Fortumin kauhukuva toteutui – Tällaisiin riskeihin muut Suomen suuryritykset voisivat kaatua

Voiko muita Suomen johtavia yrityksiä kohdata saman tason katastrofi kuin Fortumia, pohtii HS Vision toimittaja Tuomas Niskakangas.

2.9. 9:30

Energiayhtiö Fortum on tänä vuonna kohdannut katastrofin, jonka vertaista saa Suomen yrityshistoriasta etsiä. Nokian matkapuhelinten mahalasku oli sellainen, mutta sekin jäi jälkeen Fortumista romahduksen äkillisyydessä.

Tytäryhtiö Uniperin rasittama Fortum teki tappiota alkuvuodesta lähes 12 miljardia euroa. Fortumin markkina-arvosta on tänä vuonna haihtunut yli 14 miljardia euroa, lähes kaksi kolmannesta.

Voisiko vastaavaa käydä muillekin suomalaisille yhtiöille? Millaisia ovat muiden Suomen suurimpien yritysten epätodennäköisenä pidetyt riskit, jotka toteutuessaan olisivat katastrofaalisia?

Suomen arvokkaimman yhtiön Nesteen kohdalla jättiriskiä on vaikea löytää. Neste on siirtynyt öljytuotteista kohti uusiutuvia polttoaineita, joista se tekee suurimman osan voitoistaan. Riskiä voi etsiä Nesteen tarvitsemien raaka-aineiden, kuten jäteöljyjen, saatavuusongelmista. Neste hallitsee kuitenkin tilannetta, ja kritisoitu palmuöljyn käyttökin on vähentynyt selvästi.

Nordean kohdalla uhkakuvat ovat selkeämmät. Finanssiala on altis riskeille, jotka leviävät ja kertautuvat rahoitusjärjestelmän sisällä. Pankkien riskienhallinta on kehittynyttä, mutta mikään ei voi täysin pelastaa pankkia sellaiselta laajojen luottotappioiden riskiltä, jonka paha lama toisi tullessaan.

Nordeaa toki suojaavat hyvä vakavaraisuus ja maantieteellinen hajautus. Jos vaikkapa Ruotsin horjahtelevat asuntomarkkinat romahtaisivat, Nordean lainakanta muissa Pohjoismaissa tasoittaisi iskua.

Hissi- ja liukuporrasyhtiö Koneen ilmeisin riski liittyy sen suureen Kiinan-liiketoimintaan, josta tulee yli kolmannes yhtiön myynnistä. Kiinan rakennus- ja kiinteistömarkkina horjuu huteralla pohjalla. Mutta yksin Kiina tuskin voisi Konetta romahduttaa, varsinkaan kun Koneen tulovirtaa tukee tasainen huoltoliiketoiminta.

Monen suomalaisen suuryrityksen turvana on sama asia: maantieteellinen hajautus.

Verkkolaitteita valmistavan Nokian vuosikertomuksessa luetellaan yhtiölle 42 riskitekijää, jotka liittyvät muun muassa geopolitiikkaan ja teknologisessa tuotekehityksessä pärjäämiseen. Mutta yksikään niistä ei vaikuta eksistentiaaliselta, varsinkaan nyt, kun yhtiön tuotekehitys näyttää toipuneen vakavista ongelmista.

Entä Sampo? Vakuuttamista vakaampaa liiketoimintaa saa hakea, mutta vakuutusyhtiöt ovat myös suuria sijoittajia. Sampo-konsernin sijoitukset olivat vuoden 2021 lopussa arvoltaan 28,7 miljardia euroa. Suurin osa sijoituksista on korkosijoituksia, joiden riskit ovat osakesijoituksia pienempiä mutta eivät mitättömiä.

Korkojen nopea nousu aiheuttaisi sijoitusten arvon romahtamisen, mutta pidemmällä aikavälillä se olisi Sammolle vain hyväksi.

Metsäyhtiöt UPM-Kymmene ja Stora Enso ovat riippuvaisia raaka-aineensa eli puun saannista, mutta mikä sen katkaisisi?

Fortumin sudenkuoppa oli esillä selvässä päivänvalossa, mutta harva ymmärsi sitä silti kunnolla.

Teleoperaattoreita Elisaa ja Teliaa voisi uhata ehkä jokin teknologinen murros, joka tekisi niiden palveluista tarpeettoman. Sellaista ei ole näköpiirissä. Kyberuhkat ovat operaattorille todellisia, mutta tuskin ne toteutuessaankaan sentään kellistävät yhtiöitä.

Monen suomalaisen suuryrityksen turvana on sama asia: maantieteellinen hajautus. Harvan yhtiön riskit ovat keskittyneet samalla tavalla kuin Fortumilla Uniper-kaupan jälkeen Venäjälle ja Saksaan.

Riskejä kasvattaa puolestaan käsillä oleva laskusuhdanne. Voisiko joku suomalainen suuryritys kompastua lamaan? Sekin tuntuu epätodennäköiseltä, sillä yhtiöillä on taseet kunnossa. Yksikään suurimmista suomalaisista yhtiöistä ei ole vienyt velkavipua äärimmäisyyksiin.

Hyvältä siis näyttää. Silti jonkin massiivisen riskin toteutumista ei voi sulkea pois.

Fortumin sudenkuoppa oli esillä selvässä päivänvalossa, mutta harva ymmärsi sitä silti kunnolla – saati osasi ennustaa sen toteutumista. Täysin mahdollista on, että jollain toisellakin suomalaisyrityksellä on käsissään riski, jonka uhkaavuutta emme nyt osaa ymmärtää.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita