Long covid -asian­tuntija­ryhmä: Työkyvyttömyysaallon sijaan edessä tuottavuuden lasku

Neurologian professori Risto O. Roine arvioi, että Suomessa pitkittyneen koronataudin tapauksia voi olla jopa kymmenen kertaa virallisia lukuja enemmän.

Professori Risto O. Roineen mukaan julkinen terveydenhuolto ei ole järjestänyt pitkittyneestä koronataudista seuraavia hoitoketjuja riittävällä tavalla. Kuvituskuva.

6.7. 7:00

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksestä pitkittyneen koronataudin vaikutuksista Suomessa odotetaan tuloksia kesän jälkeen. Kotimaista tutkimustietoa aiheesta on vielä niukasti, joten arvioissa nojataan pitkälti kansainvälisiin lähteisiin.

Risto O. Roine.

Yalen immunobiologian professori Akiko Iwasaki arvioi HS Vision haastattelussa, että noin neljäsosa pitkittyneestä koronataudista useita kuukausia ja vuosia kärsivistä joutuu kokonaan työkyvyttömiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman kansallisen long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, neurologian professori Risto O. Roine ei täysin allekirjoita väitettä.

”Kysymys on enemmänkin työ- ja toimintakyvyn laskusta, johon voi usein sopeutua. Täydellinen työkyvyttömyys on harvinaista. Silti ainakin Yhdysvalloissa on arvioitu, että tästä aiheutuu väestötasolla merkittävää tuottavuuden laskua.”

Hanna Nohynek.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek uskoo, että tilanne on Suomessa rokotesuojan ansiosta parempi kuin monessa valtiossa. Alustavien tutkimusten mukaan pitkittynyt koronatauti ei ole yhtä yleistä koronarokotteiden jälkeen, vaikka ne suojaavatkin taudilta vain osin.

”Ennen rokotusten alkamista meillä ei ollut siinä määrin koronaan sairastuneita kuin useassa muussa korkean elintason maassa”, Nohynek sanoo.

Roine mainitsee Britanniassa kuukausittain ylläpidettävän epidemiologisen rekisterin, jonka mukaan maassa asuvista kolme prosenttia sairastaa pitkittynyttä koronatautia. Hän sanoo, että prosenttiosuus on Suomessa todennäköisesti alhaisempi, mutta lisätietoja tarvitaan.

Suomessa on kirjattu THL:n mukaan tänä vuonna vajaat 12 800 pitkittyneen koronataudin diagnoosia.

”Tämä on valtavasti alidiagnosoitu tila, ja todellinen määrä on joka tapauksessa moninkertainen. Se voi olla kymmenkertainenkin. Potilaita näkyy tällä hetkellä erittäin paljon perusterveydenhuollossa, päivystyksessä ja erikoissairaanhoidossa”, Roine sanoo.

”Yksityinen puoli on pystynyt vastaamaan paremmin potilaiden tarpeisiin, ja se on ollut taudin hoitamisessa aktiivinen.”

Nohynek muistuttaa, että monissa vakavissa virustaudeissa on pitkä toipumisaika ja mahdollisuus pitkittyneisiin oireisiin. Näin on erityisesti silloin, jos kyseessä on joko viruksen itsensä aiheuttama tai elimistön oman puolustusreaktion aiheuttama tila.

Vakavien oireiden mahdollisuus korostuu, jos vikatila on sydämen, keuhkojen tai aivojen alueella. Muiden virustautien jälkioireisiin vertautumisesta huolimatta Sars-Cov-2 on Roineen mukaan omaa luokkaansa.

”Mikään muu virus ei aiheuta näin usein tai näin pitkittyneitä oireita.”

Roine sanoo, että pitkään jatkuvat oireet on silti hyvä pitää erillään varsinaisesta pitkittyneestä koronataudista.

”Pitkittyneitä oireita esiintyy noin joka toisella koronapotilaalla. Pitkittyneestä koronataudista puhutaan vasta silloin, kun oireet haittaavat merkittävästi toimintakykyä ja kestävät yli kaksi kuukautta WHO:n määritelmän mukaisesti.”

Pitkittyneen koronataudin oireita tunnetaan yli 200, joten monet saavat taudin selvästi vakavampana kuin toiset. Tavallisesti oireita on kymmenkunta.

”Kaikki pitkittyneet oireet eivät suinkaan ole invalidisoivia eivätkä välttämättä vaikuta työ- ja toimintakykyyn. Moni kuitenkin tekee oireiden myötä ratkaisun siirtyä osa-aikaiseen työhön tai vaihtaa työtä, mikä on johtanut työvoimapulaan Yhdysvalloissa”, Roine sanoo.

Pitkittyneitä, yli kaksi vuotta jatkuneita vaikeitakin tautimuotoja kuitenkin näkyy jo nyt. Roine tunnistaa myös Iwasakin mainitseman osaamisvajeen taudin diagnosoinnissa.

”Suomessa on lisäksi se erityispiirre, että julkinen sektori ei ole varautunut näiden potilaiden hoitoon, eikä hoitoketjuja ole millään tapaa organisoitu. Esimerkiksi Britanniassa on yli sata asiaan erikoistunutta klinikkaa ja meillä yksi.”

Hänen mukaansa Suomessa työterveyshuolto on täyttämässä julkisen sektorin jättämää tyhjiötä.

”Yksityinen puoli on pystynyt vastaamaan paremmin potilaiden tarpeisiin, ja se on ollut taudin hoitamisessa aktiivinen.”

Sekä Roine että Nohynek alleviivaavat Iwasakin esittämää toivetta uusista pitkäaikaistutkimuksista, jotta potilaat saisivat tarvitsemansa avun.

Molemmat sanovat, että pitkittynyt koronatauti voi puhjeta täysinkin oireettoman koronatartunnan jälkeen. Yleisempää se on tehohoidossa ja vakavan koronataudin sairastaneilla, mutta heidän osuutensa kaikista koronatartunnan saaneista on pieni.

”Kansanterveydellinen vaikutus nousee siksi lievemmästä taudista, joka edustaa valtaosaa sairastajista”, Roine toteaa.

Koronalääkkeiden, kuten Paxlovidin, saatavuus on Suomessa vielä niin heikko, että niitä annetaan vain yliopistollisissa sairaaloissa ja tiettyjen riskiryhmien potilaille. Ensimmäiset erät saapuivat hiljattain maahan.

Roineen mukaan potilaille on tyypillistä oireiden jatkuva lievittyminen, mutta useita kuukausia sairastaneiden kohdalla täydellinen paraneminen on toistaiseksi ollut harvinaista. Myös uusi koronatartunta tai rokotus voi mahdollisesti laukaista pitkäaikaisoireet uudelleen, mutta aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta.

Laajasta oirekirjosta huolimatta luulotaudista ei ole kyse.

”On osoitettu, että Sars-Cov-2 vaikuttaa lähes kaikkiin elimiin. Epäily siitä, että kyseessä olisi toiminnallinen häiriö, on puhtaasti suomalainen ilmiö. Se, että valtaosa potilaista olisi luulosairaita, ei missään nimessä pidä paikkaansa”, Roine sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita