Vaatiminen on välittämistä

Riman nostaminen korkealle on osoitus harrastustoimintaan saapuvalle nuorelle, että me haluaisimme auttaa sinua näkemään, missä omat rajasi kulkevat, ja tavoittelemaan sitä, mihin parhaimmillasi pystyt, kirjoittaa HS Vision kolumnisti Henrik Dettmann.

2.7. 2:00 | Päivitetty 2.7. 11:50

Asiantuntijoiden mukaan hyvinvointi-Suomessa liikuntaa harrastavat enää siitä valmiiksi kiinnostuneet, samalla kun merkittävä enemmistö röhnöttää sohvilla ja plärää puhelintaan.

Tämä huomio on jatkoa niille lukuisille palavereille, joissa olen istunut vuosien ajan kuuntelemassa ihmisiä, jotka ovat pohtineet keinoja ennaltaehkäistä liikkumattomuuden aiheuttamia ongelmia kollektiiviselle hyvinvoinnille. Innostuneesta teoretisoinnista huolimatta liike on pysähtynyt.

Yleisin ongelmaan tarjottu ratkaisu on kynnyksen madaltaminen. Lasten ja nuorten osalta ajatus on ollut yksinkertainen: viedään harrastusolosuhteet mahdollisimman lähelle nuoria ja toivotetaan kaikki kynnelle kykenevät tervetulleiksi. Ei muuta kuin tossut jalkaan, pallo kentälle ja peli käyntiin – muuta ei tarvita.

Opettaako siis matalan kynnyksen toiminta lopulta lapselle ja nuorelle, että ei tällä toiminnalla ole niin väliä?

Matalan kynnyksen toiminnan järjestäminen on periaatteessa idioottivarma ratkaisu. Se on liikuntaharrastuksen asettamista samalle viivalle mobiilipelien, suoratoistopalveluiden tai ostarilla hengailun kanssa. Nopeita ärsykkeitä nopeasti tylsistyvälle kansanosalle. Jos murrosikäiselle tulee hiki edes puoleksi tunniksi, ollaan jo voiton puolella – ainakin jos vertaa siihen, ettei hiki tulisi ollenkaan.

Jos analysoimme ”matalan kynnyksen” käsitettä syvemmin, huomaamme sen sisältävän alentavan piilomerkityksen: tulkaa nyt hetkeksi urheilemaan, kun ette muuhun kykene, eikä sen niin väliä, sitoudutteko vai ei – jos ei maistu, niin huomenna voitte palata kännykkänne pariin.

Tässä piilee syvä vaara. Oppimisen tärkein perusta on sitoutuminen ja yrittäminen. Matalan kynnyksen toiminta noudattaa avoimien ovien periaatetta: harrastaja on aina tervetullut mutta myös vapaa poistumaan milloin vain. Opettaako siis matalan kynnyksen toiminta lopulta lapselle ja nuorelle, että ei tällä toiminnalla ole niin väliä ja aina voi luovuttaa?

Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström totesi taannoin, että vaatiminen on lopulta enemmän kuin välittämistä – se on arvostamista. Riman nostaminen korkealle on osoitus harrastustoimintaan saapuvalle nuorelle, että me haluaisimme auttaa sinua näkemään, missä omat rajasi kulkevat, ja tavoittelemaan sitä, mihin parhaimmillasi pystyt.

Matalan kynnyksen harrastetoiminta voi olla perinteisten pihapelien nykyaikaisempi muoto, mutta vielä parempi, jos siihen sisältyy täky: annetaan innostuneelle nuorelle mahdollisuus rajojensa testaamiseen ja kehittymiseen. Siinä ohessa ”narraamme” hänet liikkumaan. Se on todellista valmentamista, ja sellaisen taitaja on kullanarvoinen.

Muutaman elinvuotensa aikana OBA on tehnyt ihmeitä koko joukolle nuoria urheilijoita.

Olen seurannut kolmen vuoden ajan kasvavan kiinnostuksen vallassa espoolaisen Omnia Basketball Academyn (OBA) toimintaa.

OBA:n kantava periaate on tarjota haastavista yksilöllisistä lähtökohdista saapuville nuorille motivoiva ja turvallinen ympäristö, jossa voi yhdistää koripallon harrastamisen ja opiskelun.

OBA yhdistää siis kaksi ihannetta – se paitsi tarjoaa kymmenille nuorille matalan kynnyksen toimintaa myös lähestyy nuoria yksilöinä. OBA tarjoaa heille mahdollisuuden sitoutua määrätietoiseen harjoitteluun ja koulunkäyntiin yksilöllisen tilanteensa mukaisesti. Koripallo on nuoren elämän ja toiminnan keskiössä, mutta pelaaminen on sidottu tavoiteajassa suoritettuihin toisen asteen opintoihin ja tavoitteelliseen lajiharjoitteluun.

Muutaman elinvuotensa aikana OBA on tehnyt ihmeitä koko joukolle nuoria urheilijoita. OBA on saanut nuoret oivaltamaan sekä harjoittelun merkityksen urheilijan uralla että opiskelusta syntyvän hyödyn elämässään ja osallistuvan kansalaisuuden merkityksen.

Nobelisti Holmströmin teesejä mukaillen: OBA on osoittanut, että vaatiminen on välittämistä. Nuoret on sitoutettu toimintaan matalan kynnyksen periaatteella, mutta ammattitaitoiset vetäjät ovat tehneet nuoret tietoiseksi uinuvasta potentiaalistaan.

Kilpailu lasten ja nuorten vapaa-ajasta käy yhä raadollisemmaksi. Haastekerrointa kasvattavat alati lisääntyvät terveysongelmat: enää kolmasosa kaikista nuorista – mukaan lukien seuratoimintaan osallistuvat – liikkuu riittävästi. Tästä koituu yhteiskunnalle vähintään 3,2 miljardin kustannukset, kun mukaan ynnätään tuloverojen menetys, lisääntynyt laitoshoito, sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys. Yhä jyrkkenevät luokkaerot ja kirjavoituvat kulttuuritaustat vauhdittavat kehitystä.

Ongelman ratkaisevaa hopealuotia tuskin on olemassakaan, mutta OBA-toiminta osoittaa, että kekseliäs, ammattitaitoinen ja nykyajasta kartalla oleva vetäjä osaa kanavoida haasteen mahdollisuudeksi.

Vaikka kynnys olisi matala, voi kynnyksen taakse asetetun riman kuitenkin nostaa korkealle.

Täsmennys kello 9:41: Poistettu termi seura,koska OBA ei sitä ole.

Oikaisu kello 11:50: Korjattu Omnian sijainti helsinkiläisestä espoolaiseksi.