Helsingin pörssissä koettiin äkillinen romahdus: Yksittäisen toimijan virhe käynnisti rajun reaktion

Kurssit romahtivat hetkellisesti Helsingin lisäksi muualla Pohjoismaissa ja osin myös muualla Euroopassa.

Kurssien maanantainen äkkipudotus oli laaja ja koski kaikkein suosituimpia osakkeita.

2.5. 11:47 | Päivitetty 2.5. 16:50

Helsingin pörssissä koettiin maanantaina aamulla laaja äkkiromahdus, kun monien yhtiöiden kurssit kyykkäsivät samanaikaisesti. Helsingin pörssin yleisindeksi putosi parissa minuutissa noin 6,5 prosenttia, mutta palautui nopeasti lähelle aamun tasoa.

Samanlainen nopea pudotus nähtiin myös Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan pörsseissä sekä vaimeampana monissa Euroopan pörsseissä Pohjoismaiden ulkopuolella.

Helsingin pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman sanoo, että romahdus lähti liikkeelle yhden toimijan virheestä.

”Yksittäisen osapuolen käynnistämä reaktio tämä oli.”

Nasdaq on ollut yhteydessä reaktion käynnistäneeseen osapuoleen, mutta ei julkista sen nimeä. Kyseessä on kuitenkin iso osakevälittäjä.

Dagens Industri -lehden mukaan virheen takana oleva toimija olisi amerikkalainen pankkijätti Citigroup.

Citigroup ei halunnut kommentoida asiaa HS:lle.

Markkinareaktion käynnistäneet kaupat olivat osakekauppoja, eivät johdannaiskauppoja.

Markkinoiden äkkiromahdukset eivät ole tavattomia, ja niille on vakiintunut oma nimikin: ”flash crash”. Maanantaina koettu äkkipudotus oli kuitenkin Pohjoismaiden markkinoilla täysin poikkeuksellinen.

Nasdaq ei ole perumassa romahduksen aikana tehtyjä kauppoja.

Virheeseen sortunut toimija ei tehnyt pyyntöä kauppojen perumista, eikä Nasdaq ole oma-aloitteisesti siihen ryhtymässä.

Nasdaqin Husmanin mukaan päätöksessä haluttiin olla nopea, koska epävarmuus rasittaa markkinoiden toimijoita. Sijoittajat päätyvät helposti tekemään jatkotoimia tehtyjen kauppojen pohjalta.

”Sillä on tietty arvo, että pörssissä tehtyjen kauppojen pitävyyteen voi luottaa. Lähtökohta on, että niitä ei herkästi peruta”, Husman sanoo.

Kesken äkkiromahduksen kuvaan astuivat valvontamekanismit, jotka vahtivat markkinoiden hintojen muutoksia eli volatiliteettia.

Ammattikielellä niitä kutsutaan ”volavahdeiksi”.

”Ne on luotu hidastamaan ja vaimentamaan reaktioiden voimakkuutta”, Husman sanoo.

Jos kurssiliike ylittää tietyt rajat, siirrytään pörssissä jatkuvasta kaupankäynnistä lyhyeen huutokauppavaiheeseen. Tämä tapahtui Helsingin pörssissä ainakin UPM:n, Stora Enson, Koneen ja Keskon osalta.

”Tämä auttoi rajoittamaan kurssiliikettä.”

Kuten niin usein markkinoilla, alkuperäinen reaktio käynnisti kuitenkin ketjureaktion. Husmanin mukaan yksi osapuoli käynnisti osakehintojen pudotuksen, mutta muut toimijat lähtivät voimistamaan sitä, ennen kuin vastareaktio tuli.

”Helsingin osalta näyttää, että alun perin yksittäinen toimija aiheutti tämän noin kahdeksassa osakkeessa. Vaikutus oli sitten paljon laajempi. Muissa osakkeissa muut toimijat myötävaikuttivat reaktioon.”

OP:n pääanalyytikko Antti Saari sanoo, että äkkiromahduksen taustalla saattaa olla muun muassa se, että viime pörssiviikko päättyi Yhdysvalloissa jyrkkään pudotukseen. Lisäksi tietyt markkinat, kuten Lontoon pörssi, ovat tänään kiinni, mikä pienentää kaupankäyntimääriä.

”Kun ostotarjoustasot ovat heikot ja suppeat, voi käydä näin.”

Monet sijoittajat käyttävät kaupankäynnissä algoritmeja, jotka voivat voimistaa liikkeitä.

”Jos algoritmit tulkitsevat, että nyt lähtee pohja alta, ne lyövät itse tavaraa myyntiin siihen perään. Sen takia laskusta voi tulla jyrkempi kuin muuten tulisi”, Saari sanoo.

Tunnetuin äkkiromahdus on vuoden 2010 flash crash Yhdysvalloissa, jonka aikana maailman suurin osakemarkkina putosi hetkeksi noin kymmenellä prosentilla.

Tuolloin Yhdysvaltojen markkinoilla ei ollut käytössä samanlaisia valvontamekanismeja, jotka aktivoituivat maanantaina Euroopassa.

”Tämä varmasti nostaa keskustelua laajemminkin Euroopassa, että ovatko nämä volavahdit sopivalla tasolla. Tämän arvion aika on myöhemmin”, Husman sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita