Veritaksen sijoitusjohtaja listaa neljä syytä, miksi hän on huolissaan markkinoista

Veritaksen sijoitusjohtaja Kari Vatanen on huolissaan markkinoiden riskeistä. ”Pörssin ulkopuolinen osakemarkkina muistuttaa Vesuviusta”, hän sanoo.

Veritaksen sijoitusjohtaja Kari Vatanen.

2.5. 2:00 | Päivitetty 5.5. 14:10

Eläkeyhtiö Veritas teki sijoituksillaan alkuvuonna tappiota, ja yhtiön sijoitusjohtaja Kari Vatanen pyörittelee päätään.

”Nykyisessä markkinatilanteessa ei ole oikein mitään suojapaikkoja.”

Lähes kaikkien listattujen sijoitusten arvot laskivat alkuvuonna. Veritaksen korkosijoitusten arvo laski tammi-maaliskuussa kolme prosenttia, osakesijoituksista haihtui melkein seitsemän prosenttia.

Jos vuoden kolme ensimmäistä kuukautta olivat heikkoja, huhtikuu oli jo surkea. Amerikkalaisia teknologiayhtiöitä seuraava Nasdaq-indeksi tippui viime kuussa yli 13 prosenttia, mikä on indeksin jyrkin kuukausipudotus sitten vuoden 2008. Surkean huhtikuun kruunasi viime perjantai: Yhdysvaltain pörssit tippuivat päivässä neljä prosenttia ja tunnelma markkinoilla oli paniikinsekainen.

Vatanen pelkää, että kurssilasku voi jatkua. Veritas on myynyt alkuvuonna reippaasti osakkeita. Maaliskuun lopulla Veritaksen salkusta vain 42 prosenttia oli osakkeissa, mikä on selvästi tavanomaista vähemmän. Varat on siirretty lyhyen koron sijoituksiin odottamaan parempaa sijoitushetkeä.

Vatasen mukaan pörssilaskulle on perusteita.

1. Maailmantalous

Moni asia huolettaa nyt maailmantaloudessa, Vatanen sanoo.

Kiina yrittää taltuttaa koronapandemiaa epätoivoisin keinoin. CNN:n mukaan maan koronarajoitukset vaikuttavat suoraan jopa 180 miljoonan kiinalaisen elämään. Muun muassa Shanghain 26 miljoonaa asukasta on suljettu koteihinsa jo usean viikon ajan. Vaikutuksia maailmantalouteen voi vain arvailla.

Myös Euroopan tilanne on vaikea. Euroalueen kuluttajien luottamus on painunut jyrkästi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Atlantin toisella puolella maailmantalouden veturin Yhdysvaltojen bkt laski yllättäen alkuvuoden aikana. Yrityksiltä saadut viestit kertovat nekin vaikeuksista. Esimerkiksi Amazonin verkkokaupan myynti laski alkuvuoden aikana.

Maailmantalous näyttää jarruttavan nyt kaikilla suurilla talousalueilla yhtäaikaisesti.

”Suhteellisesti Yhdysvaltojen näkymät ovat parhaat. Voi olla, että heidän taloutensa selviää taas kerran entistä vahvempana näiden kriisien yli.”

2. Inflaatio ja elvytyksen päättyminen

Keskuspankkielvytys on paisunut viime vuosina ennätyksellisen suureksi, ja pitkälti sen vuoksi aika on ollut sijoittajille niin suotuisaa. Esimerkiksi Yhdysvaltain osakemarkkinat antoivat sijoittajille edellisen kymmenen vuoden aikana noin 16 prosentin vuotuista tuottoa. Se on kaksinkertaisesti suhteessa pitkän aikavälin keskiarvoon.

”Keskuspankkien elvytys on korvannut talouden fundamentit sijoitustuottojen ajurina”, Vatanen kiittelee keskuspankkeja, ja kiitoksista voi kuulla ehkä pientä ironiaa.

Nyt sijoittajien on kuitenkin totuteltava uudenlaiseen ympäristöön.

Inflaatio on noussut korkeimmalle tasolle vuosikymmeniin. Euroalueen inflaatio nousi huhtikuussa historiallisen korkeaksi, 7,5 prosenttiin. Yhdysvalloissa kuluttajahinnat kohoavat vielä nopeammin.

Inflaation seurauksina keskuspankkien elvytys on päättymässä. Keskuspankkien tuki markkinoille on katoamassa, ja velallisten korkomenot kohoavat.

Koska keskuspankkien elvytys on ollut ennennäkemätöntä, kellään ei ole myöskään kokemusta siitä, mitä markkinoilla tapahtuu, kun tällaista elvytystä lopetetaan. Seurauksena voi olla pörssiromahdus, tai sitten jotain ihan muuta.

3. Markkinoiden poukkoilu

Moni asia viittaa siihen, että edessä on laskumarkkina, mutta toisaalta markkinat ovat oikukkaat. Vaikka järkiargumenttien perusteella pörssiosakkeet näyttävät varsin kalliilta, markkinoilla voi tapahtua erikoisia asioita.

Vatasen mukaan tilanne sijoitusmarkkinoilla on muuttunut viime vuosina entistä vaikeammaksi.

”Mitä lähempää markkinoita katsoo, sitä selvempää on, että järki ei läheskään aina ohjaa markkinoita. Ja mitä se järki oikeastaan on, kun jotkut sijoittajat käyttäytyvät jopa tietoisen epärationaalisesti.”

Vatanen viittaa niin kutsuttuihin meemisijoittajiin.

Lukuisat yksityissijoittajat pitävät sijoittamista ennemmin vitsinä tai kapinointina vallitsevaa systeemiä vastaan kuin tuottohakuisena, rationaalisena prosessina. Villityksen seurauksena monet yksityissijoittajien suosimat osakkeet ovat poukkoilleet viime vuosina täysin perinteisten sijoitusoppien vastaisesti.

”Kun epärationaaliset sijoittajat ohjaavat markkinaa, kaikkien osapuolten on ymmärrettävä pelin uudet säännöt. Sijoitus, joka olisi aiemmin ollut järkevä, voi muuttua epärationaalisten sijoittajien markkinoilla katastrofiksi.”

Veritas kirjasi alkuvuonna tappioita pörssiosakkeista ja korkosijoituksista, mutta muutama sijoituskohde pörssin ulkopuolella näytti plussaa. Kiinteistöjen hinnat ovat edelleen nousseet, samoin pörssin ulkopuoliset osakesijoitukset. Juuri näistä pörssin ulkopuolisista sijoitusmarkkinoista Vatanen on nyt eniten huolissaan.

4. Markkinoiden Vesuvius

Pörssin ulkopuolisiin yhtiöihin sijoittavat pääomasijoitusrahastot ovat kasvaneet viime vuosina hurjaa vauhtia. Konsulttiyhtiö Bainin tilastojen mukaan pääomasijoitusrahastot ovat kasvaneet ennätysmäisen suuriksi, mittasi alaa sitten sijoitetulla rahalla tai yrityskauppojen määrällä. Pääomasijoitusrahastoissa oli vuoden lopulla käsittämättömät 3 400 miljardia dollaria rahaa odottamassa uusia sijoituksia.

Samaan aikaan kun pääomasijoittajat ovat imeneet uutta rahaa, arvostustasot pörssin ulkopuolella.ovat kohonneet hyvin nopeasti, jopa nopeammin kuin pörssissä.

Ei olekaan yllättävää, että suursijoittajat ovat kirjanneet viime aikoina kovia tuottoja pääomasijoituksistaan. Esimerkiksi Veritaksen salkussa pääomasijoitukset tuottivat alkuvuonna 5,2 prosenttia, parhaiten kaikista yhtiön sijoituksista.

Kaikkiaan noin kymmenen prosenttia Veritaksen salkusta on pörssin ulkopuolisissa osakkeissa.

”Listaamattomien osakkeiden markkinalla on poikkeuksellinen tilanne. Viimeksi näin kovia tuottoja pääomasijoituksista kirjattiin juuri ennen finanssikriisiä, noin 15 vuotta sitten.”

Kari Vatanen aloitti työnsä Veritaksessa keväällä 2020, koronakriisin keskellä.

Yllättäen Vatanen kääntää puheen italialaisiin tulivuoriin.

Italiassa sijaitsevat Etna ja Vesuvius ovat hänen mukaansa eri tyyppisiä tulivuoria. Etna tupruttelee savua ilmaan harva sen vuosi. Etnan lähettyvillä on silti verrattain turvallista asua ja viljellä. Paineet pääsevät ulos vuoren sisältä, eikä jättipurkausta pääse syntymään.

Vesuvius näyttää päällisin puolin rauhalliselta, mutta on silti Etnaa vaarallisempi. Vuori voi uinua jopa satoja vuosia, koska paineet eivät pääse purkautumaan sen sisältä. Sitten kun jytisee, jytisee kunnolla.

Sinänsä kiinnostavaa, mutta miten tämä liittyy markkinoihin?

”Pörssi on kuin Etna: Hinnat muuttuvat joka päivä, kurssit heiluvat joskus aika villistikin, mutta sentään hinnanmuodostus on kaikille avointa. Aina välillä tulee kurssiromahduksia, eli paineet pääsevät pois systeemistä. Sillä tavalla järjestelmä korjaa itse itseään”, Vatanen kertoo.

”Sen sijaan pörssin ulkopuolinen markkina muistuttaa enemmän Vesuviusta. Siellä omistuksia on hyvin vaikea myydä, eikä hinnanmuodostus tapahdu avoimesti. Kukaan ei näe systeemin sisään, joten se näyttää päällisin puolin rauhalliselta.”

Pörssin ulkopuolisten omistusten arvonmääritys on oma taiteenlajinsa.

Vaikka pörssi romahtaisi, pysyvät pörssin ulkopuolisten sijoitusten arvot näennäisen vakaana. Niin kävi esimerkiksi keväällä 2020. Pörssin ulkopuolelle sijoittavat rahastot eivät ehtineet päivittää arvojaan alaspäin, kun pörssi alkoi jo toipua äkkipudotuksestaan.

Pääomasijoitusrahastojen näennäisen vakaasta tuotosta on tullut rahastoille jopa myyntivaltti. Monet eläkeyhtiöt ja muut suursijoittajat haluavat sijoittaa pörssin ulkopuolelle juuri siksi, että siellä sijoitusten arvoa ei päivitetä jatkuvasti.

Kyse on tavallaan kirjanpitokikkailusta. Todellisuudessa pörssin ulkopuolisten sijoitusten arvo heittelee siinä missä pörssissäkin. Erona on vain se, että pörssin ulkopuolisten omistusten arvonmääritys on vaikeaa. Arvonmääritys tehdään harvoin, ja silloinkin kyseessä on vain arvio siitä, mitä joku ehkä maksaisi kyseisestä omaisuuserästä.

”Pörssin ulkopuolinen markkina voi olla näennäisen vakaa vaikka kuinka pitkään. Sitten kun alkaa tapahtua, seuraukset voivat olla aika isoja.”

Vatasen tulivuorivertausta jatkaen paineita on kasautunut, mutta tuleeko ikinä mitään purkausta?

”Sitä ei kukaan tiedä, kenties mitään pörssin ulkopuolista markkinaromahdusta ei tulekaan. Mutta kyllä se mahdollista on, ja seurauksia voi vain arvailla.”

Kuka?

Kari Vatanen

  • Työeläkeyhtiö Veritaksen sijoitusjohtaja

  • 50-vuotias

  • Ennen Veritasta useissa eri tehtävissä työeläkeyhtiö Varmassa

  • Filosofian maisteri, diplomi-insinööri teknillisestä fysiikasta ja matematiikasta

  • Perhe: Puoliso ja kolme kouluikäistä lasta

  • Harrastukset: Trumpetinsoitto ja orkesterin johtaminen

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita