Helsingin pörssiin rynni viime vuonna ennätys­määrä yrityksiä. Nyt listautumisia lykätään, ja se kertoo, että suomalais­yrityksiin sijoittamista jopa pelätään.

Nordealla oli työn alla viisi suuren yhtiön listautumista pörssin päälistalle, mutta nyt kaikki ovat jäissä.

Kolmen tämän vuoden pörssitulokkaan – Witted, Lifa Air ja Lapwall – lisäksi kaksi listautujaa – Injeq ja Efima – on lyönyt hanskat tiskiin kesken kaiken.

17.5. 2:00 | Päivitetty 17.5. 7:23

Viime vuonna ennätyskuumana käynyt pörssin listautumismarkkina on hyytynyt alkuvuoden aikana lähes täysin, kun epävarmuus osakemarkkinoilla on kasvanut sodan ja korkojen nousun myötä.

Keväälle suunnitellut listautumiset on laitettu toistaiseksi isolta osin jäihin odottamaan markkinatilanteen rauhoittumista.

”Yhtään listautumista ei ole peruttu kokonaan, vaan olemme vain venyttäneet aikatauluja”, sanoo Nordean suurasiakkaista vastaava johtaja Petteri Änkilä.

Samaa viestiä kertovat myös muut listautumisten järjestäjät.

”Tähtäämme listautumisten toteuttamiseen ensi syksynä”, sanoo johtaja Jaakko Eteläaho Danske Bankista.

Myös muiden katseet ovat jo siirtyneet ensi syksyyn.

Järin hyvin ei ole mennyt listautuneillakaan pörssissä, vaikka kahdella niistä anti ylimerkittiinkin.

Toistaiseksi Helsingin pörssissä on nähty tänä vuonna vain kolmen uuden yhtiön listautuminen. Vielä vuodenvaihteessa odotuksissa oli moninkertainen määrä, ainakin kymmenkunta ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana, arvioi Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman.

”On yhä mahdollista, että saamme neljä uutta listautujaa ennen kesäkuun loppua”, Husman arvioi.

Loppuvuodelle hän odottaa vielä 5–10 uutta listautujaa. Hänen mukaansa on vaikea uskoa, että listautumiset hyytyisivät pidemmäksi aikaa takavuosien malliin.

Kolmen tähän mennessä nähdyn pörssitulokkaan lisäksi kaksi listautujaa on lyönyt hanskat tiskiin kesken kaiken. Pilvipalveluyhtiö Efima perui listautumisensa helmikuun alussa huonoon markkinatilanteeseen vedoten. Älyneulayhtiö Injeq puolestaan vaihtoi listautumisen joukkorahoitukseen maaliskuussa.

Järin hyvin ei ole mennyt listautuneillakaan pörssissä, vaikka kahdella niistä anti ylimerkittiinkin.

Puuelementtejä valmistavan Lapwallin anti ylimerkittiin huhtikuussa ja samoin kävi viime perjantaina pörssissä aloittaneelle ohjelmistoyhtiö Witted Megacorpille. Silti Witted Megacorpin osake painui heti pörssialoituksessa merkintähinnan alapuolelle ja myös Lapwallin osake alun nousun jälkeen takaisin listautumishintaan.

Vielä huonommin on käynyt hengityssuojistaan tunnetulle Lifa Airille, jonka anti jäi vajaaksi ja osake romahti pörssialoituksessa huhtikuussa.

Kaikki kolme listautuivat First Northiin.

Helsingin tavoin listautumismarkkina on hyytynyt muissakin pörsseissä Wall Streetistä alkaen. Tukholmassa listautujia on alkuvuonna nähty 25, kun niitä koko viime vuoden aikaan tuli pitkälti toista sataa.

Helsingissä rikottiin viime vuonna viime vuosisadan lopun teknokuplan listautumisennätys, ja uusia tulokkaita tuli pörssiin 29, joista tusina ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Osa listautumishankkeista on keskeytetty vasta muutama viikko sitten, kun rytinä pörssissä kiihtyi. Monille Venäjän aloittama sota oli kuitenkin se, joka sai painamaan jarrua maaliskuun aikana.

”Kun Venäjän hyökkäyssota oli alkanut, oli heti selvää, että se tulee vähentämään sijoittajien mielenkiintoa listautumisiin, ja että hermoilu markkinoilla tulee jatkuman jonkin aikaa”, Eteläaho sanoo.

Väkisin ei kannata hänen mukaansa markkinoille tunkea.

Danskella oli alkuvuonna työn alla muutama listautuminen.

”Yhtään listautumista ei ole kuitenkaan laitettu syväjäähän kuten tehtiin finanssikriisin aikana. Nyt hankkeiden edistämistä jatketaan niin, että ollaan valmiita etenemään listautumiseen heti markkinatilanteen seljetessä”, Eteläaho kertoo.

Myös muut kertovat toimivansa samoin.

Nordealla oli työn alla peräti viiden ison yhtiön vieminen pörssiin kevään mittaan. Kaikki viisi oli tarkoitus viedä suoraan pörssin päälistalle. Nyt kaikkien aikatauluja on lykätty.

Nordean Änkilän mukaan sijoittajien varovaisuus on nyt sen verran suurta, että ei olisi järkevää yrittää listautua nykyisessä markkinatilanteessa.

”Kun isot instituutiosijoittajat myyvät pois osakkeita, eivät ne mieti uusien osakkeiden ostamista”, Änkilä huomauttaa.

Myös listautumisten hinnoittelu olisi Änkilän mukaan erittäin vaikeaa osakemarkkinoiden heilunnan ollessa kovaa. Parasta mahdollista arvostusta on yhtiölle vaikea saada nykyisen kaltaisessa markkinatilanteessa.

”Osa ulkomaisista sijoittajista on myös pitänyt Suomen maariskiä korkeampana Ukrainan sodan takia, eikä ole siksi kiinnostunut suomalaisista listautujista.”

Yrityksiä listautumisissa konsultoivalla EY:llä on ollut työn alla kymmenkunta listautumista, joista valtaosaa on lykätty, mutta ei vielä ihan kaikkia.

”Edelleen pari yritystä aikoo mennä pörssiin vielä ennen kesäkuun loppua, mutta nähtäväksi jää, millaisia johtopäätöksiä niissä tehdään, jos osakemarkkinoiden alamäki jatkuu vielä”, sanoo EY:n listautumispalveluista vastaava johtaja Päivi Pakarinen.

Kevään edetessä suursijoittajille ennakkoon tehtävä listautumisantien koemarkkinointi teki selväksi, että sijoittajat eivät halua sitoutua osallistumaan listautumisiin.

”Osa ulkomaisista sijoittajista on myös pitänyt Suomen maariskiä korkeampana Ukrainan sodan takia, eikä ole siksi kiinnostunut suomalaisista listautujista. Saa nähdä, miten Suomen tuleva Nato-jäsenyys voi vaikuttaa tähän”, Pakarinen sanoo.

Pakarisen mukaan osa pörssikandidaateista on itse kärsinyt Ukrainan sodan aiheuttamasta tilanteesta esimerkiksi toimitusketjuongelmien ja Venäjä-riippuvuuksien katkaisemisen vuoksi. Tämä on voinut tarkoittaa myös odotettua heikompaa tulosta alkuvuonna, mikä on vienyt listautumishalut.

Jotta listautumiset elpyisivät, pitäisi osakemarkkinoiden hermoilun helpottaa. Siitä kaikki haastatellut ovat yhtä mieltä.

”Nykyinen markkinatilanne on myrkkyä listautumisille, mutta kun se rauhoittuu, hyvillä yhtiöillä on hyvä mahdollisuus hakea taas pörssistä rahaa”, Eteläaho sanoo.

Hänen mukaansa positiivista on, että nyt sijoittajat eivät ole joutuneet paniikkiin kuten aiemmissa kriiseissä, vaan ennemminkin vain hypänneet katsomoon odottamaan.

Mutta entä jos pörssien alamäki jatkuu pitkään, vielä syksylläkin? Voiko listautuminen ylipäätään onnistua kurssien laskiessa?

Änkilän mukaan se voi olla mahdollista erittäin vakaalle yritykselle, jolla on hyvät ankkurisijoittajat varmistamassa listautumista.

”Muuten on kyllä järkevämpää jäädä odottamaan tilanteen rauhoittumista ellei ole pakko lähteä hakemaan pörssistä pääomaa juuri nyt”, Änkilä sanoo.

Kyse on myös siitä, ovatko vanhat omistajat valmiita viemään yhtiötään pörssiin aiempaa suunniteltua halvempaan hintaan.

Myös Pakarinen muistuttaa oikeasta hinnoittelusta. Yhtiön on oltava oikeasti hyvä, jos listautuminen epävarmassa markkinassa voisi onnistua.

”Viime vuoden kuumalla listautumismarkkinalla pörssiin päätyi myös vähemmän laadukkaita yhtiöitä, joita ei olisi pitänyt viedä pörssiin.”

Selvää on jo nyt, että listautumismarkkina ei palaa entiselleen.

Jatkossa sijoittajien vaatimukset listautuville yhtiöille tulevat olemaan aiempaa tiukemmat. Yhtiöiden laadusta tulee aiempaa tärkeämpää.

”Viime vuoden kuumalla listautumismarkkinalla pörssiin päätyi myös vähemmän laadukkaita yhtiöitä, joita ei olisi pitänyt sinne viedä”, Änkilä sanoo.

Samaa mieltä on myös Eteläaho. Yhtiöiden nimiä he eivät halua mainita.

Viime vuoden listautujien pörssimenestys on ollut hyvin vaihtelevaa listautumisen jälkeen. Esimerkiksi sähköautojen pikalatauslaitteita valmistava Kempowerin osake on kallistunut listautumisen jälkeen 5,74 euron merkintähinnasta yli 12 euroon. Terveysteknologiayhtiö Nightingale Healthin osake on puolestaan sukeltanut 6,75 euron merkintähinnasta noin 1,8 euroon.

Änkilän mukaan vaatimukset tulevat kasvamaan niin yritysten koon, kannattavuuden kuin liikevaihdonkin suhteen.

Eteläahon mukaan myös korkojen nousu muuttaa sitä, mihin sijoittajat kiinnittävät huomiota yhtiöissä.

Jatkossa kassavirta ja osinkojen kautta tuleva tuotto ovat entistä tärkeämpiä kriteerejä, kun sijoittajat pohtivat listautumisiin osallistumista. Tämä tarkoittaa, että yhtiöt, joiden positiivinen kassavirta on vielä kaukana tulevaisuudessa, eivät enää kiinnosta sijoittajia entiseen malliin.

”Vielä reilu vuosi sitten tällaiset kasvuyhtiöt olivat juuri kaikkein halutuimpia pörssikandidaatteja. Nyt tilanne on päinvastainen”, Eteläaho sanoo.

Tämä voi johtaa Eteläahon mukaan siihen, että jotkut pörssiin aikoneet yhtiöt voivat joutua hylkäämään pörssihaaveet toistaiseksi kokonaan.

Kasvuyhtiöiden osakekurssit ovat rytisseet alas maailmalla jo viime vuoden lopusta asti.

Pörssien pitkän nousun päättyminen voi johtaa myös siihen, että jatkossa pääomasijoittajien kiinnostus irtautua yrityksistä pörssilistauksen kautta voi hiipua.

”Jatkossa yrityksen myyminen voi joissakin tilanteissa tuoda paremman hinnan kuin pörssiin listaaminen”, Änkilä sanoo.

Parin viime vuoden aikana pörssistä on saanut yritykselle parhaan hinnan, ja siksi listautuminen on ollut pääomasijoittajien halutuin tapa irtautua omistuksestaan. Yleisin tapa on edelleen ollut yrityksen myynti.

Toistaiseksi tässä ei ole nähtävissä muutosta, sanoo Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirta.

”Irtautumisissa on saatettu ottaa aikalisää sopivien ratkaisujen tekemiseksi. Kaikki vaihtoehdot ovat varmasti edelleen pöydällä”, Santavirta sanoo.

Hän uskoo pörssin houkuttelevuuden säilyvän.

Viime vuonna pörssissä nähtiin poikkeuksellisen paljon pääomasijoittajien pörssiin tuomia yhtiöitä, kun yli 10 prosenttia irtautumisista oli listautumisia. Pääomasijoittajat toivat pörssiin yhteensä 18 yhtiötä, joista viisi päälistalle ja 13 First Northiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita