Euroalue oireilee valuuttakurssillaan

Euroalueen talouskehityksestä ehdittiin jo pandemian laannuttua innostua, kunnes energiakriisi alkoi puhaltaa vanhan mantereen yli. EU:n kansalaiset köyhtyvät nyt nopeasti, kirjoittaa HS Vision toimittaja Patrik Haverinen.

15.7. 13:48

Tuotantoketjut sakkaavat, inflaatio jyllää ja viitekorot heittelevät. Nämä ilmiöt ovat loistaneet vuosien ajan poissaolollaan. Nyt ne ovat taas läsnä.

Tuulahdus 20 vuoden takaa on myös se, että euro käväisi tällä viikolla ensin erittäin lähellä pariteettia Yhdysvaltain dollarin kanssa ja sitten hetkellisesti jopa alitti dollarin arvon.

Euron arvo on laskenut tänä vuonna jo 12 prosenttia samalla kun dollari on vahvistunut 13 prosenttia. Keskiviikkona nähty euron hetkellinen 0,998 dollarin arvostus on vakaantunut myöhemmin viikolla hieman yli dollariin.

Taustalla on asiantuntijoiden mukaan jo listattujen huolenaiheiden ohella se ilmeisin: taantuman pelko. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ravisuttaa energiamarkkinoita, ja Yhdysvaltain sekä euroalueen korot eriytynevät.

Vielä 10. helmikuuta Euroopan keskuspankin (EKP) varapääjohtaja Luis de Guindos sanoi uskovansa, että euroalueen kasvu toipuu vahvasti tämän vuoden aikana. Luotto seuraavat kolme vuotta kestävään, pitkäaikaisen keskiarvon ylittävään talouskehitykseen oli kova.

Tämä oli ennen sotaa. Tämän viikon tiistaina EKP arvioi euroalueen talouskasvuksi tälle vuodelle 2,6 ja ensi vuodelle vain 1,4 prosenttia.

Euroalueenkin inflaatio kiihtyi kesäkuussa 8,6 prosenttiin.

EU-maat joutuvat pyristelemään irti venäläisenergiasta ennennäkemättömällä tavalla.

Venäjän kaasuviennin mahdollista loppumista kokonaan seurataan pelonsekaisin tuntein myös euroa käyttävissä suurmaissa. Ranskassa kuluttajia kehotetaan jo säännöstelemään energiankulutusta. Saksan kauppatase on romahtanut kaasun hinnan noustua, ja sen kemianteollisuuden heikentyminen voi edelleen murentaa koko maanosan toimitusketjuja.

Vaikka Suomessa maakaasun merkitys on vähäinen, energiakriisi koettelee Suomeakin. Fortumin suuromistama Uniper-yhtiö tekee tällä tahdilla miljarditappiot Venäjän kaasutoimitusten vähäisyydestä johtuen, jos maakaasun todellista markkinahintaa ei siirretä kuluttajien maksettavaksi.

Tämä voi näkyä edelleen myös kuluttajahintainflaation nopeutumisessa. Italiassa elinkustannusten kasvun paikkaamiseen tarkoitettu avustuspaketti oli koitua torstaina pääministeri Mario Draghin kohtaloksi. Presidentti Sergio Mattarella ei hyväksynyt Draghin eronpyyntöä. Parlamentin erimielisyydet avustuspaketin suuruudesta heijastelevat paitsi Viiden tähden liikkeen populismia myös samaa keskustelua, jonka eteen koko euroalue joutuu: miten suuren osan taloudellisesta ahdingosta voidaan antaa langeta suoraan kuluttajille?

Rahapolitiikkaa tekevän EKP:n lisähaasteena on Yhdysvaltoihin verrattuna se, että euroalueen jäsenmaiden maksukyky ja velkaantuneisuus vaihtelee.

Euron heikkous parantaa euroalueen vientiteollisuuden kilpailukykyä suhteessa muuhun maailmaan. Unionin kansalaiset puolestaan köyhtyvät suhteessa amerikkalaisiin. Palkat pysyvät huonosti inflaation perässä oikeastaan kaikkialla.

Yhdysvaltain keskuspankki Fed nostanee ohjauskorkoaan inflaatiota hillitäkseen enemmän kuin EKP. Keskiviikkona selvisi, että maan kuluttajahintaindeksi nousi kesäkuussa jopa 9,1 prosenttia, joten aggressiivinen rahapolitiikka ei olisi ennenkuulumatonta. Euroalueenkin inflaatio kiihtyi kesäkuussa 8,6 prosenttiin.

Jos ero keskuspankkien välille repeää vielä nykyistä suuremmaksi, suuremmat korkotulot houkuttelevat sijoittajia dollarisijoituksiin eurojen sijaan. Odotukset dollareiden lisäostoista ja vahvistumisesta näkyvät valuuttakursseissa jo nyt.

Rahapolitiikkaa tekevän EKP:n lisähaasteena on Yhdysvaltoihin verrattuna se, että euroalueen jäsenmaiden maksukyky ja velkaantuneisuus vaihtelevat. Korkopäätöksissä on otettava huomioon, miten ne vaikuttavat erityisesti suurimpien jäsenmaiden talouksiin.

Italian kymmenen vuoden valtionlainan markkinakorko kävi kesäkuussa jo yli neljän prosentin samalla, kun Saksa sai lainaa yhä hieman yli prosentin korolla. Yhtäaikaisesti unioni kamppailee työvoimapulan kanssa, kuten Yhdysvallatkin.

Euroalueen ongelmat eivät alkaneet Venäjän hyökkäyksestä, eivätkä ne lopu sodan joskus päättyessä. Frankfurtissa tehtävät päätökset näkyvät ja kuuluvat jokaisen kuluttajan arjessa myös Pohjolassa.