiin startupeihin 302 miljoonaa euroa.

4. Harvat korjaavat potin

Kappalemääräisesti ulkomaiset sijoitukset eivät kuitenkaan kasvaneet juuri lainkaan, kun katsotaan kuinka moneen yritykseen rahapotti jakaantui.

Kun pääomasijoitusrahastoilta rahoituskierroksen keräsi viime vuonna yhteensä 182 startup-yritystä, ulkomaista rahaa onnistui saamaan vain 37 yritystä.

Suuri osa sijoittajista siis tungeksii mukaan samoihin, kuumimpiin yrityksiin.

”Toki jos sitä vertaa vuoteen 2015 kun vain 17 yritystä sai kansainvälisen sijoituksen, niin huippuyritysten joukko on kasvanut”, Santavirta sanoo.

Lue lisää: Lihotetut yksisarviset laukkaavat pörssiin. Riskisijoittajille se tarkoittaa meheviä palkkapäiviä.

Lue lisää: Suomalaiset startupit ovat keränneet muutamassa viikossa lähes miljardin rahoituspotin – se kertoo siitä, että terveesti rakennettu kasvu voittaa yksisarvishötön

5. Siemenvaihe tarkoittaa tulevaa kasvua

Siemenvaiheen sijoitukset kasvoivat prosentuaalisesti eniten, 137 prosenttia. Suomalaiset startupit keräsivät viime vuonna yhteensä 45 miljoonaa euroa siemenvaiheen rahoitusta pääomasijoitusrahastoilta.

Lisäksi bisnesenkelit sijoittivat alkuvaiheen yrityksiin ennätyspotin, 99 miljoonaa euroa. Yksityissijoittajien eli varakkaiden yksityishenkilöiden tekemät sijoitukset ovat aloittaville yrityksille keskeinen rahoituskanava.

”Siemenvaihe on tärkeä, koska sieltä nousevat ne tulevaisuuden menestyjät. Ja kotimaiset sijoittajat ovat ne, jotka nämä laittavat alulle yhdessä yrittäjien kanssa. Siksi kotimarkkinan täytyy olla vahva”, Santavirta sanoo.

Jotta kansainvälisiä sijoittajia saadaan houkuteltua mukaan myöhemmän vaiheen rahoituskierroksiin, yleensä yritys on saatettu kovaan kasvuvauhtiin ensin kotimaisten enkeli- ja pääomasijoittajien tukemana.

Toisaalta kotimaiset pääomasijoitusrahastot ovat entistä kansainvälisempiä, joten nekään eivät tyydy sijoittamaan vain Suomeen. Kotimaisten pääomasijoittajien sijoituksista viime vuonna jo 36 prosenttia meni ulkomaisiin yrityksiin.

Kotimaisilla pääomasijoittajilla on edelleen runsaasti pääomaa sijoitettavana. Kolmen vuoden aikana kotimaiset rahastot ovat keränneet lähes miljardi euroa uusia varoja sijoitettavaksi lähivuosina.

Kun kotimaisilla rahastoilla on hallinnoitavia pääomia yhteensä 1,9 miljardia euroa, siitä lupaaviin startupeihin on sijoitettavissa lähivuosina vielä 935 miljoonaa euroa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita