Energiasysteemimme on vahva mutta hauras

Olemme tottuneet halpaan ja aina saatavilla olevaan energiaan, vaikka pistorasioiden takana on herkkä globaali infrastruktuuri, kirjoittaa HS Vision kolumnisti Kaisa Hietala.

6.8. 2:00 | Päivitetty 6.8. 13:25

Uutisointi energian jakelun mahdollisesta rajoittamisesta ja energian säästämiseen liittyvistä toimista valtaa lehtien otsikoita ympäri Eurooppaa.

Keski-Euroopan yritykset seuraavat jännittyneenä viranomaisten laatimia listoja, mihin järjestykseen eri toimialat laitetaan, jos energian säännöstely aloitetaan tulevan talven aikana. Saksan listalla kaikki toimijat ovat vielä samassa asemassa, mutta esimerkiksi Tanskassa on jo jaoteltu yrityksiä eri luokkiin yhteiskunnallisen tärkeyden mukaan.

Samaan aikaan viranomaiset valmistelevat kuluttajia energiansäästötalkoisiin: ihmisiä kehotetaan laskemaan huonelämpötiloja ja käyttämään lämmintä vettä säästeliäästi.

Kaupungit luopuvat virastojen ja maamerkkien yövalaistuksesta, ja kädet pestään julkisissa vessoissa jatkossa vain kylmällä vedellä.

Olemme viime vuosikymmenien aikana tottuneet halpaan ja aina saatavilla olevaan energiaan. Pistorasioihimme tulevan energian taustalla on kuitenkin mittava globaali infrastruktuuri ja markkina, joka hämähäkinseitin tavoin on yhtä aikaa vahva ja hauras. Olemme ehkä unohtaneet, että energian saannin turvaaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii kansalliseen energiastrategiaan niin vyön kuin henkselitkin.

Energian saatavuuden epävarmuus on sysännyt liikkeelle tarpeen energiaomavaraisuuden kasvattamisesta.

Ystäväni Lisa on Milanossa asuva toimittaja. Hän kertoi, että laskemalla huonelämpötilaa yhdellä asteella talvella sekä nostamalla sitä yhdellä asteella kesällä, Italian valtio on arvioinut säästävänsä noin miljardi kuutiometriä Venäjältä tuotavaa maakaasua.

Oman laskelmamme mukaan säästö on maan venäläisen kaasunkulutuksen mittakaavassa vain noin 3 prosenttia. Kun katsomme koko Italian suunnitelmaa selvitä mahdollisesta venäläisen kaasun tuonnin loppumisesta, niin tuo miljardi kuutiometriä voi hyvinkin nousta erittäin strategiseksi.

Italiassa on arvioitu, että venäläisen kaasun korvaaminen kaikilla muilla energiavaihtoehdoilla jättää edelleen noin kolmen miljardin kuutiometrin vajeen valtion energiabudjettiin. Laskelmissa teollisuuden on arvioitu pystyvän säästämään energiankulutuksessa 1–2 miljardia kuutiometriä. Kuluttajien säästötoimilla tavoitellaan viimeistä miljardin kuutiometrin säästöä, jotta vaje saadaan paikattua.

Energiakriisi onkin vauhdittanut uusien ilmastolainsäädäntöjen asettamista tai toimeenpanoa myös Yhdysvalloissa.

Kiireessä tehtävät muutokset mahdollisen kaasuvajeen paikkaamiseksi lisäisivät lyhyellä aikavälillä saastuttavimman fossiilisen energian käyttöä. Italia voisi korvata jopa 35 prosenttia venäläisestä kaasuntuonnista ottamalla käyttöön maan koko hiilivoimakapasiteetin.

Tämä tarkoittaisi samalla, että Italia voi jättää hyvästit Pariisin sopimuksen mukaiselle tavoitteelleen vähentää hiilidioksidipäästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Mahdollisen energiakriisin ratkaisun kylkiäisenä tulisi käännös kohti korkeampia hiilidioksidipäästöjä aikana, jolloin Eurooppa on halunnut näyttää esimerkkiä päästöjen vähentämisessä.

Euroopan yllä vaanivalla myrskypilvellä on kuitenkin ohut hopeareunus. Energian saatavuuden epävarmuus on sysännyt liikkeelle tarpeen energiaomavaraisuuden kasvattamisesta. Sen perään kyselevät niin viranomaiset, yritykset kuin kansalaisetkin. Koska harva Euroopan maa on merkittävä fossiilisen energian myyjä, niin omavaraisuuskeskustelussa merkittävään rooliin nousee energiatehokkuus sekä uusiutuvan energian tuomat mahdollisuudet kotimaisena energialähteenä. Nämä molemmat ovat samalla myös hyviä työkaluja ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Energiakriisi onkin vauhdittanut uusien ilmastolainsäädäntöjen asettamista ja toimeenpanoa myös Yhdysvalloissa. Yllättäen poliittiset puolueet ovat löytäneet yhteisymmärryksen siitä, että energiaturvallisuudella ja uusien vähäpäästöisempien energiamuotojen tukemisella on vankka yhteys. Loputtomasta ”joko-tai” väittelystä on siirrytty vauhdilla ”sekä-että” keskusteluun. Energiakriisi sai meidät näkemään energiasiirtymän loogisena päätöksenä ideologisen haihattelun sijaan.

Oikaisu 6.8. kello 13.18. Korjattu Venäjältä Italiaan tuotavan maakaasun määrä miljardiksi miljoonan sijaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita